Asiasta kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.

Thaimaan työministeriö asetti tiukat ohjeet ja velvollisuudet sekä työntekijöille että työnantajille. Työnantajien täytyy esimerkiksi taata työntekijöiden palkka ja tehdä kaikkensa, jotta he eivät altistuisi virukselle. Työntekijät puolestaan joutuvat 14 päivän karanteeniin, kun he palaavat Thaimaahan.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Kalle Hoppula arvioi viime viikolla  kauden olevan niin pitkällä, että thaimaalaiset eivät enää ehdi eteläisen ja keskisen Suomen mustikkasadon korjuuseen, vaan lähinnä Lapin sadon poimintaan.

– Uskon, että kestää vähintään viikon tai pari, ennen kuin he pääsevät maahan. Tässä tapauksessa he tuskin ehtivät lakkasadon pariin, mutta toisaalta puolukkakausi on vielä kokonaan edessä. Varmasti tämä tieto on erityisesti isommille marjayrityksille helpotus, Partanen sanoo.

Poikkeuksellisen hyvä lakkasato tarkoittaa Partasen mukaan todennäköisesti sitä, että marjaa saadaan kerättyä riittävästi kotimaisin voimin. Toisin on kuitenkin esimerkiksi mustikan ja puolukan kohdalla, joissa teollisuushinnat ovat alhaisempia.

– Toivoisin, että suomalaiset ymmärtäisivät vielä enemmän keruukulttuurin arvon ja merkityksen, joihin liittyy paljon muutakin kuin se rahallinen arvo. Tästä on jo viitteitä, sillä suomalaiset ovat innostuneet marjastamaan enemmän kuin aiempina vuosina, Partanen kertoo.

Suomen hallitus muutti heinäkuun alkupuolella koronaan liittyviä maahantulorajoituksia niin, että suomalaisten yritysten töihin kutsumat marjanpoimijat voivat päästä Suomeen. Poimijoiden tulo jäi tuolloin vielä odottamaan Thaimaan antamaa lupaa.

Thaimaa oli aiemmin ilmoittanut voivansa harkita luvan myöntämistä, jos yritykset sitoutuvat tiettyihin ehtoihin.

Valtioneuvoston muistion mukaan keskeisimpiä edellytyksiä oli, että yritykset kustantavat kaikki ylimääräiset koronasta aiheutuvat kulut, kuten sairausvakuutuksen ilman korvauskattoa, koronatestin Suomessa ennen paluuta Thaimaahan, mahdollisen viisumin pidentämisen kulut ja maksullisen paluukaranteenin Thaimaassa.

Lisäksi yritysten piti sitoutua takaamaan noin 3 100 euron takuuansio jokaiselle poimijalle poiminta-ajasta ja poimintatuloksesta riippumatta. Edellytyksiin oli sitoutunut 16 yritystä alkuperäisestä 19 viisumikutsujasta, kerrottiin Suomen työ- ja elinkeinoministeriöstä 9. heinäkuuta.