Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Teslan akkutehdasta valmistellaan salassa – jättitehtaasta kisataan

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) työ- ja elinkeinoministeriön ja Finpron tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnassa Helsingissä 14. helmikuuta 2017. 

Suomi tavoittelee sähköautovalmistaja Teslan jättitehdasta Vaasa kärkiehdokkaanaan, mutta on valmis muuttamaan sijoituspaikkaa, jos yhdysvaltalaisyhtiö niin haluaa. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi kertovat, että parhaillaan pyritään kartoittamaan maan vahvuuksia, joilla Tesla saataisiin vakuutettua siitä, että Suomi on paras vaihtoehto uuden jättitehtaan sijoituspaikaksi.

– Aina pitää muistaa, että lopullisen päätöksen tekee Tesla itse, Lintilä sanoo.
Lintilä ja Suomi eivät tiistain tiedotustilaisuudessaan avanneet tarkemmin hankkeen etenemisen yksityiskohtia, aikataulua tai Teslan viimeisen vaiheen kriteerejä.
Suomi korostaa, että ulkomaalaisten investointien houkuttelua ympäröi hyvin tiukka luottamuksellisuus.

– On aina suuri riski, kun käydään dialogia, että jotain vuotaa, ja nämä eivät todellakaan suhtaudu suopeasti vuotoihin. Sen vuoksi meillä on hyvin yksinkertainen käytäntö. Jos Tesla tiedottaa jotain, niin he tiedottavat, jos joku muu toimija tiedottaa jotain, niin he tiedottavat, mutta me ei tiedoteta heidän puolestaan, Suomi sanoo.

”Ei mitään hyviteltävää”

Teslan tehdas olisi toteutuessaan useiden miljardien investointi, joka myös toisi tuhansia työpaikkoja. Akkutehtaasta kilpailevat lukuisat Euroopan maat, muun muassa Saksa, Hollanti ja Portugali.

Valtio päätti jo aiemmin lähteä tavoittelemaan tehdasta Suomeen Vaasa kärkiehdokkaanaan. Vaasan kärkipaikka tuotti pettymyksen erityisesti Kaakkois-Suomeen, sillä Kotka–Haminan-seutu oli Finpron tekemässä selvityksessä myös vahvoilla.

Lintilä tapasi tiistaina jättihankkeesta kiinnostuneina olleita suomalaiskaupunkeja. Lintilä sanoo, että maajoukkueleiriksi kutsutun tapaamisen tavoitteena ei ollut hyvitellä kärkipaikalta sivuun jääneitä paikkakuntia. Hänen mukaansa kyse oli paikkakuntien informoinnista siitä, missä vaiheessa hankkeessa mennään.

– Ei meillä ollut mitään, millä hyvitellä, eikä meillä ollut oikeastaan mitään hyviteltävää, Lintilä sanoo.

Lintilä haluaa yhteistyötä

Finpron Markus Suomen mukaan tässä vaiheessa on kaikkein tärkeintä se, että Suomi pääsee Teslan mahdolliselle lyhyelle listalle ja pysyy mukana loppuun asti.
Samalla nuotilla puhuu myös Lintilä. Hän toppuuttelee, että karhun lihoja ei pidä jakaa, jos karhun jälkiäkään ei ole vielä nähty.
Lintilä nostaa esiin myös tehdashankkeen sivussa syntyvän mahdollisuuden sähköautoilun kehittämiseen Suomessa.
Lintilä kertoo, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) tapasi Teslan johtoa viime viikolla Norjassa ja Teslan pohjoismaisen johdon on tarkoitus tulla käymään Suomessa keskustelemassa sähköautoilusta.

Heta Hassinen

AVAINSANAT

Lennot Moskovan ja Helsingin välillä lisääntyvät – kolmas vuoro mahdollinen

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suomi ja Venäjä ovat sopineet järjestelystä, joka mahdollistaa lentojen lisäämisen Helsingin ja Moskovan välillä. Nykyisin reitillä on mahdollista liikennöidä kaksi kertaa päivässä, ja nyt sovitulla järjestelyllä mahdollistetaan kolmas päivittäinen vuoro.

Tällä hetkellä reitillä operoivat Finnair ja Aeroflot. Lisäksi sovittiin matkustajaliikenteen uusista Siperian ylilento-oikeuksista Aasian kohteisiin. Ylilentojen määrää lisättiin 80 vuoroon viikossa. Uusiksi mahdollisiksi kohteiksi sovittiin lento-oikeuksia Japaniin, Kiinaan ja Etelä-Koreaan.

Konsultaatioissa sovittiin myös rahtiliikennekohteiden lisäämisestä. Lentojen aloittaminen riippuu yhtiöiden kaupallisista päätöksistä.

Keskustelua aiheesta

Pitkäaikaistyöttömyys ei taltu – kasvoi lähes 2 000:lla

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Työttömyys kääntyi laskuun, mutta koko vuoden työttömänä olleiden määrä jatkoi kasvuaan viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan viime vuoden lopussa työttömänä oli 356 000 henkeä, joista noin kolmasosa oli ollut työttömänä koko vuoden.

Koko vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi lähes 2 000:lla.

Koko vuoden ajan työttömänä olleiden määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2012. Lukumäärä kaksinkertaistui vuosina 2011–2016 ja nousi 122 000 henkeen.

Työssäkäyntitilaston työttömyyttä koskevat tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työttömien työnhakijoiden rekisterin tietoihin.

Urheilulehden taru loppuu – ”rouhii tuolta syvältä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sanoma Media Finland ostaa Urheilulehden A-lehdiltä. Kaupan myötä Urheilusanomat ja Urheilulehti yhdistetään.

Urheilulehden toimittajat eivät siirry Sanoman palvelukseen, kertoo Ilta-Sanomien kustantaja Tapio Sadeoja.

– Suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että tämän tulevan tuotteen tekevät Ilta-Sanomien ja Urheilusanomien toimitus.

Urheilulehden on toimittanut A-lehdille Närsäkkälän Viestintä. Lehteä on ollut tekemässä 15 henkeä, joiden työt loppuvat kaupan vuoksi. Nykyinen toimitus ei jatka lehden tekoa 22. kesäkuuta jälkeen, päätoimittaja Jukka Rönkä kertoi Twitterissä. Rönkä kertoi STT:lle, että tunnelmat toimituksessa olivat pettyneet, kun tieto lehden kaupasta tuli.

– Ei ole katkeruutta eikä mitään negatiivista A-lehtiä kohtaan. Mutta rouhii tuolta syvältä. Mutta emme meinaa jäädä tuleen makaamaan. Vielä me palaamme joku päivä.

Urheilulehti ilmestyy nykyisessä muodossa kesäkuun loppuun saakka. Uuden median nimi päätetään myöhemmin.

Painetun lehden lisäksi uusi urheilujulkaisu sisältää IS Extran, joka lähettää sekä suoria urheilulähetyksiä että urheilu-uutisia eri kanavissa.

A-lehdet päätti luopua Urheilulehdestä, koska yhtiö on tuonut markkinoille paljon uusia tuotteita, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Juha Blomster.

– Kun uutta tekee, jostain on pakko luopua. Tämän takia päädyttiin tämmöiseen ratkaisuun, niin vaikeaa kuin se onkin.

Blomster ei ottanut kantaa siihen, onko Urheilulehden tekeminen ollut A-lehdille kannattavaa.

Sanoma on STT:n suurin omistaja.

Keskustelua aiheesta

Median irtisanomiset eivät lopu: Nyt vuorossa Svenska Yle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Yleisradion ruotsinkielinen yksikkö Svenska Yle irtisanoo seitsemän työntekijää yt-neuvottelujen lopputuloksena. Neuvottelujen alkaessa vähennystarpeeksi oli arvioitu 18 työntekijää.

Svenska Ylen johtaja Marit af Björkesten kertoo tiedotteessa, että irtisanomisten tarvetta vähensivät eläköitymiset ja toiminnan uudelleenorganisointi.

– Neuvottelut on käyty rakentavassa hengessä ja yhdessä henkilöstön kanssa olemme löytäneet monia ratkaisuja, jotka ovat vähentäneet irtisanomisten tarvetta, af Björkesten sanoo.

Yt-neuvotteluissa Svenska Yle sopi 42 työtehtävän lakkauttamisesta ja 30 uuden tehtävän perustamisesta. Neuvottelujen piirissä oli yli 160 ihmistä.

Aiemmin tänä vuonna Yle on yt-neuvotellut Tuotannot ja Design -yksikössään sekä Julkaisut-yksikössään.

Ruotsin valtiovarainministeri DI:lle: Nordean lähtö ei toisi veromenetyksiä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Finanssikonserni Nordean pääkonttorin siirto pois Ruotsista ei aiheuttaisi verotulojen menetyksiä Ruotsin valtiolle, viestittää Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson talouslehti Dagens Industrille.

Dagens Industrin mukaan Nordea maksaa Ruotsin-toimintansa voitoista veroa Ruotsiin riippumatta siitä, missä konsernin pääkonttori sijaitsee.

Nordea on tällä tietoa siirtämässä pääkonttorinsa Suomeen tai Tanskaan. Taustalla ovat Ruotsin hallituksen aikeet korottaa pankkien vakausmaksuja.