Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Terveysasemajonoihin paniikkiratkaisu – vihreät antoivat pikkusormen ja se vie koko käden

Kolumnit

Maija Anttila

Kirjoittaja on helsinkiläinen kuntapoliitikko.

Helsingin kaupunginhallitus käsitteli 3.2. 2020 kokouksessaan kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteen perusterveydenhuollon lääkäritilanteeseen. Ratkaisuksi esitetään osan terveysasemista ulkoistamista.

Maija Anttila

Ratkaisu on ilmeisesti muhinut jo pitkään sote-virastossa, koska sote-lautakunta joutui ottamaan asiaan kantaa jo vuoden 2020 käyttösuunnitelmien käsittelyssä (17.12.2019). Esitys tarkoitti, että kuluvana vuonna valmistellaan 1–2 terveysaseman ulkoistus. Lautakunnan päätös syntyi vihreiden ja kokoomuksen voimin. Se on mielestäni väärä ja huono päätös. Kun kysyin vihreiltä, miksi he suostuivat tähän kokoomuksen vuosikymmenien ajan ajamaan terveysasemien ulkoistusesitykseen, he vastasivat, että ”laitettiin tiukat reunaehdot”.

Näiden ehtojen ohjaavuutta voi vain arvailla, kun asemien kilpailutus on tehty ja iso kansainvälinen terveysjätti vyöryy Helsinkiin! Pikkurillin antaminen tulee viemään koko käden.

Ovatko virasto ja lautakunta tehneet kaikkensa asian korjaamiseksi vai oliko ulkoistaminen jo pitkään suunnitelmissa?

Sote-lautakunnan ja viraston toiminta ongelmiin tarttumisessa ja työn kehittämisessä näyttää ulkoapäin katsottuna käsien pystyyn nostamiselta ja antautumiselta. Se harmittaa, koska Helsingissä on kyllä hartioita parempaankin. On totta, että lääkärin vastaanotolle pääsyssä kiireettömässä hoidossa on liian pitkät jonot.

Kiireelliset hoidot hoidetaan aina. Kiireettömän hoidon jonojen on annettu kasvaa pikkuhiljaa. Ihmisten tyytymättömyys on ymmärrettävää. Mutta ovatko virasto ja lautakunta tehneet kaikkensa asian korjaamiseksi vai oliko ulkoistaminen jo pitkään suunnitelmissa? On muistettava, että edellinen lautakunta muun muassa pidensi Vuosaaren ja Kalasataman sote-asemien aukioloaikoja useita tunteja ja suunnitelmissa oli aukioloaikojen rukkaaminen edelleen. Lääkäripulaan vetoaminen on mielestäni liian laiha peruste Helsingissä, missä monet lääkärit tekevät lisätyötä yksityisillä asemilla.

On tärkeätä pitää mielessä, että lääkäreiden kiireettömän hoidon vastaanotot ovat vain pieni osa terveysasemien työtä, alle puolet. Terveysasemien työ muodostuu monista muista eri palveluista, kuten neuvolat, kouluterveydenhuolto, hammashuolto, mielenterveystyö jne. Ja kun siihen otetaan mukaan myös perustason sosiaalityö, kuten lastensuojelu, aikuissosiaalityö, päihdetyö jne., palvelukokonaisuus vain laajenee. On vaikeata kuvitella, että tällaisen laaja-alaisen sote aseman ulkoistus olisi mitenkään tarkoituksenmukaista tai järkevää, hinnasta puhumattakaan.

Ulkoistamispäätös on huono myös siksi, että se pirstaloi sen sote palvelujen kokonaisuuden ja niiden palvelujen kehittämisen, mitä lähdettiin tavoittelemaan, kun Helsinki viimeisenä kuntana Suomessa vuoden 2013 alussa yhdisti sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhdeksi kokonaisuudeksi. Valtuusto päätti yhdistymisessä, että sote palvelut pitää integroida niin hyvin kuin mahdollista, jotta ne palvelevat helsinkiläisiä parhaalla mahdollisella tavalla, ottaen huomioon myös ikäihmisten sote-palvelujen tarpeet hyvin ja kattavasti.

On vaikeata kuvitella, etteikö tämä ulkoistus tulisi suhteessa omaan toimintaan kalliimmaksi.

Sote-palvelujen integroimisella tavoiteltiin paitsi parasta mahdollista hoitoa myös tehokkuutta. Tutkimusten mukaan tiedettiin, että noin kymmenen prosenttia ihmisistä käyttää samanaikaisesti sekä sosiaali- että terveyspalveluita ja se merkitsee noin 80 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ilmiö on tuttu myös Helsingissä.

Silloisen sote-lautakunnan ja viraston strategiassa linjattiin muutamia keskeisiä lähtökohtia; monipalveluja käyttävien ihmisten palvelujen kehittäminen, perheiden tuen ja palvelujen lisääminen, väestövastuisen ja omahoitaja/lääkärimallin hyödyntäminen edelleen, sote-palveluita vieminen lähelle ihmisiä muun muassa palvelukeskuksiin, sähköisiä ja jalkautuvia palveluita kehitetään jne. Sosiaali. ja terveyspalvelujen yhdistäminen tarkoitti eri ammattiryhmien yhteistyön ja työskentelymallien ja kulttuurin kehittämistä, joitakin organisaatio uudistuksia, kuten terveys- ja hyvinvointikeskusten ja perheneuvoloiden perustamista ja palvelukeskusten konseptien uusimista.

Osa näistä strategisista linjauksista on päässyt kehittymään, mutta monet asiat ovat pahasti kesken. Nykyisen sote-lautakunnan uusi päätös merkitsee laaja-alaisen sote-kehitysajattelun pirstaloitumista ja palvelujen siiloutumista. Osa palveluista siirtyy yksityisen organisaation tuotettavaksi, jolloin kokonaisuuden hallinta, tiedon kulut ja sote palvelujen yhdistyminen muihin kaupungin palveluihin vaikeutuu jne. On vaikeata kuvitella, etteikö tämä ulkoistus tulisi suhteessa omaan toimintaan kalliimmaksi. Eli saadaan kalliimmalla rahalla, vähemmän yksinkertaisia palveluita, pirstotaan palveluketjuja, johtaminen ja työn organisointi katoaa omista käsistä osittain.

Sote-viraston sivuja silmäillessäni huomasin muun muassa, että osittain kehitystä on tapahtunut, mutta mielestäni tärkeän lääkäri/hoitajatyöparin työn kehittäminen näyttää sivuilla hyvältä, mutta ei toimi käytännössä, sama koskee sähköisten palvelujen kehittämistä, monipuolisiin palvelukeskuksiin palveluiden viemisestä ei näkynyt ideoita.

Mielestäni sen sijaan, että ulkoistetaan terveysasemia vai tarkoitetaanko lääkäreiden kiireettömän hoidon vastaanottotoimintoja, olisi pitänyt keskittyä aiemmin päätettyjen strategioiden ja linjausten toteuttamiseen, työnjaon ja johtamisen kehittämiseen. Jos tässä työssä tarvittaisiin ulkopuolista apua, sitä annettakoon. Uskon myös, että henkilöstön työn kehittämisellä ja joustavoittamisella ja kehittämistyöhön mukaan ottamisella saavutettaisiin hyvää sitouttamista ja tuloksia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE