Yhteistyötä ei Sailabin mukaan ole ollut, vaikka esimerkiksi suojavarusteiden hankintavaikeudet ovat puhuttaneet julkisuudessa useaan otteeseen ja kritiikkiä on esitetty aiemminkin.

– Olemme toimittaneet tilastoja ja toimenpide-ehdotuksia, mutta varsinaista kontaktipintaa ei ministereiden ja virkamiesten kanssa oikein ole ollut. Yritykset olisivat valmiita auttamaan pro bono -asiantuntijaryhmällä ja kirjoittamaan oppaan, sanoo Sailabin toimitusjohtaja Laura Simik STT:lle.

Suojavarusteiden sekä muiden covid-19-taudin diagnosoinnissa ja hoidossa kriittisten tuotteiden saatavuus on kuitenkin Sailabin kyselyn mukaan parantunut. Jäsenyritysten mukaan saatavuus on edelleen haastava, mutta merkittävästi parempi kuin kuukausi sitten.

Simik painottaa, ettei nykytilaan voida tyytyä.

– Kiinan Wuhanissa pelätään nyt toista aaltoa. Jos toinen aalto tulee, siinä vaiheessa olisi oltava kaikki rivit suorina ja osaamispotentiaali käytössä.

Simik arvioi, että yritysten turhautumiselle on kolme syytä. Ensimmäinen on se, että julkisuudessa esillä olleet suojainkaupat ovat menneet “hassulla tavalla” ja herättävät enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Hän viittaa paljon huomiota saaneisiin suojamaskikauppoihin, jotka poikivat potkuja HVK:ssa, rikostutkinnan ja kaupan riitaisan purkamisen.

– Se on meidän yrityksillemme ja toimialallemme valtavan iso mainehaitta. Halutaan, että kaikki alan toimijat toimivat samojen vaatimusten ja eettisyyden tasolla.

Toinen tekijä on se, että kaupalliset toimijat haluavat selkeitä ja avoimia hankintaprosesseja, joihin ne voivat osallistua ja joissa huomioidaan sekä osaaminen että hinta.

Kolmanneksi syyksi Simik sanoo kriisin laajuuden. Ala työllistää Suomessa tuhansia ihmisiä, ja aivan kuten kuka tahansa, he itse tai heidän läheisensä voivat sairastua viruksen vuoksi.

Simikin mukaan yritykset ryhtyivät toimiin heti, kun tilanne alkoi käydä hankalaksi. Kun suuressa valmistusmaassa Kiinassa tuotanto alkoi takkuilla epidemian vuoksi ja samalla kysyntä alkoi kasvaa kaikkialla maailmassa, monet aasialaisyritykset yrittivät tehdä takaisinostoja saadakseen tuotteet palaamaan kotimarkkinoille. Simik sanoo, että suomalaisyritykset huolehtivat sopimusasiakkaidensa tilaukset sovitusti Suomeen.

– Koko ajan on pyritty turvaamaan sitä, että Suomessa saatavuus olisi mahdollisimman hyvä, hän kertoo.

Myös Kiina on parantanut saatavuutta ottamalla käyttöön uudenlaisen sertifikaatin, jolla halutaan varmistaa laatu ylikuumenneella markkinalla. Simik huomauttaa, että epävarmat tilanteet tuovat tullessaan huijareita, jotka pyrkivät hyötymään kiireestä ja kaaoksesta.

Suomi ei ole ainoa maa, jossa suojavarustekaupoissa on tullut ilmi epäkelpoa tavaraa.

Simikin mukaan alan toimijoilla on vakiintuneet toimintatavat laadunvarmistusjärjestelmineen, pistokokeineen ja raaka-aineiden varmistamisineen. Tällaista apua on tarjottu viranomaisille, mutta vastakaikua ei ole tullut.

– Epäonnistuneilta kaupoilta olisi voitu välttyä, jos olemassa olevaa osaamista olisi hyödynnetty enemmän, Simik sanoo.

Sekä STM että HVK saavat Sailabin jäsenyrityksiltä arvostelua hankintaprosessien epäselvyydestä.

– Yritykset eivät ole edes tienneet, mitä hankintoja tehdään, millä ehdoilla, millä prosesseilla ja ketä kilpailutetaan. Yritysten kanssa ei ole kommunikoitu esimerkiksi laajennettujen hankintojen mahdollisuuksista, Simik toteaa.

Simik sanoo ymmärtävänsä koronaviruksen leviämisen aiheuttaman poikkeustilanteen ja kiireen. Euroopan komissiokin on huhtikuun alussa antamassaan tiedoksiannossa todennut, että hankintamenettelyä voidaan kriisin vuoksi keventää.

Esimerkiksi suorahankintojen on kuitenkin edelleen täytettävä tietyt edellytykset ja ne on pystyttävä perustelemaan.
Simik uskoo, että kyse on kriisin nopean eskaloitumisen aiheuttaman kiireen lisäksi siitä, että vastuunjako STM:n ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) välillä on toimijoiden näkökulmasta epäselvä.

– Me emme toimialajärjestönä aina tiedä, kumpi on vastuuministeriö tai kummalle ministerille STM:n sisällä asiamme ensisijaisesti kuuluvat.

Hyviäkin asioita on Simikin mielestä kuitenkin tapahtunut. Hän mainitsee muun muassa saatavuuden eteen tehdyn työn sekä HVK:n johdon vaihtumisen ja uuden hankintaorganisaation, jonka myötä hankintaprosessin on määrä muuttua läpinäkyvämmäksi.

Sailabin jäsenyritysten yksi suuri toive olisi löytää myös yhteisiä ratkaisuja rahdin kuljettamiseen. Esimerkiksi HVK voisi tarjota tilaa yrityksille, jos sen tilauksia kuljettavat rahtikoneet eivät ole tupaten täynnä. Simikin mukaan Ruotsissa valtio ja Sailabin sisarjärjestö ovat käyneet vastaavaa keskustelua.

STT tavoitteli maanantaina STM:n edustajaa vastaamaan Sailabin kritiikkiin. Ministeriön viestintä välitti vastaukseksi sähköpostilla kolmen kohdan listan, jossa todettiin, että hankinnat ja kumppanuuksien hakeminen yritysten kanssa on keskitetty TEMille ja HVK:lle ja STM:n rooli on ollut toimia tilausten eli niin kutsuttujen kauppalistojen tekijänä.

STM kertoi saavansa runsaasti yhteydenottoja eri toimijoilta, ja yhteistyö- ja hankintaehdotukset on toimitettu HVK:lle harkittaviksi.

STT ei tavoittanut HVK:ta maanantaina kommentoimaan asiaa.
STT–Anne Salomäki