Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

THL: Vanhuksille vaativaa kotihoitoa yhä useammassa kunnassa

Kuva: Thinkstock

Kunnat ovat kehittäneet vanhusten vaativaa kotihoitoa, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan kotihoitoa saa neljästi päivässä 63 prosentissa kunnista, kun kaksi vuotta sitten luku oli 47 prosenttia. Myös yöaikaan ja viikonloppuisin saa kotihoitoa aiempaa useammassa kunnassa.

THL:n erikoistutkija Hanna Alastalo pitää suuntausta hyvänä, mutta muistuttaa, että kunnat eivät ole ottaneet kaikkia kotona asumista helpottavia keinoja käyttöön.

– Esimerkiksi liikkuvia neuvontapalveluja käytetään vasta vähän.

Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimuksen mukaan kunnilla on parannettavaa palvelujen kohdentamisessa erityisryhmille, kuten muistisairaille, mielenterveysongelmaisille ja päihteiden käyttäjille.

Keskustelua aiheesta

”En halua ryhtyä tässä Lauri Kivisen eroa vaatimaan” – tutkija näkee Ylessä johtamisongelman

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Ylessä on johtamisongelma, joka ei rajoitu vain eroavaan päätoimittajaan Atte Jääskeläiseen, arvioi tutkija Anu Kantola Helsingin yliopistosta. Kantolan mukaan Yle tarvitsisi esimerkiksi selkeämmät roolijaot toimitusjohtajan ja päätoimittajan tehtävien väliin sekä toimitusjohtajan, joka ymmärtää Ylen tehtävän.

– En halua ryhtyä tässä Lauri Kivisen eroa vaatimaan. Ylen johtaminen on ollut kuitenkin hyvin paljon sitä, että toimitusjohtaja on pitänyt hyvät yhteiskuntasuhteet poliitikkoihin. Aiemmin ne olivat puolueiden luottomiehiä ja nykyisellä johtajalla on ammatillisesti ennen kaikkea suhdetoimintatausta. Nyt tarvittaisiin johtamista, jossa ymmärretään myös sisältöä ja omataan visio ja näky siitä, mikä Ylen tehtävä on.

Ylestä eroavan Jääskeläisen tausta oli uutistoiminnassa. Kantolan mukaan Jääskeläinen on lisäksi joutunut ottamaan lobbaustehtäviä itselleen, vaikka tämä tehtävä kuuluu toimitusjohtajalle.

– Jos yhtiön ylin johto ei pidä yhtiön lippua korkealla, niin ongelma valuu alaspäin ja roolit menevät sekaisin. Ei voi olla päätoimittaja, joka lobbaa samaan aikaan poliitikoilta rahaa. Sellaista tilannetta ei pitäisi päästää syntymään. Tilanteen syntyminen on tietysti toimitusjohtajan ja hallituksen vastuulla.

Toimitusjohtaja Kivinen vakuuttaa, että Ylessä on vahva palomuuri toimitusjohtajan ja päätoimittajan tehtävien välissä.

– Meillä on selvä vastuunjako. Toimitusjohtaja ei osallistu toimitukselliseen työhön ja sen suunnitteluun kuin resurssitasolla, kun puhumme budjetista ja sen jaosta.

Meillä on selvät periaatteet journalistisesta linjasta.

Sisältöasiassa Kivinen tuo esiin Ylen monitahoisuuden.

– Meillä substanssi ulottuu radion sinfoniaorkesterista lastenohjelmiin ja teknologiasta rautaiseen tutkivaan journalismiin. Yleensä johtamisessa pärjää ja saa hyvät lähtökohdat henkilö, joka osaa näitä näkökulmia sovittaa yhteen. Se on tietysti työ, jota olen yrittänyt tehdä tässä omassa roolissani.

Kivisen analyysin mukaan Jääskeläisen näkökulmat on kyseenalaistettu erityisesti talon ulkoa, eikä kohua Jääskeläisen ympärillä ole saatu katkaistua.

– Meillä on selvät periaatteet journalistisesta linjasta. Ne perustuvat aivan yksiselitteisesti totuudenmukaisuudelle, olennaisuudelle ja monipuolisuudelle.

Kivisen mukaan vaikeaa Jääskeläiselle on ollut nimenomaan toimeenpano ja sen tuloksellisuus sekä se, kuinka journalistisia arvoja sovelletaan.

Myös useat Ylestä eronneet toimittajat ovat kritisoineet Jääskeläisen journalistista linjaa julkisuudessa, minkä lisäksi Jääskeläisen toimia on kyseenalaistettu myös Ylen omissa ohjelmissa.

– Tämä liittyy journalismin haastavuuteen ihan jokaisessa tilanteessa. Kuinka mitoitetaan erilaisia asioita? Mikä on ote, jolla uutisointia toteutetaan? Mitä pannaan toimeksi. Miten painotetaan erilaisia kysymyksiä? Nämä ovat hyvin tulkinnanvaraisia asioita toimituksessa, jossa päätoimittaja joutuu vastaamaan ratkaisuista.

Kivisen mukaan myös Jääskeläinen itse on myöntänyt, että selkeitä virheitä on tullut tehtyä.

– Atte itse on sanonut ja yhteisesti olemme todenneet, että kyllä virheitä on sattunut. Ja sellaista elämä joskus on, että virheitä sattuu. Niistä seuraamuksista ei ole päästy yli, ja se on tässä se harmi ollut. Emme ole päässeet kääntämään uutta lehteä näiden kiistojen jälkeen.

Jääskeläinen ei ole halunnut kommentoida asiaa STT:lle.

STT–MIKKO GUSTAFSSON

SK: Ylestä eroava Jääskeläinen saa kuuden kuukauden palkan

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Yleltä eroavalle Atte Jääskeläiselle maksetaan irtisanomisajalta kuuden kuukauden palkka. Jääskeläisen ansioilla summa on yli 90 000.

Asiasta kertoo Suomen Kuvalehdelle Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson.

Yleisradio kertoi tänään, että päätoimittaja Atte Jääskeläinen eroaa tehtävästään välittömästi.

Ylen hallitus, toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja päätoimittaja Jääskeläinen ovat yhteisymmärryksessä sopineet, että Jääskeläinen jättää tehtävänsä.

Ylen hallitus päätti asiasta tänään.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Yleltä lähtenyt toimittaja: ”En osaa tuntea voitonriemua”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Yleisradion ajankohtaistoimituksen entiset toimittajiat Salla Vuorikoski (vas.), Jussi Eronen ja Jarno Liski Ylegate -kirjansa julkistamistilaisuudessa Helsingin Akateemisessa tiistaina 16. toukokuuta.

Ylestä irtisanoutuneet toimittajat Salla Vuorikoski ja Jussi Eronen ovat kuvailleet tuntojaan Twitterissä Ylen päätoimittajan Atte Jääskeläisen lähdöstä talosta.


– En osaa tuntea voitonriemua. Ollut raskas pätkä kaikille. Toivon tietysti, että Ylen journalistinen linja kääntyy tästä parempaan päin, Vuorikoski kirjoittaa Twitterissä.

Jussi Eronen korostaa sitä, että on tärkeää seurata, että uusi johto varjelee sananvapautta eikä lähde poliitikkojen suojelun tielle.

”Kuluja on ehkä kirjattu väärillekin hankkeille” – valtio perii rahoja Valolta 1,75 miljoonaa euroa

Kuva: Thinkstock

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) perii urheilujärjestö Valon vuoden 2014 valtionavustuksia takaisin korkoineen yhteensä 1,75 miljoonaa euroa. Takaisinperinnän ensisijainen peruste on, että avustuksia ei ole käytetty avustuspäätösten eikä avustusehtojen ja -rajoitusten mukaisesti.

OKM:n tarkastusten perusteella perittävää oli yhteensä 2,63 miljoonaa euroa, mutta perittävää summaa kohtuullistettiin yli 30 prosentilla.

Muun muassa SLU:n vuonna 2012 perustama valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo yhdistyi tämän vuoden alussa Olympiakomiteaan.

Valon avustusten sirpaleisuus on yksi tekijä vyyhdessä, joka johtaa takaisinperintään, arvioi opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtaja Esko Ranto STT:lle.

– Valolla on ollut vuonna 2014 erilaisia avustuksia hyvin paljon. Rahankäytön kontrollointi on siinä ehkä mennyt niin, etteivät hankkeiden väliset rajat ole olleet selviä, Ranto muotoili maanantaina.

Meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin takaisinperintä.

– Kuluja on ehkä kirjattu väärillekin hankkeille. Meille ei ole pystytty esittämään erityisavustusten osalta dokumentaatiota, että ne ovat menneet oikeille hankkeille. Meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin takaisinperintä.

Valon toiminnot on vuoden alusta sulautettu Olympiakomiteaan, mutta järjestöä ei ole ministeriön mukaan vielä purettu.

– Valo ry on vielä olemassa, ja siellä on selvitysmies hoitamassa asioita. Toki meillä on dokumentti, jonka mukaan vastuut siirtyvät Olympiakomitealle. Takaisinperintäpäätös on kuitenkin kohdistettu Valo ry:lle, Ranto sanoi.

Ministeriö aikoo kehittää järjestöjen avustusperiaatteita, ja urheilujärjestöissäkin suuntaus on yleisavustuksia kohti. Näin erilaiset erityisavustukset vähenisivät, vaikka Rannon mukaan niitä tarvitaan edelleen esimerkiksi suurtapahtumia varten.

Rannon mukaan OKM johtaa myös valtionhallinnon digitalisointiprosessia avustusjärjestelmissä. Näin paperityö avustusten osalta vähenisi ja OKM voisi keskittyä strategiseen avustamiseen.

Jos Valo on tyytymätön OKM:n takaisinperintäpäätökseen, järjestö voi vaatia oikaisua minísteriöltä. Oikaisumenettelyn jälkeen päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Tulevan lakkiaispäivän perusjuhlapukine – villasukka-ja raappahousut

Kuva: Lehtikuva
Ylioppilailla voi olla ankarat kelit ensi viikonloppuna. Raappahousuja ja villasukkahousuja voidaan todellakin tarvita.

Lakkiaispäivän lämpötila koko maassa jäänee varsin koleaksi, ennakoi Ilmatieteen laitos. Sää on pääsääntöisesti pilvinen mutta poutainen, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Kokko.

Sateita on luvassa lähinnä maan itäosiin. Pilvipeitteen paksuudesta ei vielä ole varmempaa tietoa.

Etelä- ja Lounais-Suomessa lämpötila kipuaa noin 14 asteeseen, ja Keski-Suomessa elohopea näyttää 8 astetta. Lapissa sää on kaikkea muuta kuin kesäinen ilman lämpötilan ollessa 4-8 asteen välillä.

Toivoa lämpimästä lakkiaispäivästä ei kuitenkaan vielä kannata heittää romukoppaan, sillä tarkempi ennuste viikonvaihteen säästä voidaan antaa vasta keskiviikkona.

– Toistaiseksi on vielä melko epävarmaa ennustaa lakkiaispäivään asti. Sääennusteen käyttöarvo on parempi viikon puolivaiheessa, Kokko sanoo.

Toukokuun lopun kolea sää ei kuitenkaan tilastoissa näytä olevan lainkaan epätavallinen, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen.

– Toukokuun loppu on tänäkin vuonna ollut tyypillistä kevään ja kesän välistä taistelua, Jokinen lisää.

Reetta Paakkinen