”Terveiset hallitukselle: voititte” – rasismiin kyllästynyt pastori jättää Suomen taakseen

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Helsingin Kansalaistorilla järjestettiin huhtikuun alussa mielenosoitus afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia vastaan.

Turvapaikanhakijoita puolustaneella Helsingin Oulunkylän seurakunnan pastorilla Marjaana Toiviaisella on viesti hallitukselle.

– En voi asua tässä maassa enää. Muutan pois ensi kuussa. Tässä maassa ei enää voi elää. Terveiset hallitukselle: voititte, Toiviainen kirjoitti Facebook-päivityksessään.

Päivityksensä kommenteissa hän kertoo muuttavansa Tansaniaan.

Toiviainen on muun muassa ollut luomassa Refugees Welcome Finland -kansalaisverkostoa, joka auttaa ihmisiä majoittamaan koteihinsa Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita. Hänestä on tehty runsaasti kanteluja Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin johtuen toiminnasta turvapaikanhakijoiden parissa.

Toiviainen kirjoittaa, että hänen kotiinsa on asennettu hälytysjärjestelmä ja piippaava nappi, jolla saa tarvittaessa apua paikalle. Toiviainen myös kirjoittaa, miten rasismi voi näkyä toisten kohdalla.

Tässä maassa ei enää voi elää.

– Kun erivärinen ystäväni kaasutetaan Rautatientorilla, kun erivärisen ystäväni kädet poltetaan polttopullolla, kun häntä seurataan kotiin ja hän pelkää, että hänet tapetaan, kun uusnatsit tai mitä he ovatkaan vainoavat heitä, kun he saavat satoja ja tuhansia tappouhkauksia, kukaan ei auta. Poliisi sanoo, ettei mitään ole tehtävissä.

Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra Ulla Kosonen sanoi Iltalehdelle, ettei ollut torstaina tietoinen Toiviaisen muutosta. Hän sanoi, ettei Toiviainen ollut irtisanoutunut papin virastaan eikä häntä ole irtisanottu.

Toiviaisen päivitystä oli iltapäivään mennessä jaettu yli 300 kertaa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson oli yksi päivityksen jakaneista.

– Mietin että tämä saa niin helkkarin vihaiseksi ja surulliseksi. Viha ja rasismi EIVÄT voita, koskaan, Andersson kirjoitti.

Myös kansanedustaja Olli Immonen (ps.) kommentoi asiaa Facebook-profiilissaan. Hän kirjoitti Toiviaisen toiminnan olleen tähän asti vastuutonta suomalaisen yhteiskunnan kannalta.

– Kaikenlainen uhkailu on kuitenkin aina väärin ja tuomittavaa kohdistuipa se sitten kehen tahansa poliittiseen suuntaukseen katsomatta.

STT–JENNI HAKKARAINEN

Uskontojen uhrien tuki UUT ry ryhtyi auttamaan työllistymisessä

Uskontojen uhrien tuki UUT ry kokeilee uutta toimintamuotoa. Se järjesti lauantaina kurssin, joka auttaa etenkin uskonnollisista syistä ilman tai vähälle koulutukselle jääneitä pääsemään työelämään kiinni.

Esimerkiksi uskonnollisen liikkeen Jehovan todistajien asioista uutisoivalla verkkosivustolla kirjoitetaan, että Jehovan todistajien järjestö on aina suhtautunut nihkeästi koulutukseen.

Se on pitänyt ihanteena sitä, että Jehovan todistaja -nuori suorittaisi vain aivan minimimäärän opintoja, joiden avulla saa ammatin, jolla juuri ja juuri tulee toimeen. Näin koulutukseen ja ansiotyöhön ei mene esimerkiksi aikaa, joka pitää käyttää saarnaamiseen ovelta ovella -työssä.

Kurssin vetäjä Claudia Jeltsch kertoo, että kurssille ilmoittautuneita on vajaat 10.

– Pyrimme siihen, että ihmiset, jotka eivät ole uskonnollisen taustansa vuoksi voineet tai pystyneet suunnittelemaan omaa uraansa, saisivat mahdollisuuden miettiä sitä, löytää omia vahvuuksiaan ja suuunnitellla ammatillista tulevaisuuttaan, hän toteaa kurssin tavoitteista.

Jeltsch kertoo, että hänellä itsellään omasta lapsuuden perheestään Saksasta lahkotausta. Aikuistuttuaan hän irrottautui lahkosta.

– Onneksi olen voinut osallistua koulutuksiin, joissa olen itse oppinut suunnittelemaan omaa ammatillista tulevaisuuttani.

Jeltsch on kouluttautunut Itävallassa ammatinvalinnanohjaajaksi. Tällä hetkellä hän toimii Suomessa ammattikorkeakoulun lehtorina. Tällä hetkellä hän on kuitenkin toimivapaalla kirjoittamassa väitöskirjaa Helsingin yliopistossa.

Lauantaisen työllistymiskurssin Jeltsch kertoi tehneensä vapaaehtoistyönä. Kurssin koulutettavat olivat Jeltschin mukaan helluntailais-, vanhoillislestadiolais- ja Jehovan todistaja -taustaisia.

– Kurssi meni niin hyvin, että jatko-osa tammikuussa on suunnitteilla.

Keskustelua aiheesta

Kaikkien aikojen lottopotti tarjolla ensi viikolla

Loton arvonnassa ei löytynyt kierroksella 46/2017 täysosumia, joten ensi viikolla täysosumille on jaossa 14,3 miljoonaa euroa. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin Loton potti.

Lotossa oli edellisen kerran ennätyspotti kierroksella 24/2017, jolloin 14,2 miljoonan euron potin nappasi 50 osuuden nettipelaajaporukka. Kullakin osuudella voitti 284 000 euroa.

6+1 –tuloksia löytyi tällä kierroksella kaikkiaan kuusi kappaletta. Voittajat kuittaavat voitoistaan 48 167,30 euroa.

Loton oikea rivi (kierros 46/2017) on 10, 14, 16, 22, 25, 34 ja 38.Lisänumero on 5 ja tuplausnumero 16. Ensi viikolla (kierros 47/2017) jaossa ennätyspotti 14,3 miljoonaa euroa.

Lauantai-Jokerin voittorivi on 8769159. Jokerista ei löytynyt täysosumaa. 6 oikein –tuloksia oli kolme, joista osa tuplattuina. Voittajat saavat 20 000 ja 40 000 euroa voitoistaan.

Lomatonnin voittorivi on Ateena 19. Lomatonneja meni jakoon 24 kappaletta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Melkein neljännesmiljoona matkusti tänään metrolla

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Matinkylän metroasema Espoossa.

Metron matkustajamäärä kivunnee tänään 220 000:een, arvioi Helsingin seudun liikenne HSL. Ennen uutta länsimetro-osuutta matkustajamäärä on lauantaisin ollut noin 140 000–150 000 matkustajaa.

HSL arvioi alustavasti, että länsimetron avauduttua normaalilauantain matkustajamäärä tulee olemaan 180 000 matkustajaa.

HSL:n alueella avautui tänään kahdeksan uutta metroasemaa: Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä.

Espoon Matinkylästä aamulla kello 5.09 lähtenyt ensimmäinen vuoro oli tupaten täynnä.

Länsimetro aloitti kivuttomasti – ”Täällä on karnevaalitunnelmaa”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Matkustaja Kampissa.

Länsimetron ensimmäinen vuoro suhahti matkaan – metro täyttyi uteliaista – Historiallisen vuoron kuljettajan mukaan matka kului karnevaalitunnelmassa
Länsimetron ensimmäisen matkustajavuoron kuljettaja Keijo Koistinen kertoo STT:lle, että länsimetron ensimmäinen ajo on sujunut ”yllättävän hyvin”. Espoon Matinkylästä kohti Helsingin Vuosaarta tänään kello 5:09 lähteneellä vuorolla on ollut Koistisen mukaan ihan karnevaalitunnelmaa. Koistisen mukaan hän oli yllättynyt väenpaljoudesta, mikä myös aiheutti huolta mahdollisista viivästyksistä vuorossa. Koistisen mukaan kaikki on silti sujunut ilman ongelmia.
Koistinen kiittelee muun muassa metron kyytiin hypänneitä ihmisiä vuoron sujuvuudesta.

– Hyvin ovat matkustajat ängenneet junaan eivätkä ole olleet ovien välissä tai mitään muutakaan. Kaikki ovat käyttäytyneet hyvin. Vähän on karnevaalimeininki, Koistinen kuvailee.

Maria Guzenina odotti länsimetron avautumista Matinkylässä. Länsimetro aukesi liikenteelle Espoossa lauantaiaamuna.

Tavallisen työvuoron tänään tekevä Koistinen ajaa koko päivän uutta linjaa.

– Ensimmäisessä lähdössä oli niin paljon ihmisiä, että oli vähän kuin olisi ruuhka-aikana ajanut, Koistinen sanoo.

Innokkaimmat leiriytyivät aseman lähistölle jo perjantaina

Matinkylän asemalle oli jo ennen aamuviittä saapunut arviolta pari sataa ihmistä ja aseman sisäänkäynnille jonotettiin.

Joukko Espoon Olarin lukion opiskelijoita kertoi tulleensa Matinkylän aseman edustalle jo perjantaina iltapäivällä viiden jälkeen.

– Yöllä meillä oli teltta pystyssä ja pelasimme Twisteriä, Sauli Sillanpää kertoi.

Vantaalainen Juhani Lehtonen halusi päästä mukaan metrohuumaan heti ensimmäisten joukossa. Läpi yön kestänyt jonotus ei haitannut, kun metro viimein nytkähti liikkeelle.

– Hyvä fiilis, juna on täynnä kuin turusen pyssy. Nyt porhalletaan kohti Vuosaarta, Lehtonen iloitsi.

Kyytiin hyppäsi lisää ihmisiä Espoon asemilta. Aalto-yliopiston asemalla Otaniemessä metroa tervehti teekkariorkesteri Retuperän WBK.

Espoon kaupunginjohtaja hyvillään avajaispäivän viimein koitettua

Täydessä junassa tunnelma oli kuin vappuna. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä oli ilahtunut, että metron avajaismatkalle oli saapunut suuri joukko ihmisiä.

– Teekkarihenkisyys, joka tässä nyt näkyy, lämmittää sydäntä, Mäkelä kuvaili STT:lle.

– Tuntuu hyvältä, että saadaan tämä iso investointi seudun asukkaiden ja asiakkaiden käyttöön. Saadaan asukkaiden arki sujumaan.

Espoon kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) puolestaan piti hetkeä historiallisena.

– Etenkin, kun on saanut itse olla mukana laittamassa tätä liikkeelle aikoinaan äänestyksessä. Äänestin silloin metron puolesta.

Uusi metro matkaa kahdella linjalla

Metroa ajetaan kahdella linjalla, jotka kulkevat Matinkylästä Vuosaareen ja Espoon Tapiolasta Helsingin Mellunmäkeen.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) alueella avautui kahdeksan uutta metroasemaa: Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä.

Asemien kaikki sisäänkäynnit ovat esteettömiä, ja lisäksi asemien suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota matkustajien turvallisuuteen.

Metron uusi osuus kulkee kokonaisuudessaan maan alla.

Länsimetron liikennöinnin alku on viivästynyt monta kertaa. Alun perin metrojunien piti päästä vauhtiin jo syksyllä 2014. Aikanaan liikennöinnin arvioitiin alkavan vuonna 2015 ja sittemmin vuoden 2016 syksyllä.

Toisen vaiheen rakentaminen jo aloitettu

Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustot päättivät länsimetron rakentamisesta toukokuussa 2008, ja rakentaminen alkoi Helsingin Ruoholahdessa marraskuussa 2009.

Länsimetro on Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin ja valtion yhteishanke. Valtion osuus rakennuskustannuksista on 30 prosenttia, ja loppuosan maksavat kaupungit omilla alueillaan syntyvien rakennuskustannusten perusteella.

Kaupunkien kesken kustannukset jakautuvat niin, että Espoo maksaa reilut 70 ja Helsinki vajaa 30 prosenttia.

Hankkeen loppukustannusarvio on noin 1,2 miljardia euroa, mikä on satoja miljoonia alkuperäistä arviota suurempi.

Ensi vuosikymmenellä metrorata jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen. Länsimetron toisen vaiheen rakentaminen on jo aloitettu louhintatöillä. Toisen vaiheen yhteydessä rakennetaan myös uusi maanalainen metrovarikko Espoon Sammalvuoreen.

Heta Hassinen, Kerttu Heikura, Salla Salmela, STT

 

Ursa: Lapin tulipallosta putosi maanpinnalle vähintään kymmeniä kiloja meteoriitteja – ”Tämä on tällainen yksinäinen sankari”

Kuva: lehtikuva/tony bateman
Yö muuttui päiväksi, kun tulipallo näyttäytyi revontulikameralle.

Lapin torstai-iltainen tulipallo on ollut poikkeuksellisen valovoimainen, kertoo Tähtitieteellisen yhdistys Ursa. Sen mukaan Suomen alueella on kuvattavissa yhtä valovoimaisia meteoreja korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.
Alustavan arvion mukaan ilmakehään osunut kappale oli kooltaan hieman alle puolimetrinen, jos kyse oli pallomaisesta kivimeteoriitista. Suurin maastoon pudonnut kappale voisi siten olla noin kymmenkiloinen.
– Tämän verran tavaraa putoaa Suomessa maan pinnalle arviolta ehkä kerran viidessätoista vuodessa, sanoo Ursan tiedottaja Anne Liljeström.

Tulipallon kirkkaus viittaa sen verran isoon kokoon, että siitä todennäköisesti on myös päätynyt jotain maanpinnalle. Toisaalta kappaletta ei havaittu avaruudessa etukäteen, mikä on kuitenkin tavallista pienempien asteroidien kohdalla.

– Esimerkiksi muutaman metrin kokoisia kappaleita havaitaan ihan vasta, kun ne ovat oikeastaan hollilla.

– Onneksi ne eivät ole myöskään kovin vaarallisen kokoisia, Liljeström korostaa.

Näkyi jopa kahdeksan sekuntia

Kirkas tulipallo nähtiin Pohjois-Suomen taivaalla torstai-iltana kello 18.40. Havaintojen mukaan sen putoamiseen liittyi jylinää, pamauksia ja ikkunoiden tärinää. Pohjoisimman Suomen lisäksi havaintoja tehtiin myös Norjan puolella.

Tulipallo näkyi taivaalla suhteellisen kauan, sillä yhdessä havainnossa ajaksi oli arvioitu kahdeksan sekuntia. Usein tavalliset tähdenlennot kestävät alle sekunnin.

Parhaillaan eletään aikaa, jolloin Leonidien tähtiparven tähdenlentoja näkyy yleisesti aamuyöllä. Liljeström ei usko, että torstain havainto liittyisi niihin. Tulipallo nähtiin jo illalla ja se tuli ihan eri suunnasta kuin Leonidien tähdenlennot.

– Tämä on tällainen yksinäinen sankari, joka on mennyt siellä avaruudessa.

Tarkkaa putoamisaluetta selvitellään Ursassa yhä, mutta alustavasti se asettuu Inarinjärven ympäristöön.

– En ole kuullut vielä siitä, arvioidaanko meteoriitin räjähtäneen ja millä korkeudella. Mitä korkeammalla räjähtää, sitä laajemmalle voi ryöpsähtää pienempiä kappaleita, Liljeström kertoo.

Talousfolioon ja jääkaappiin

Vielä ei ole tiedossa, mitä materiaalia pudonnut kappale on, eli onko se kiveä vai metallia. Varsinkin harjaantumattoman etsijän saattaa olla vaikea erottaa pudonneita meteoriitteja muista kivistä. Jos kuitenkin epäilee löytäneensä tuoreen meteoriitin kappaleen, Liljeström kehottaa ottamaan sen talteen ja merkitsemään löytöpaikan huolellisesti.

Kappaleeseen ei ole syytä koskea sormiin, vaan esimerkiksi talousfolion avulla. Näytettä tulisi säilyttää puhtaassa astiassa mielellään jonkun kosteudensitojan, vaikkapa kissanhiekan, kanssa. Kappale pitäisi pitää viileässä kuten jääkaapissa tai mieluummin pakastimessa siihen asti, kunnes sen voi toimittaa esimerkiksi Geologian tutkimuskeskukseen. Torstain putoamiseen liittyvät löydökset voi raportoida myös Ursalle.

– Tällaiset tuoreet pudokkaat voivat olla sillä tavalla kiinnostavia, etteivät ne vielä ole täysin maapallon olojen saastuttamia, vaan niistä voi saada arvokasta tutkimustietoa asteroideista, Liljeström sanoo.

Liisa Kujala, STT