”Terveiset hallitukselle: voititte” – rasismiin kyllästynyt pastori jättää Suomen taakseen

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Helsingin Kansalaistorilla järjestettiin huhtikuun alussa mielenosoitus afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia vastaan.

Turvapaikanhakijoita puolustaneella Helsingin Oulunkylän seurakunnan pastorilla Marjaana Toiviaisella on viesti hallitukselle.

– En voi asua tässä maassa enää. Muutan pois ensi kuussa. Tässä maassa ei enää voi elää. Terveiset hallitukselle: voititte, Toiviainen kirjoitti Facebook-päivityksessään.

Päivityksensä kommenteissa hän kertoo muuttavansa Tansaniaan.

Toiviainen on muun muassa ollut luomassa Refugees Welcome Finland -kansalaisverkostoa, joka auttaa ihmisiä majoittamaan koteihinsa Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita. Hänestä on tehty runsaasti kanteluja Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin johtuen toiminnasta turvapaikanhakijoiden parissa.

Toiviainen kirjoittaa, että hänen kotiinsa on asennettu hälytysjärjestelmä ja piippaava nappi, jolla saa tarvittaessa apua paikalle. Toiviainen myös kirjoittaa, miten rasismi voi näkyä toisten kohdalla.

Tässä maassa ei enää voi elää.

– Kun erivärinen ystäväni kaasutetaan Rautatientorilla, kun erivärisen ystäväni kädet poltetaan polttopullolla, kun häntä seurataan kotiin ja hän pelkää, että hänet tapetaan, kun uusnatsit tai mitä he ovatkaan vainoavat heitä, kun he saavat satoja ja tuhansia tappouhkauksia, kukaan ei auta. Poliisi sanoo, ettei mitään ole tehtävissä.

Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra Ulla Kosonen sanoi Iltalehdelle, ettei ollut torstaina tietoinen Toiviaisen muutosta. Hän sanoi, ettei Toiviainen ollut irtisanoutunut papin virastaan eikä häntä ole irtisanottu.

Toiviaisen päivitystä oli iltapäivään mennessä jaettu yli 300 kertaa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson oli yksi päivityksen jakaneista.

– Mietin että tämä saa niin helkkarin vihaiseksi ja surulliseksi. Viha ja rasismi EIVÄT voita, koskaan, Andersson kirjoitti.

Myös kansanedustaja Olli Immonen (ps.) kommentoi asiaa Facebook-profiilissaan. Hän kirjoitti Toiviaisen toiminnan olleen tähän asti vastuutonta suomalaisen yhteiskunnan kannalta.

– Kaikenlainen uhkailu on kuitenkin aina väärin ja tuomittavaa kohdistuipa se sitten kehen tahansa poliittiseen suuntaukseen katsomatta.

STT–JENNI HAKKARAINEN

Matkantekoon kannattaa varata torstaina aikaa – metroa koeajetaan jälleen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Nykyisen metron ja länsimetron yhteentoimivuutta testataan koko torstaipäivän. Edellinen vastaava koeajo järjestettiin viime viikolla.

HKL:n mukaan tämä koeajo onnistui kohtuullisesti, vaikka liikenteenohjausjärjestelmän häiriö heijastuikin matkustajaliikenteeseen. HKL on nyt käynyt lävitse edellisten koeajojen häiriöitä ja säätänyt länsimetron sähköjärjestelmää.

HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski pitää lukuisia testiajoja välttämättöminä.

– Niillä ehkäistään tulevia häiriöitä siinä vaiheessa, kun länsimetron liikenne alkaa.

Kuten aiemmissakin koeajoissa matkustajien on poistuttava metrojunista viimeistään Ruoholahdessa. Sekä Vuosaaresta että Mellunmäestä lähtevät junat ajavat kaikkina koeajopäivinä Ruoholahteen asti.

Torstaina koekäytetään jälleen myös uusia laiturinäyttöjä, joita kullekin laiturille on asennettu toistaiseksi yksi. Metrojunan saapumisesta ja määränpäästä kertoo laiturinäyttö, joka on merkitty ”koekäytössä” teippauksella. Muut laiturinäytöt on torstaina sammutettu. Laiturin toisessa päässä junaa odottavat matkustajat eivät tällöin välttämättä näe näyttöä. HKL pahoittelee tätä puutetta.

HKL kehottaa varaamaan matkantekoon hiukan normaalia enemmän aikaa, koska eri syistä aiheutuvat liikennemuutokset ovat aina mahdollisia. Mahdollisista liikennemuutoksista saat tietoa HSL:n internetsivuilta www.hsl.fi, Reittioppaasta sekä matkustajainformaationäytöiltä.

Seuraavat vastaavat koeajot ovat vuorossa ensi viikolla, tämän hetkisen tiedon mukaan tiistaina ja keskiviikkona.

Länsimetron hallinnan siirtoa HKL:lle odotellaan edelleen. Sekä rakennuttaja Länsimetro Oy että HKL kaavailivat viime viikon lopulla, että siirto olisi voinut tapahtua jo tämän viikon alkupuolella.

– Arvio oli vähän liian toiveikas, Lehmuskoski myöntää STT:lle.

– Olemme kuitenkin lähempänä toimintavarmuutta, joka matkustajaliikenteen aloittamiseksi täytyy olla.

Valpas kansalainen huomasi verkkovuodon – THL: Emme tiedä kuka tietoja on ladannut

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pääjohtaja Juhani Eskola (vas.), terveysturvallisuusosaston johtaja, professori Mika Salminen ja tietopalvelut-osaston johtaja Pekka Kahri kertoivat tiistaina tiedotustilaisuudessa THL:n verkkovuodosta.

Tietosuojavaltuutettu sai ilmoituksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) verkkoon vuotaneista henkilötiedoista ja laboratoriotuloksista suoraa asian havainneelta kansalaiselta, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sanoo.

– Asia tuli ilmi kansalaisen yhteydenoton kautta, Aarnio kertoi STT:lle.

THL kertoi tänä aamuna, että laitokselta on vuotanut verkkoon 6 000 ihmisen nimi, henkilötunnus ja heiltä otetun yhden laboratoriokokeen tulokset.

Verkkoon vuotanut laboratoriokoetulos kertoo bakteerin kyvystä vastustaa antibioottilääkettä. Verkkoon vuotaneiden tietojen mukana ei ollut osoitteita eikä sairauskertomuksia.

THL:n mukaan kyseessä oli inhimillinen virhe henkilötietojen käsittelyssä. Saatuaan tiedon tapahtuneesta tietosuojavaltuutetulta elokuussa THL poisti tiedot kahdesta verkkopalvelusta heti.

Virhe tapahtui, kun henkilö erehdyksessä käytti henkilötietoja sisältävää aineistoa laatiessaan esitysmateriaalia raportointia varten. Tiedot olivat diagrammikuvaajan taustatiedoissa.

THL ei tiedä, kuka tietoja on ladannut.

THL:n tietojohtaja Pekka Kahri kertoi tänään laitoksen tiedotustilaisuudessa, että tuntematon henkilö jakoi tiedot edelleen toiseen esitystenjakopalveluun tämän vuoden huhtikuussa.

– Tietoja on ladattu palvelusta viisi kertaa, mutta THL ei tiedä kuka niitä on ladannut, Kahri totesi.

THL ei kerro, mistä palveluista oli kyse tai millä ohjelmalla diagrammi oli tehty. Se tiedetään, että henkilötiedot olivat indeksoituneet netin hakukoneisiin kuten Googleen ja kyse on THL:n mukaan yleisesti käytössä olevista palveluista.

Internetin hakukoneiden ylläpitäjät ovat poistaneet hakukoneista linkit aineistoon THL:n pyynnöstä, eikä tietoja enää THL:n mukaan löydy verkosta.

– Kun meille tuli tietosuojavaltuutetulta tieto elokuussa, saimme poistettua tiedot verkosta samana päivänä, terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoi.

Kahrin mukaan THL on lisäksi teettänyt ulkopuolisella verkon skannausta niin avoimen internetin kuin TOR-verkonkin puolella.

– Tietoja ei ole avoimesta verkosta löytynyt, Kahri kertoo.

Demokraatin selvitys: Sadat turvapaikanhakijat hakeneet tänä vuonna työperusteista oleskelulupaa

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Turvapaikanhakijat ovat jättäneet Manner-Suomen TE-toimistohin tammi-elokuun aikana noin 450 työperusteista oleskelulupahakemusta, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön Demokraatin pyynnöstä tekemästä selvityksestä.

Pääosa työlupaa hakeneista on selvityksen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, joista osalla on samanaikaisesti vireillä turvapaikkapäätöstä koskeva valitus hallinto-oikeuteen. Hakemukset painottuvat Uudellemaalle.

Kaikkia hakemuksia ei ole ehditty käsitellä, mutta elokuuhun mennessä myönteisiä osapäätöksiä on tehty kyselyn mukaan alle 150, joista Uudenmaan TE-toimiston osuus on alle sata ja Pirkanmaan noin 20.

Kaakkois-Suomen osalta arviota myönteistä päätösten osuudesta ei ole saatavilla. Jos Kaakkois-Suomeen sovelletaan Uudenmaan arvioitua läpimenoprosenttia, turvapaikanhakijoiden työlupahakemuksista olisi mennyt läpi noin puolet eli 10-15 kappaletta.

Käytännössä TE-toimiston myöntämä työlupa ei vielä sellaisenaan takaa turvapaikanhakijalle oleskelulupaa, vaan oleskeluluvan myöntää Maahanmuuttovirasto, joka voi pitää TE-toimiston osapäätöstä yrityksenä kiertää maahanmuuttosäännöksiä.

Rakennusalalla ei pääkaupunkiseudulla ole saatavuusharkintaa, sama koskee parempien ravintoloiden kokkeja.

Mahdollisten maahantulosäädösten kiertämisen lisäksi Maahanmuuttoviraston harkintaan vaikuttaa muun muassa se, onko hakijalla voimassa oleva passi tai onko hänelle mahdollista hankkia sellaista. Harkinnassa painavat Maahanmuuttoviraston mukaan myös yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät asiat.

Kaikki alat, joille työlupia on haettu eivät työvoimapulan vuoksi edellytä tarveharkintaa, joka on muutoin normaalikäytäntö ETA-alueen ulkopuolelta tuleville työnhakijoille.

Pirkanmaalla myönteisiä työlupapäätöksiä on annettu TE-toimiston mukaan maatalous- ja puutarha-alalle, konepaja ja metallialalle, betonielementtityöntekijöille, henkilökohtaisille avustajille, kokeille, parturi-kampaajille, kirvesmiehille ja muoviteollisuuden prosessityöntekijöille.

Uudellamaalla myönteisiä päätöksiä ovat saaneet ainakin siivoojat, astianpesijät, autonkorjaajat, rakennustyömiehet, kokit, kalusteasentajat, lehdenjakajat, pizzeriatyöntekijät, parturit ja henkilökohtaiset avustajat.

Kaakkois-Suomen TE-toimisto on tehnyt myönteisiä osapäätöksiä muun muassa kokeille, partureille ja siivoojille.

Jos on odotettavissa, että ala saattaa vaihtua, lupaa voi samalla kertaa hakea usealle alalle.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Soraisen mukaan jokaisella Ely-alueella on oma työlupalinjauksensa. Joidenkin alojen osalta työlupien saatavuusharkinta on käytännössä alueellisesti purettu. Uudellamaalla näin on menetelty muun muassa siivoojien osalta.

–  Myöskään rakennusalalla ei pääkaupunkiseudulla ole saatavuusharkintaa, sama koskee parempien ravintoloiden kokkeja, Sorainen sanoo.

Työvoimaviranomaisilla ei ole turvapaikanhakijoiden osalta erillisiä työlupatilastoja, joten TE-toimistojen luvut perustuvat arvioihin. Keskimääräinen läpimenoprosentti on kaikkien harkinnanvaraisten työlupien osalta Soraisen mukaan 15-20. Luku vaihtelee työtilanteen mukaan.

– Jos työnhakijoita on paljon, harkinta on tiukempaa.

Suomessa on aiempaa enemmän myös turvapaikanhakijoita, jotka tekevät töitä hakemuksensa käsittelyn aikana.

Työlupa myönnetään vuodeksi kerrallaan ja se on alakohtainen. Siivooja voi siis vaihtaa saman luvan puitteissa firmasta toiseen, kunhan pysyy siivousalalla.

– Toiselle alalle tarvitaan uusi lupa. Jos on odotettavissa, että ala saattaa vaihtua, lupaa voi samalla kertaa hakea usealle alalle.

Suomessa on aiempaa enemmän myös turvapaikanhakijoita, jotka tekevät töitä hakemuksensa käsittelyn aikana. Lain mukaan turvapaikanhakijoilla on työoikeus kolmen kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä.

Lainsäädännön näkökulmasta töitä tekevien turvapaikanhakijoiden ja paperittomien määrän kasvu on tilanteena uusi.

– Ulkomaalaislaki on vuodelta 2004, joten siinä ei ole osattu ennakoida tätä, Sorainen sanoo.

Selvityksessä oli mukana kaikki Suomen TE-toimistot lukuunottamatta Ahvenanmaan työmarkkina- ja opintopalveluviranomaista.

Keskustelua aiheesta

THL julkaisi vahingossa noin 6 000 ihmisen henkilötietoja: ”Ei ole avoimesta verkosta löytynyt”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

THL:n työntekijä julkaisi vahingossa noin 6 000 ihmisen nimi- henkilötunnus- ja laboratoriotulostiedot esitystenjakopalvelussa, kertoi THL pitämässään tiedotustilaisuudessa tänään aamupäivällä. Tiedot olivat diagrammikuvaajan taustatiedoissa.

– Tuntematon henkilö jakoi tiedot edelleen toiseen esitystenjakopalveluun tämän vuoden huhtikuussa. Tietoja on ladattu palvelusta viisi kertaa, mutta THL ei tiedä, kuka niitä on ladannut, tietojohtaja Pekka Kahri sanoi.

THL ei kerro, mistä palveluista oli kyse tai millä ohjelmalla diagrammi oli tehty. Se tiedetään, että henkilötiedot olivat indeksoituneet netin hakukoneisiin kuten Googleen ja kyse on THL:n mukaan yleisesti käytössä olevista palveluista.

Internetin hakukoneiden ylläpitäjät ovat poistaneet hakukoneista linkit aineistoon THL:n pyynnöstä, eikä tietoja enää THL:n mukaan löydy verkosta.

– Kun meille tuli tietosuojavaltuutetulta tieto elokuussa, saimme poistettua tiedot verkosta samana päivänä, terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoi.

Kahrin mukaan THL on lisäksi teettänyt ulkopuolisella verkon skannausta niin avoimen internetin kuin TOR-verkonkin puolella.

– Tietoja ei ole avoimesta verkosta löytynyt, Kahri kertoo.

Ensimmäinen ehdokas ilmoittautui arkkipiispan vaaliin

Kuva: LEHTIKUVA / TIMO MÄKIPÄÄ

Evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispan vaaliin ilmaantui maanantaina ensimmäinen virallinen ehdokas, kun valitsijayhdistys jätti rovasti, teologian tohtori Heli Inkisen (kuvassa) vaaliasiakirjat tuomiokapituliin Turussa.

Inkinen, 59, on vihitty papiksi vuonna 1989. Hän toimii tällä hetkellä organisaation ja johtamisen yliopisto-opettajana Åbo Akademin ekonomian laitoksella.

Arkkipiispan vaalin ehdokasasettelu alkoi maanantaina ja päättyy 27. marraskuuta.

Ehdokkuudestaan ovat kertoneet myös Espoon piispa Tapio Luoma, Turun entinen piispa, nykyinen SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantola ja Porvoon piispa Björn Vikström.

Nykyinen arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle ensi kesäkuun alussa.

Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään 8. helmikuuta ja mahdollinen toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken 1. maaliskuuta.