Tutkimuksessa mitattiin vasta-aineiden säilymistä kehossa puoli vuotta ja vuosi tartunnan jälkeen.

Vuosi tartunnan jälkeen jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin vasta-aineita. Niiden määrä oli vuoden jälkeen kuitenkin noin kolmasosan matalampi kuin mitä se oli ollut puoli vuotta tartunnan saamisen jälkeen.

THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melinin mukaan vasta-ainetasojen tutkiminen auttaa myös rokotteiden aikaansaaman suojan ja sen keston arvioimisessa.

Vakavan, sairaalahoitoa vaatineen taudin sairastaneilla vasta-aineiden määrä oli merkittävästi korkeampi kuin lievän taudin sairastaneilla. Kaikilla vakavan taudin sairastaneilla oli neutraloivia vasta-aineita vielä vuoden jälkeen.

–  Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koronavirustartunnan jälkeen neutraloivat vasta-aineet ja suoja uutta tartuntaa vastaan säilyvät pitkään, jos vasta-aineiden määrä on alun perin ollut korkea, Melin sanoo tiedotteessa.

Tutkimuksessa selvisi, että etenkin lievän taudin sairastaneilla vasta-aineet eivät kyenneet neutralisoimaan niin hyvin muuntuneita virusmuotoja koronaviruksen perusmuotoon verrattuna. Etenkin beeta- ja deltamuunnoksia vastaan neutraloivien vasta-aineiden määrä oli merkittävästi matalampi.

Tutkimukseen kutsutut henkilöt olivat saaneet koronavirustartunnan viime vuoden keväällä. Tartunta oli todennettu PCR-testillä, minkä jälkeen heillä ei ollut todettu uutta koronavirustartuntaa eivätkä he olleet saaneet koronavirusrokotetta ennen näytteenottoa.

Yhteensä 1 292 henkilöltä tutkittiin vasta-aineet puolen vuoden kuluttua tartunnasta ja 367 henkilöltä vuoden kuluttua.