reijo_frank

Terrence Malickin Knight of Cups on myyttisen erakon vangitsevin elokuva vuosikausiin

Täydellisyyden tavoittelijana tunnetun Terrence Malickin seitsemäs elokuva sai ensi-iltansa yli vuosi sitten Berliinin filmijuhlien kilpasarjassa. Kaikkiaan peräti kaksi vuotta jälkituotantovaiheessa ollut teos pääsi kotimaassaan Yhdysvalloissa teattereihin vasta pari viikkoa sitten.

Ensi-illan lykkääntyminen kielii useimmiten surkeasti epäonnistuneesta hudista eikä suinkaan juhlitun mestarin työstä. Legendojen joukossakin Malick on erityistapaus, monen mielessä Teksasin myyttinen nero, jonka pintaan on vasta viime vuosina tullut säröjä äitelää kristillisyyttä ja ydinperhettä alleviivaavissa julistuksissa.

Peräti kahdenkymmenen vuoden katkoksen sisältävän uran jonkinlainen tasapainopiste on vahvasti omaelämäkerrallinen The Tree of Life (2011), jolle myönnettyä Kultaista palmua Cannesin elokuvafestivaaleilla pidetään yleisesti elämäntyötunnustuksena.

ELOKUVA:
Knight of Cups
Ohjaus: Terrence Malick
Pääosissa: Christian Bale, Wes Bentley, Brian Dennehy, Cate Blanchett, Natalie Portman
2015, 118 minuuttia
Ensi-iltya 25.3.
Ei epäilystäkään: Knight of Cups (2015) jatkaa erakkona tunnetun ohjaajan tietoista siirtymistä kohti amerikkalaisen elokuvan marginaalia. Vaikka se sijoittuu pääosin Los Angelesiin ja kuvaa eskapistisen yltäkylläistä elämänvalhetta, siinä ei ole Hollywoodia kuin niminäyttelijöidensä verran.

Nyt Malick nostaa esiin myös Brian Dennehyn, Armin Mueller-Stahlin ja Ryan O´Nealin kaltaisia unohdettuja dinosauruksia. Vielä vihlaisevammin puhuttelevat katujen armotonta todellisuutta ilmentävät statistit, joiden kaltaisiakaan ei näe kenenkään muun amerikkalaisen ohjaajan elokuvissa.

Voin siis vain kuvitella levittäjien epätoivoisuuden, kuinka myydä kronologiasta ja vuoropuhelusta lähes tyystin riisuttua, välähdyksen-, muiston- tai unenomaiseen kokeellisuuteen nojaavaa mielleyhtymäelokuvaa, jota julkisuudesta vuosikymmeniä sitten hävinnyt tekijä ei halua avata sanallakaan.

Tienristeyksessä. Käsikirjoittaja janoaa (Christian Bale) elämyksiä, jotka eivät johda mihinkään.

Knight of Cups on Malickin uskaliain ja myös paras elokuva sitten Uuden maailman (2005), monin paikoin jopa hänen klassikkojensa laatuluokkaa. Sen käsikirjoittajapäähenkilö on hukassa ja etsii pelastusta.

Kyse on taas ohjaajan ydinteemasta, viattomuuden kadottamisesta, jossa ihminen on menettänyt kosketuksen luontoon, itseensä ja lähimmäisiinsä ahnehtiessaan maallista mammonaa vain sadonkorjaajana. On suoranainen ihme, kuinka elokuva onnistuu muotoilemaan aiheessa pesivät kliseet uudenlaiseksi kokemukseksi.

Malickin taiteessa näyttelijät ovat täysin alisteisia ohjaukselle. Usein fyysisiä rooleja tekevä Christian Bale lähinnä kuljeskelee tukahduttavaa dekadenssia huokuvissa koristeellisissa palatseissa, haahuilee allasbileissä tai tuijottelee tyhjyyteen modernin elämäntyylin ontoissa monumenteissa, korkeuksiin kurottavissa pilvenpiirtäjissä.

Tarinantynkää tuovia entisiä vaimoja, seurustelukumppaneita ja seuralaisia riittää enemmän kuin tähän on syytä listata. He kaikki ovat vain palasia Malickin ja kuvaaja Emmanuel Lubezkin yhdessä kehittämässä estetiikassa, joka vihjaa sanojen, tekojen ja ajatusten takana olevasta korkeammasta totuudesta.

Cate Blanchett näyttelee Christian Balen esittämän käsikirjoittajan yhtä naisystävää.

Cate Blanchett näyttelee Christian Balen esittämän käsikirjoittajan yhtä naisystävää.

Malick osaa myös raivostuttaa. Seitsemänkymppinen uskovainen ohjaaja pystyttää opintauluja, joihin hän ripustautuu uskottavuutensa uhallakin. Tarot-kortteihin viittaavan elokuvan nimen taustalla on kristinuskon allegoria helmeä hakevasta mutta isänsä ohjeet unohtavasta prinssistä, jonka tulisi etsiytyä takaisin valoon. Näennäiseen paratiisiin on taas luikerrellut käärme häiritsemään maanpäällisten mielenrauhaa, ja Malick väläyttää ovea, josta käymällä kahleista riisuva vapaus voisi odottaa.

Läpinäkyvä Kristus-vertaus kivisessä erämaassa harhailevasta päähenkilöstä ei tunnu aineellisen hyvinvoinnin vetävimpänä vaihtoehtona ohjaajan aiempien luontokuvausten rinnalla.

Lisäksi Malick hämmentää amerikkalaisen nykyfiktion dokumentaarisimmilla otoksilla urbaaneista epätiloista, joista on tullut vähävaraisten ja muuten eksyneiden viimeisin turvasatama. Vastuuton menestyjä on niiden keskellä ilmeinen turisti, unissakävelijä ja oman elämänsä sivullinen huolimatta ympärillään pyörivistä liehittelijöistä ja väärän rahan kaupustelijoista.

Omaelämäkerrallisuutta lienee jo kolmatta kertaa Malickin elokuvissa leijuva kuolleen veljen varjo, joka painaa käsikirjoittajan harteita maahan.

Ristiriitaisessa suurpiirteisyydessäänkin intiimi Knight of Cups on anteeksipyytelemätön taideteos tyhjyydestä ja vakaumuksessaan vankkumaton. Teoksen pyhyyteen kurkottavaan maailmaan heittäytyville se on elämys.

Keskustelua aiheesta

Maxim palaa Helsingin elokuvateatterikartalle

Helsingin Kluuvikadulla on ollut elokuvateatteri jo viime vuosisadan alusta, Maxim-nimisenä 1930-luvulta lähtien. Nykyinen rakennus on vuodelta 1974.

Suomen vanhin elokuvateatteri, Helsingin Kluuvikadulla sijaitseva Maxim avaa marraskuussa 2017 ovensa uudelleen Finnkinon luotsaamana. Tarkoituksena on jatkaa Maximin entisellä linjalla esittämällä elokuvateatterissa art-house -painotteista ohjelmistoa. Finnkino ja kiinteistön omistava Ilmarinen remontoivat teatteria ennen elokuvatoiminnan uudelleen aloittamista.

– Olen todella iloinen ja helpottunut, että pääsemme avaamaan Maximin uudelleen yleisölle. Maximin sulkemisen jälkeen Helsingistä on puuttunut aito art house -elokuvateatteri, sanoo Finnkinon toimitusjohtaja Veronica Lindholm.

Maximin kiinteistössä on kaksi elokuvasalia, joista toinen on suojeltu. Ennen elokuvatoiminnan aloittamista molemmat salit kunnostetaan, ja samalla kiinteistön talotekniikkaa uusitaan nykypäivän tasolle suojelun sallimissa rajoissa. Remontti toteutetaan vanhaa teatteria kunnioittaen ja asiakkaita kuunnellen. Suunnitelmien mukaan Maxim-elokuvateatteri avataan uudelleen remontin jälkeen marras–joulukuussa 2017.

Maximin elokuvasalit suljettiin alkuvuonna 2016 remontin vuoksi. Kiinteistöä oli tarkoitus laajentaa ja rakentaa siihen hotelli, jonka yhteydessä elokuvateatteri olisi jatkanut toimintaansa. Ilmarisen ja Kämp Collection Hotelsin yhteishanke osoittautui kuitenkin jatkoselvityksissä liian kalliiksi.

Hotellihankkeen kariutumisen jälkeen Ilmarinen haki tilaan elokuvatoiminnan jatkamisesta kiinnostunutta pitkäaikaista vuokralaista.

Kluuvikadun Maxim on toiminut yhtäjaksoisesti samassa osoitteessa jo vuodesta 1909. Alkuperäisen, upean teatterisalin suunnitteli arkkitehti David Frölander-Ulf ja se avattiin Olympia-nimisenä, mutta vaihtoi nimensä myöhemmin Piccadillyksi. 1930-luvulta lähtien teatteri on toiminut Maxim-nimisenä. Nykyinen rakennus on vuodelta 1974.

Maximissa on kaksi elokuvasalia, joista toinen on museoviraston suojelema. Teatteri hyväksyttiin Europa Cinemas -verkoston jäseneksi vuonna 2014.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Marko Haavisto & Poutahaukat sai Aki Kaurismäeltä yllätyslahjan

Kuva: Lehtikuva

Marko Haavisto & Poutahaukat jatkaa pitkää yhteistyötään ohjaaja Aki Kaurismäen kanssa. Yhtyeen esiintymisestä Kaurismäen uutuuselokuvassa ”Toivon tuolla puolen” on syntynyt ”spin-offina” tuore musiikkivideo/lyhytelokuva, joka kantaa nimeä ”Marko Haavisto ja Poutahaukat – Kaipuuni Tango”.

– Meidän kohtauksemme Akin Toivon tuolla puolen -elokuvassa filmattiin Helsingissä syyskuussa ja leffa tuli ensi-iltaan helmikuussa. Muutamaa viikkoa myöhemmin Aki soitti ja ilmoitti tehneensä bändillemme lahjaksi – ohjaajan omaa ilmausta lainaten – ”rokkivideon”. Yllätys oli meille melkoinen, mutta hyvin mieluinen,  Marko Haavisto kertoo.

– Muistan Akin vuosien mittaan manailleen useampaankin kertaa muutamaa leffoihinsa liittyvää musapätkää; miksei tuolloin ymmärtänyt kuvata biisejä alusta loppuun, vaan ainoastaan pätkät, jotka kyseisissä leffoissa ovat nähtävillä. Painokkain noista manauksista on  liittynyt Arvottomat-elokuvan kohtauksiin, joissa Rauli Badding Somerjoki ja Agentsit vilahtavat kuvissa muutamaan otteeseen. Tällä kertaa, meille etukäteen paljastamatta, Aki tallensi ja kuvasi laulun alusta loppuun ja teki siitä videon, toisin sanoen lyhytelokuvan.

Kansainvälisilläkin estradeilla mainetta niittänyt Marko Haavisto & Poutahaukat kiertää tulevana kesänä Suomen lisäksi myös Keski-Eurooppaa.

Lahtelaismuusikko Haavisto on tehnyt yhteistyötä Aki Kaurismäen kanssa jo useamman vuosikymmenen ajan. Ensi kertaa Markon laulua kuultiin elokuvassa ”Tulitikkutehtaan tyttö” (1990), ja Markon Poutahaukat-yhtye teki debyyttinsä lyhytelokuvassa ”Dogs Have No Hell” (2000). Yhtyeen varsinainen läpimurto tapahtui Kaurismäen ”Mies vailla menneisyyttä” -elokuvassa (2002) saadun näkyvyyden myötä.

Keskustelua aiheesta

Sofi Oksasen kirjasta elokuva – ”Heti sen luettuani tiesin, että se tulee olemaan ensimmäinen pitkä fiktio, jonka ohjaan”

Kuva: Toni Härkönen

Kirjailija Sofi Oksasen romaanista Baby Jane tehdään fiktioelokuva, kertoo Future Film.

Elokuvan ohjaa Katja Gauriloff. Hänet tunnetaan dokumenttielokuvistaan Säilöttyjä unelmia (2011) ja Kuun metsän Kaisa, joka palkittiin tänä vuonna parhaan dokumenttielokuvan Jussilla.

Baby Jane (2005) on Sofi Oksasen toinen romaani.

Elokuvan kuvaukset alkavat kesäkuussa ja elokuva saa ensi-iltansa vuoden 2018 lopussa. Elokuvan tuottaa Oktober Oy.

– Löysin juhannuksena 2012 Sofi Oksasen Baby Jane -kirjan, ja heti sen luettuani tiesin, että se tulee olemaan ensimmäinen pitkä fiktio, jonka ohjaan. On mielenkiintoista haastaa itseään ammatillisesti uudella tavalla, kertoo Katja Gauriloff tiedotteessa.

Ruotsalaismedia: Näyttelijä Gösta Ekman kuoli kotonaan

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson

Ruotsalainen näyttelijä Gösta Ekman on kuollut, uutisoivat muun muassa Aftonbladet ja Expressen.

Ekmanin kuolemasta kertoi Tukholman Dramaten-teatteri. Sen mukaan Ekman kuoli viime yönä. Hän oli 77-vuotias.

Ekman näytteli teatterissa, elokuvissa ja televisiossa. Hänet muistetaan muun muassa roolistaan poliisi Martin Beckinä 1990-luvulla tehdyissä Sjöwallin ja Wahlöön kirjojen filmatisoinneissa.

Dramatenin johtaja Eirik Stubö tähdentää mediatiedotteessa Ekmanin valtavaa merkitystä ruotsalaiselle teatterille ja elokuvalle.

Teatterin pr-päällikkö Christina Bjerkander kertoi Expressenille, että Ekman oli ollut pidempään sairaana ja kuoli kotonaan perheensä ympäröimänä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suosikkisarjan tähti suomalaisohjaajan elokuvaan, joka kertoo taiteilijan kutsumuksesta ja uhrauksista

Kuva: Lehtikuva

Teatteriohjaajana ja käsikirjoittajana tunnetun Paavo Westerbergin Viulisti-elokuvan yhtä pääosaa näyttelee suositun Silta-rikossarjan tanskalaistähti Kim Bodnia.

Muissa pääosissa ovat Matleena Kuusniemi, Olavi Uusivirta ja Samuli Edelmann. Elokuvaa kuvataan parhaillaan Helsingissä ja myöhemmin keväällä Kööpenhaminassa.

Viulisti on draamaelokuva intohimosta, musiikista, rakkaudesta ja menettämisestä. Se kertoo taiteilijan kutsumuksesta ja uhrauksista, joita klassisen musiikkimaailman huipulla työskentelevät ihmiset ovat valmiita tekemään.

Westerberg sanoo tunnistavansa tarinan henkilöissä itsensä lisäksi myös ystäviään ja läheisiään.

– Ovatko kaikki työt ja kaikki aika ja emootio, jonka niihin on sitonut, aina olleet sen arvoisia? Mitä siitä jää jäljelle? Nykyihminen liimaa usein työn kiinni identiteettiinsä. Jos työ viedäänkin, mitä jää, Westerberg pohtii tiedotteessa.

Elokuvan on käsikirjoittanut Paavo Westerbergin lisäksi hänen puolisonsa Emmi Pesonen.

Elokuvan tuottaa Mjölk Movies, ja sen levityksestä vastaa SF Studios. Ensi-ilta on alkuvuodesta 2018.

Keskustelua aiheesta