Turva – Hymy
Tyomies

THL:n pääjohtaja: ”Olen hämmästynyt ja järkyttynyt” –  terveydenhuollon väki ei uskalla puuttua tyttöjen ympärileikkauksiin

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila otti vastaan Fenix Helsingin puheenjohtaja Ujuni Ahmedilta selvityksen Suomessa syntyneiden tyttöjen ympärileikkauksista Helsingissä perjantaina 22. syyskuuta 2017.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukselle on suuri tarve, että tyttöjen sukupuolielinten silpomiseen voidaan puuttua, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Juhani Eskola.

Tänään julkaistu selvitys kertoo, että tyttöjä viedään Suomesta ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten. Fenix Helsinki -yhdistyksen selvityksessä haastatellut kritisoivat sitä, että esimerkiksi neuvolassa ei ole edes otettu asiaa puheeksi eivätkä viranomaiset osaa tai uskalla puuttua asiaan. Taustalla on selvityksen tekijöiden mukaan myös ylikorostunut kulttuurisensitiivisyys.

THL:n Eskola on yllättynyt siitä, että lapsia ei pystytä suojelemaan.

– Olen hämmästynyt ja järkyttynyt siitä, että tähän ei ole puututtu.

Sukupuolielinten silpomisessa on kyse perinteestä, jota esiintyy yhä esimerkiksi joissakin Afrikan maissa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Tytön tai naisen ympärileikkaukseksi kutsutussa toimenpiteessä osa ulkoisista sukupuolielimistä leikataan pois ja häpyhuulet voidaan ommella yhteen.

”Tietoa, koulutusta ja valistusta”

THL on tehnyt maahanmuuttajille haastattelututkimuksen, jossa esimerkiksi somalitaustaisista naisista 70 prosenttia ja kurdinaisista noin 30 prosenttia on kertonut, että heidät on ympärileikattu. Eskolan mukaan tutkimus kertoo siitä, että ilmiö on laaja, vaikka sukupuolielinten silpominen on yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukselle ja tiedon lisäämiselle on suuri tarve, kuten selvityskin kertoo. Tiedottaminen ympärileikkauksen laittomuudesta ja sen terveyshaitoista on tärkeää.
Tietoa pitäisi Eskolan mukaan välittää vanhemmille ja kertoa, että myös lapsen vieminen ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten on laitonta.

– Maahanmuuttajanuoret kokevat keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Myös ulkomaalaistaustaisten nuorten seksuaalikasvatukseen on syytä kiinnittää huomiota, Eskola sanoo.

Poliisin vaikea puuttua piilorikollisuuteen

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että poliisin on vaikea puuttua asiaan. Kolehmaisen mukaan poliisi on ilmoittajien, kuten terveydenhuollon viranomaisten, varassa.

– Kyse on mitä suurimmissa määrin piilorikollisuudesta, joka ei tule poliisin tietoon.
Kolehmaisen mukaan on tärkeää, ettei Suomeen pääse syntymään rakenteita, jotka mahdollistavat ja hiljaisesti hyväksyvät laittoman toiminnan. Lainsäädäntö on kuitenkin hänen mukaansa kunnossa asian osalta.

– Silpominen täyttää rikoksen tunnusmerkistön, kyseessä on lähtökohtaisesti törkeä pahoinpitely.
Selvityksen mukaan Suomessa ei ole vielä ollut ainoatakaan tapausta, jossa uhri tai joku muu olisi tehnyt silpomisesta rikosilmoituksen.

– Kannustan ilmoituksen tekemiseen myös vaikeissa asioissa, kuten tämäkin on, Kolehmainen sanoo.
Kolehmaisen mukaan ennaltaehkäisyyn tarvitaan yhteistyötä eri viranomaisten ja maahanmuuttajayhteisöjen kanssa.

Olli-Pekka Paajanen, STT

 

Suomen retkikunta kotiin Etelämantereelta

Kuva: lehtikuva/kari poppis suomela

Suomalainen Finnarp-retkikunta palaa Etelämantereelta tänään. Retkikunta vietti Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla kaksi kuukautta.

Yhdeksänhenkinen retkikunta onnistui tavoitteissaan huolimatta useasta etelän kesän lumimyrskystä, kertoo Ilmatieteen laitos.

Retkikunnan kahden geologin kenttätyöt päättyivät joulukuussa, ja he palasivat kotimaahan jo silloin.
Seuraavan kerran Suomen retkikunta lähtee Etelämantereelle marras-joulukuun vaihteessa 2018.

STT

Keskustelua aiheesta

YLE: Rollaattorilla ulkonaliikkuvalle suositellaan kypärää

Kuva: Thinkstock

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta suosittaa rollaattorilla liikkuville kypärää ja valojen käyttöä liikenteessä. Taustalla on onnettomuus, jossa vanhus menehtyi rollaattorionnettomuudessa. Näin kertoo Yle Uutiset verkkosivuillaan.

Alkuvuodesta sattui Ylen mukaan onnettomuus, jossa auto törmäsi tien reunassa rollaattorin kanssa kävelleeseen iäkkääseen jalankulkijaan. Henkilöllä oli tummat vaatteet, eikä hänellä ollut heijastimia. Lisäksi hän käveli tien oikeaa laitaa. Vanhus menehtyi onnettomuudessa.

Takaa tulleen auton nopeus oli rajoitusten mukainen, mutta auton tuulilasi oli huuruinen. Auton kuljettaja ei havainnut tien laidassa kävellyttä henkilöä, vaikka tie oli valaistu.

Onnettomuutta selvitti tutkijalautakunta. Jotta vastaavanlaisilta onnettomuuksilta vältyttäisiin, on tutkijalautakunta päätynyt suosittamaan rollaattorilla liikkuville muun muassa kypärän käyttöä sekä ulkokäyttöön tarkoitettuihin rollaattoreihin valoja ja heijastimia. Niillä olisi mahdollista estää vastaavanlaisen onnettomuuden tapahtuminen.

– Kun kaatuu, niin kypärä voisi vammoja estää, kertoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Parkkarin mukaan tutkijalautakunta ei raportissaan ota kantaa siihen, miten ihmiset suositukseen suhtautuvat tai pitäisikö esimerkiksi kypärä saada pakolliseksi.

– Kypärä olisi keino estää päävammoja. Jos haluaa tällaisia vammoja estää, niin kypärällä se olisi mahdollista.

Rollaatoria käyttävä ihminen on yleensä vanhus, jonka liikkuminen ja havainnointikyky voi olla madaltunut. Kypärä voisi Kalle Parkkarin mukaan estää päävammat, jos rollaattorin avulla liikkuva ihminen menettää tasapainonsa ja kaatuu.

– Pelkkä kaatuminen voi tapahtua myös hiljaisen liikenteen tiellä ja kävelyteillä. Jokainen voi harkita, haluaako käyttää jonkinlaista päänsuojusta.

 

Nyt ei mennä vain rannalle löhöilemään – kaupungit kiinnostavat suomalaisia

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Turisteja Espanjalaisilla portailla Roomassa,Italiassa.

Lähes puolet suomalaisista suunnittelee matkustavansa ulkomaille kaupunkilomalle tänä vuonna, ilmenee tuoreesta lomamatkaennusteesta.

Ennusteen mukaan kaupunkilomien suosio on kasvanut merkittävästi edellisestä vuodesta. Viime vuonna kaupunkilomaa ulkomailla suunnitteli 36 prosenttia suomalaisista ja nyt 49 prosenttia. Myös rantalomia suunnitellaan nyt enemmän.

– Matkasuunnitelmien toteutumista puoltaa se, että kolme neljästä arvioi käyttävänsä rahaa matkailuun enemmän tai saman verran kuin edellisenä vuonna. Erityisesti 25–34-vuotiaat ja Suur-Helsingin alueella asuvat aikovat käyttää rahaa matkailuun muita ryhmiä aiempaa enemmän, kertoo Kantar TNS:n tutkimuspäällikkö Anne Lahtinen tiedotteessa.

Kotimaan kaupunkilomaa suunnittelee puolestaan 35 prosenttia suomalaisista. Kotimaan kaupunkilomien suosio on kasvanut tasaisesti viimeisten kolmen vuoden aikana.

Puolet suomalaisista aikoo lomailla ylipäätään kotimaassa tänä vuonna. Lähes puolet kotimaan lomaa suunnittelevista aikoo matkustaa sukulaisten tai tuttavien luokse.

Suomalaisten lomasuunnitelmia mittaavan tutkimuksen toteutti Kantar TNS Matkamessujen toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 1 050 ihmistä joulukuussa.

Helsingissä äänestettiin, vaihtuuko Lenininpuiston nimi – puheenjohtajan kanta ratkaisi

Kuva: Getty Images

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsitteli tänään kokouksessaan Lenininpuiston uudelleennimeämistä.

Lautakunta ei kannattanut Sinisen valtuustoryhmän ryhmäaloitetta Alppiharjussa sijaitsevan Lenininpuiston nimen muuttamisesta Ukko-Pekan puistoksi.

Päätös syntyi äänin 5-5, jolloin puheenjohtajan kanta ratkaisi asian.

Lautakunnan äänestyspäätös perustuu muun muassa nimistötoimikunnan lausuntoon, jonka mukaan vakiintuneita ja paikallishistoriallisesti merkittäviä paikannimiä ei tule muuttaa, ellei muuttamiseen ole pakottavaa tarvetta.

Asia etenee seuraavaksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

HS: Työtaistelu uhkaa pysäyttää viisi vientisatamaa – ”Vaikutukset olisivat merkittävät”

Kuva: Kari Hulkko
Kuva Helsingin Vuosaaren satamasta, jota työtaistelu ei koskisi.

Kuljetusalojen liitto AKT ja Merimiesunioni uhkaavat viittä satamaa lakolla, kertoo Helsingin Sanomat.

Lehden mukaan liitot painostavat lakolla satamayhtiöitä siihen, että muun muassa satamien nosturinkuljettajille neuvoteltaisiin oma työehtosopimus.

Lakko alkaisi 29. tammikuuta ja koskisi aluksi Oulun, Raahen, Naantalin, Kokkolan ja Rauman satamien nosturinkuljettajia ja satamavalvojia. Lehden mukaan työtaistelu haittaisi merkittävästi ulkomaankauppaa.

Työnantajaliitto Avaintan toimitusjohtaja Vesa Laine vahvistaa tiedot ja sanoo lehdessä, että kiista koskee näissä satamissa 25–40:tä henkilöä.

– Yritämme lähipäivinä tavata ja löytää ratkaisua, koska tämän työtaistelun vaikutukset olisivat niin merkittävät, Laine sanoo HS:lle.

Jos satamayhtiöt yrittävät korvata lakon alaista työtä toisilla työntekijöillä, liitot uhkaavat aloittaa välittömästi tukilakot. Lehden mukaan tiedossa ei ole, millaisia tukilakot olisivat.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta