Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella tilanne vaihtelee päivittäin, kertoo terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialuejohtaja Susanna Wilèn.

- Meillä oli perjantaina erittäin hankala tilanne, kertoi Wilèn STT:lle sunnuntaina.

Perjantaina kerrottiin, että koronapotilaita on runsaasti niin päivystyksessä, vuodeosastoilla kuin ikääntyneiden asumispalveluissakin. Eri yksiköissä on kiertänyt myös henkilökunnan sairastumisia.

Jos ei ole henkilökuntaa, niin vuodepaikkoja joudutaan laittamaan kiinni. Tilannetta on koetettu korjata viikonlopun aikana. Käyttöön on otettu lisäkorvauksia, kertoo Wilèn.

Myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueella tilanne osastopaikkojen ruuhkaisuuden suhteen elää.

- Tilannetta seurataan päivittäin myös viikonlopun aikana, kertoi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sairaalapalvelujen johtaja Mikko Pietilä sunnuntaina.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue kertoi tiedotteessaan perjantaina, että lisääntyneet tartunnat näkyvät vuodeosastohoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrän kasvuna.

KESKI-SUOMEN hyvinvointialue tiedotti perjantaina, että keskussairaalan kiireettömiä leikkauksia on jouduttu siirtämään alkavalta viikolta myöhempään ajankohtaan. Myös Pohjois-Savon hyvinvointialue kertoi aiemmin, että Kuopion yliopistollisen sairaalan menneelle viikolle aiottuja kiireettömiä leikkauksia jouduttiin siirtämään. Molemmissa tapauksissa kyse on leikkauksista, joista aiheutuisi osastohoidon tarvetta.

Varsinais-Suomen tai Pohjois-Karjalan hyvinvointialueet eivät ole toistaiseksi joutuneet perumaan kiireettömiä operaatioita koronakuormituksen vuoksi.

- Totta kai tämäkin on harkinnassa, mutta toistaiseksi tarvetta siihen ei ole ollut, sanoo Pietilä.

Pietilä muistuttaa, että kiireettömän toiminnan peruminen vapauttaisi resursseja pääosin kirurgiselta puolelta, kun taas koronapotilaita hoidetaan pääosin infektiotautien, keuhkotautien ja sisätautien vuodeosastoilla, eli resursseja ei vapautuisi koronapotilaiden hoitoon aivan samassa suhteessa.

Jos ruuhkautuminen jatkuu, niin kiireettömän hoidon perumista harkitaan.

Pohjois-Karjalassa tilannetta arvioidaan maanantaiaamuna. Sielläkin kyse on ennen kaikkea siitä, saadaanko potilaat operaation jälkeen jatkohoitoon, jos osastot ovat täynnä.

WILÈN kertoo, että Pohjois-Karjalassa kuormitus on hyvin lähellä sitä tasoa, jolla oltiin koronapandemian aikoina. Sairaita on paljon, mutta yksi asia on toisin.

- Sitä sellaista teho-osaston hankalaa kuormitusta, mitä korona-aikaan pahimmillaan oli, niin sitä meillä ei nyt näy.

Myös Pietilä kertoo, että pandemia-aikakauteen verrattuna tilannetta helpottaa se, että taudinkuva on erilainen. Keuhkokuume on harvinaisempi, minkä vuoksi myös tehohoidon tarve on selkeästi vähäisempää.

- Oikeastaan merkittävin sairaalaan ottamisen syy on yleensä yleistilan lasku enemmän kuin vaikeat hengitysvaikeudet.

THL:n mukaan tällä hetkellä sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat ovat yleensä iäkkäitä ja monisairaita.

Sekä Pohjois-Karjalassa että Varsinais-Suomessa hoidossa on pitkälti iäkkäitä ihmisiä.

Wilèn kuitenkin huomauttaa, että osa nuoremmistakin koronapotilaista on kipeämpiä kuin pandemian ja nykyisen epidemian “välivaiheessa”. Hän sanoo, että jossain vaiheessa koronaa sairastavien tauti oli oireiltaan tavallisen flunssan tasoista tai jopa vähän lievempää, mutta nyt kipeänä ollaan kunnolla.

- Kuumetta ja yskää, nuhaa, lihassärkyä, hankalan flunssan kaltaista oireilua, Wilèn kuvailee viime aikoina havaittuja koronaoireita.

- Osa sanoo, että oli selvästi hankalampi kuin edellisellä kerralla, kun sairastivat.

THL:n mukaan syksyn koronaviruksen valtamuunnos on omikronin XBB-alalinja EG.5. THL:n mukaan kiertävät koronavirusmuunnokset ovat keskenään hyvin samankaltaisia eivätkä tämänhetkisen tiedon mukaan poikkea toisistaan taudinkuvaltaan toisistaan.

PIRKANMAAN hyvinvointialue kertoi torstaina, että koronainfektioiden merkittävä yleistyminen Pirkanmaalla viime viikkoina on lisännyt koronarokotteiden kysyntää. Ensisijaisesti yli 75-vuotiaille tamperelaisille järjestetään ylimääräisiä rokotustapahtumia. Tiedotteen mukaan Pirkanmaalla lukumääräisesti eniten rokottamattomia ikäihmisiä on Tampereella.

Tällä hetkellä THL suosittelee koronatehosterokotuksia 65 vuotta täyttäneille, riskiryhmiin kuuluville 18 vuotta täyttäneille ja voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille. Näille kohderyhmille suositellaan rokotusta riippumatta siitä, montako tehosteannosta henkilö on aiemmin saanut tai montako kertaa hän on sairastanut koronan.

STT / Emmi Tilvis