Mielipiteet

Terveiset Kuntaliiton valtuuskunnasta

Suomen Kuntaliiton jäsenkunnat suorittivat liiton valtuuskunnan vaalin vaalipiireittäin 15.11. – 31.12.2017 välisenä aikana. Valtuuskuntaan valittiin vaaleissa kaikkiaan 76 jäsentä, joista yksi edustaa Ahvenanmaan maakuntaa. Demareita valtuuskuntaan valittiin yhteensä 17 ja minulla on kunnia edustaa Vaasan vaalipiirin demareita valtuuskunnassa tämän vaalikauden ajan.

Valtuuskunta kokoontui viimeviikolla 15.2. ensimmäiseen kokoukseensa järjestäytymisen merkeissä. Kuntaliiton valtuuskunnan järjestäytymiskokous valitsi kansanedustaja Mauri Pekkarisen (kesk.) valtuuskunnan puheenjohtajaksi ja kansanedustaja Sirpa Paateron (sdp) hallituksen puheenjohtajaksi. Demariryhmä järjestäytyi myös osaltaan kokouksessa ja valitsi ryhmän puheenjohtajaksi kansanedustaja Joona Räsäsen Lohjalta, jonka valtuuskunta valitsi myös valtuuskunnan I varapuheenjohtajaksi. Demariryhmän varapuheenjohtajaksi valittiin Miia Nahkuri Riihimäeltä.

Valintojen lisäksi kokouksessa käytiin keskustelua mm. valtuuskunnan työskentelyperiaatteista, esiteltiin Kuntaliiton toimintaa sekä avattiin Kuntaliiton valtuuston hyväksymää strategiaa toimikaudelle 2017-2021.

Kuntaliiton strateginen visio ”Onnistuva Suomi tehdään lähellä” perustuu missioon tehdä kuntien ja maakuntien kanssa kestävää tulevaisuutta. Tarkoitus on kuntien ja maakuntien kanssa yhteistyössä yhteensovittaa erilaisten kuntien ja maakuntien tarpeisiin sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja, huomioiden asukkaiden yhdenvertaisuus, sukupolvien ylittävä oikeudenmukaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo.  Painopisteiksi tämän vision toteutumiseksi on nostettu ennakoinnin myötä askeleen edellä oleminen, yhteistyön tekeminen yli kunta- ja maakuntarajojen sekä uudistavan ja kokeilevan toimintakulttuurin luominen kuntiin ja maakuntiin.

Valtuuskunnan työskentelyperiaatekeskustelun yhteydessä poliittiset ryhmät linjasivat, että Kuntaliiton valtuustossa käytäntönä olleista ryhmäpuheenvuorojen säännönmukaisesta pitämisestä luovutaan valtuuskunnassa ja ryhmäpuheenvuoroja pidetään ainoastaan silloin kun tämä koetaan käsittelyssä olevien asioiden tai ajankohtaisen poliittisen tilanteen vuoksi tarpeelliseksi. Tarkoitus on jatkossa käydä entistä enemmän vapaampaa keskustelua ajankohtaisista asioista ja luoda tämän keskustelun myötä valtuuskunnan linjaa valmisteltavana oleviin sekä päivän polttaviin asioihin.

Tämä uusi keskusteleva tapa toimia otettiinkin heti ensimmäisessä kokouksessa käyttöön ja kokouksessa käytiin mielestäni hyvin hedelmällistä keskustelua mm. kuntien ja maakuntien yhteisestä edunvalvonta- ja palvelujärjestöstä. Tällaisen pohjoismaisen mallin käyttöönottoon liittyy monia herkkyyksiä sekä nykyisten jäsenten että maakuntien puolella, mistä syystä laajan keskustelun käyminen ja eri näkökantojen punnitseminen on ehdottomasti paikallaan ennen päätöksentekoa.

Kunnilla ja maakunnilla tulee varmasti olemaan myös jatkossa yhteisiä tarpeita sekä edunvalvonnassa, palveluissa kuin kehittämisessäkin, mikä puhuu yhteisen edunvalvonta- ja palvelujärjestön puolesta. Tulevien maakuntien itsehallinnon ”riittävyys” ja suhde valtioon taas laittaa miettimään, että minkälaisiin mahdollisiin intressiristiriitoihin yhteisessä edunvalvontajärjestössä voidaan törmätä? Kuntaliiton valtuuskunta kokoontuu seuraavaksi kevätkokoukseen 23.- 24.5., missä mahdollisesti jo linjataan maakuntien asemaa Suomen Kuntaliitossa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat