Terrorismin uhka on realisoitunut murheellisin seurauksin useita kertoja eri puolilla Eurooppaa ja etenkin suuret metropolit ovat lähes hälytystilassa. Riskiryhmän kärkiviisikkoon on listattu Lontoo, Pariisi, Berliini, Bryssel ja Moskova, mutta terrori-­isku on mahdollinen melkeinpä missä tahansa.

Suomessakin on yritetty haarukoida riskikerrointa, mutta päättäjät ja viranomaiset ovat selvästi jotenkin ymmällään. Yhtäältä sanotaan, että emme elä enää lintukodossa. Toisaalta rauhoitellaan, että terrorismin mahdollisuus on meillä pieni eikä pelolle pidä antaa periksi.

On ymmärrettävää, että pelolle on helpompi olla antamatta periksi ministeriauton takapenkillä kuin lento­ ja rautatieasemien turistijoukoissa tai metroissa. Tärkeätä joka tapauksessa on, että terrorismi ei saa kansakuntia hysteeriksi ja tekemään päätöksiä siinä mielentilassa.

Pohjanoteerauksia ovat tehneet jotkut perussuomalaiset ja puolueessa aiemmin toimineet. Yksi kysyi Palmusunnuntaina virponeilta maahanmuuttajatytöiltä, että oliko kyseessä joku Allahin juhlapäivä. Hän myös pahoitteli, ettei ollut antaa tytöille kondomeja. Toinen pisti mielestään paremmaksi kuittaamalla, että olisi pitänyt antaa pekonia.

Onpa Twitterissä näkynyt sellainenkin toivotus, että suvakkihuorat ovat paikalla, jos Helsingissä joskus räjähtää.

Perussuomalaisten puoluejohto yrittää lokeroida härskit rasistiset puheet niiden esittäjien henkilökohtaisiksi ulostuloiksi, joista puolue ei ole vastuussa. Tällainen pakoilu on kuitenkin täysin epäuskottavaa, kun vihapuheiden lietsojat ja suoranaiset rasistit saavat jatkaa perussuomalaisisten tuulensuojassa.

Siksi perussuomalaisten olkapäiden kohauttelu ei riitä eikä puoluejohtoa pidä päästää luikkimaan vastuusta.

Maahanmuuttoon ja pakolaiskysymykseen löytyy myös myönteisiä näkulmia. Sellaisia esimerkiksi on esittänyt Siirtolaisinstituuttia pitkään johtanut Ismo Söderling (Turun Sanomat 24.3.). Hänen mukaansa Suomi selviytyy nykyistä vielä suuremmastakin määrästä maahanmuuttajia, kunhan keskitytään tehokkaaseen kotouttamiseen eikä anneta asuinalueiden gettoutua.

Hyvän mallin tarjoaa Söderlingin mielestä Turun Varissuon lähiö, jonka asukkaista noin 40 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin Suomea. Varissuolla asuu tutkimuksen mukaan kuitenkin onnellisempia ihmisiä kuin Turussa keskimäärin.

Varisssuosta on pidetty huolta, toisin kuin monien Euroopan suurkaupunkien maahanmuuttajalähiöistä. Alueelta löytyvät hyvät koulut, terveyskeskus, kauppoja ja kirjasto. Lisäksi vuokralla asuminen on kohtuuhintaista ja joukkoliikenneyhteydet pelaavat. Ei ihme, että ruotsalaiset ovat käyneet kyselemässä, miksi Suomi on saanut asiat toimimaan paremmin.

Kun Euroopan ihmisvirroille ei näy loppua, on parasta keskittyä hoitamaan oma osamme mahdollisimman hyvin. Silloin ei synny terroristihautomoja.