Turva – Hymy

Tiedustelun historiasta väitöskirjaa tekevä tutkija HS:n kohujutusta: ”Mentiin aika vahvasti ohi ja metsään”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Keskusrikospoliisin mukaan Helsingin Sanomien tiedustelulakiuutisen tutkinnassa epäiltynä rikosnimikkeenä on turvallisuussalaisuuden paljastamisen lisäksi virkasalaisuuden rikkominen. Tutkinta alkoi, kun Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön Helsingin Sanomien salaisiin asiakirjoihin perustuneesta uutisesta.

Sotilastiedustelua kuvaava Helsingin Sanomien artikkeli olisi voitu kirjoittaa ilman salassa pidettäviä asiakirjoja, Helsingin yliopistoon väitöskirjaa tiedustelun historiasta tekevä Viktor Rantala pohtii.

– Suurin ongelma on itse vuoto. Se voi vahingoittaa Suomen asemaa kansainvälisesti, Rantala toistaakin useasta suusta kuullun mantran.

Hän ei osaa arvioida, oliko lauantaina julkaistuissa tiedoissa mitään sellaista yksittäistä tietoa, minkä julkitulo saattaisi vahingoittaa Suomen turvallisuutta.

– Mutta jos tietoa kerätään yhteen, niin pienikin yksityiskohtakin voi olla vahingollinen.

Rantala ei osaa sanoa kenellä kaikilla on ollut oikeus nähdä HS:lle vuodettuja korkeimman salausluokan asiakirjoja. Esimerkiksi Matti Vanhanen on todennut saaneensa vain lukea kyseisen kaltaisia asiakirjoja, omia kopioita ei 2000-luvulla pääministerinä toimineelle Vanhaselle jaettu.

– Artikkelissa käytettiin myös sotilastiedustelun sisäisiä asiakirjoja, mutta en lähde spekuloimaan, mistä vuoto on mahdollisesti tullut, Rantala sanoo.

Itäisen Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik toteaa puolestaan, että kyseisellä vuodolla ei todennäköisesti ole suoranaisia haittavaikutuksia Suomen ja Venäjän väliseen suhteeseen. Ongelmaksi voi enemminkin muodostua Suomen ja lännen välisen luottamuksen heikentyminen.

– Tiedustelu ja tietojen jakaminen perustuvat luottamukselle, ja tässä suhteessa Suomen asema saattaa heikentyä juuri suhteessa länteen, Raik pohtii Demokraatille.

Asiakirjat on syystä luokiteltu salaisiksi.

 – Tilannetta voi pitää huolestuttavana nimenomaan Helsingin Sanomien kannalta. Lehti toimi aika vastuuttomasti. Yhtä relevantin kirjoituksen olisi voinut tehdä käyttämällä pelkästään julkisia lähteitä sekä haastatteluita, Viktor Rantala toteaa.

Hän muistuttaa, että lauantain jutussa käytetyt asiakirjat on syystä luokiteltu salaisiksi. Hän korostaa, että ainakaan Hesarin lauantaina julkaisemassa artikkelissa ei ilmennyt sellaisia tietoja, jotka olisivat viitanneet sotilastiedustelun väärinkäytöksiin.

Artikkelissa käytettiin lehdelle vuodettua salassa pidettävää sotilastiedustelun materiaalia, ja vuoto on johtanut rikosepäilyihin sekä tietojen julkaisemiseen että vuotoihin liittyen. Vuodon alkuperä ei tällä hetkellä kuitenkaan ole tullut julkisuuteen.

HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi totesi maanantai-iltana Ylen A-studiossa lehden seisovan edelleen Viestikoekeskusta käsittelevän artikkelin takana. Hänen mukaansa HS ei ole rikkonut lakia.

Niemi kertoi lehden pohtineen tarkkaan, minkälaisia motiiveja salaisten asiakirjojen vuotamisen takana on ollut, minkälaisia tietoja artikkelissa voi käyttää sekä miten salaisia asiakirjoja voidaan voidaan säilyttää.

On sinänsä hyvä, että sotilastiedustelua pyrittiin avaamaan.

Viktor Rantala on perehtynyt myös valmisteilla oleviin tiedustelulakeihin. HS on perustellut lauantaina julkaisemaansa artikkelia muun muassa tarpeella avata valmisteilla olevaa tiedustelulainsäädäntöä lukijoilleen, erityisesti sotilastiedustelun osalta.

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan mukaan lehti halusi kiinnittää huomiota sotilastiedusteluun, jonka yleisö tuntee kaikkein heikoiten. Hän on kuitenkin myöntänyt, että yleisölle olisi voinut selittää paremmin syyt, miksi juttu tehtiin. Tämä on näkynyt etenkin lukijapalautteessa.

Rantalan mukaan on sinänsä hyvä, että sotilastiedustelua pyrittiin lehtiartikkelissa avaamaan.

– Mutta en pidä tätäkään pätevänä argumenttina salaisten asiakirjojen julkaisulle. Tällaista artikkelia ei olisi tarvinnut tehdä, mentiin aika vahvasti ohi ja metsään.

Sotilasalueesta ja kuvauskiellosta kertova kyltti Jyväskylän varuskunnan ulkopuolella Tikkakoskella.

Rantala jatkaa kuitenkin, että Suomessa sotilastiedustelua voidaan pitää sangen vaitonaisena toimintana. Toiminnasta ei julkaista edes vuosiraportteja, kuten esimerkiksi Ruotsissa tai Suomen suojelupoliisissa.

Henkilökohtaisena mielipiteenään Rantala toteaa, että myös Suomessa sotilastiedustelussa voisi pyrkiä avoimempaan linjaan.

– Vaikkakin nykyisellä linjalla on varmasti syynsä.

Myös Kristi Raikin mukaan olisi hyvä, mikäli Suomen tiedustelupalveluiden tuottamaa analyysia Venäjästä julkaistaisiin enemmän.

– Valikoidusti. Salaista asiakirjoja ei tietenkään pidä julkaista. Mutta olisi hyvä, mikäli tiedustelupalveluilla käytössään olevan tiedon pohjalta analyysia saataisiin myös julkiseen käyttöön, Raik toteaa.  

– Vastaavaan tapaan kuin mitä viime vuosina monessa länsimaassa on tehty, esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa.

Tämä mahdollistaisi Raikin mukaan avoimempaa, tietoihin pohjautuvaa keskustelua Venäjän kehityksestä ja tilanteesta.

– On vaikea nähdä miten tämä tietovuoto vaikuttaa siihen, voidaanko avoimempaan trendiin päästä myös Suomessa, Raik pohtii.

Keskustelussa on ollut ylilyöntejä.

Tapaus Tikkakoski herätti etenkin viikonloppuna ja alkuviikosta paljon meteliä tiedotusvälineissä sekä sosiaalisessa mediassa.

Kyytiä saivat niin Helsingin Sanomat kuin poliisi. Karkeaksi jakolinjaksi osapuolten välille muodostui valtion salassapitoa kannattavien sekä median lähdesuojan puolesta vannovien ryhmittymät. Rantala myöntää, että keskustelussa on ollut ylilyöntejä.

Myös Kristi Raikin mukaan HS:n julkaisemasta artikkelista noussutta keskustelua on ollut hämmentävää seurata.

– Vastakkain ovat isot perusarvot: vapaus ja turvallisuus. On ollut hyvin vaikea muodostaa omaa kantaa.

Raikin mielestä HS:n tiedustelujutussa oli ongelmia, jotka vaikeuttavat keskustelua. Hänen mukaansa jutussa käytettyjen perustelujen sekä sananvapauden nimissä julkaistujen salaisen materiaalien käytön logiikka hieman horjuu.

– Miksi juuri tällainen juttu ja tällä tavalla salaisiin asiakirjoihin viitaten piti tehdä näiden lainsäädäntömuutosten takia, hän pohtii.

”Nyt on selityksen paikka” – Rinne vaatii Sipilältä selitystä Lindströmin puheille yleissitovuudesta: Onko tämä hallituksen virallinen kanta?

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kuvattuna eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii pääministeri Juha Sipilää kertomaan hallituksen kannan yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Työministeri Jari Lindström (sin.) antoi MustReadin haastattelussa ymmärtää, että edessä on keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta.

– Kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja? Onko tämä hallituksen virallinen kanta? Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaatii tiedotteessa.

Rinne sanoo, että Sipilän hallituksen aikana palkansaajia ja työttömiä on kuritettu kohtuuttomasti.

– Pakkolaeista tunnettu Sipilän hallitus on heikentänyt ihmisten toimeentuloa. Lomarahoja on leikattu. Taloustilanteen aiheuttama lasku on maksatettu pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla ja työttömillä ihmisillä. Työttömien rankaisumalli ei olekaan viimeinen asia, vaan lisää on tulossa. Nyt työministeri puhuu yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan koskemisesta. Sipilän on vihellettävä peli poikki, Rinne vaatii.

Rinne huomauttaa, että SDP on useaan otteeseen esittänyt vaihtoehtoja hallituksen talouspolitiikalle ja tarjonnut keinoja parantaa työllisyyttä.

– SDP:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa suomalainen luottamusyhteiskunta takaisin. Yksi konkreettinen esimerkki on se, että työllisyyttä voidaan parantaa ilman, että työttömiä rangaistaan. Siksi SDP on luvannut, että perumme työttömiä rankaisevan aktiivimallin ja uudistamme työllisyyspolitiikkaa niin, että työttömiä tuetaan ja autetaan. Se on pohjoismainen tapa hoitaa työllisyyttä.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Pitäisikö olla huolissaan? – Mihin katosi Petteri Orpo?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Mihin katosi Petteri Orpo?

Mieltäni on kaihertanut jo pidempään kysymys, mihin on kadonnut kokoomuksen johtotähti, varapääministeri ja puheenjohtaja Petteri Orpo? Hän on ollut jo pitempää hiljaa kuin…niin no hienommin ilmaistuna…kuin pissi housuissa.

Ensin ajattelin syyksi vuodenaikaa, olihan joulu ja mielelläni sallin poliitikoillekin joululoman. Mutta nyt on kohta jo helmikuu ja hiljaisuus jatkuu. Tähän huopatossutehtaan haalausporukkaan ovat yhtyneet muutkin kokoomuslaiset valtuutetusta kansanedustajiin ja ministereihin.

Ihmetykseni vain lisääntyi, kun huomasin presidentinvaalien olevan ihan ovella. Kokoomukselta ei ole tullut viime aikoina yhtään kannanottoa, jossa olisi pohdittu näihin vaaleihin liittyviä teemoja. Ei ulkopolitiikkaa, ei nato-kannanottoja. Ei siis mitään.

Orpolle riittää, että kansanliikkeen sitoutumaton ehdokas vetelee omia linjojansa.

Toisaalta luulisi, että gallupeissa maan suurimmalla puolueella olisi ollut edes jotain sanottavaa vaikkapa presidentin tehtävistä. Vaalithan ovat kuitenkin vain joka kuudes vuosi.

Vai haluaako kokoomus, että presidentin tehtävistä keskustellaan vasta sitten, kun sen entinen puheenjohtaja ei ole ehdolla?

Kysymykseen ei vastaa kukaan. Kokoomus näyttelee kuollutta.

 

Heinäluoma – Maailma minuutissa: Nämä neljä tekijää ovat Suomen Nato-kannan takana

Kuva: Pekko Korvuo

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) tarttuu tällä viikolla Ruotsin Sälenissä pidetyn turvallisuuskonferenssin käynnistämään Nato-keskusteluun. Tviitin murtajassa puolestaan pohditaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin terveyttä.

Videon kuvaajana sekä editoijana toimii Pekko Korvuo.

Tarja Halonen: Äänestäminen on erinomainen tapa kunnioittaa sadan vuoden itsenäisyyttä

Kuva: Kari Hulkko
Viime eduskuntavaaleissa Tarja Halonen äänesti ennakkoon Helsingin kaupungintalolla.

Presidentti Tarja Halonen kehottaa Twitterissä kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan.

Äänestäminen on tietysti aina tärkeää, ja nyt se on samalla erinomainen tapa kunnioittaa käytännössä Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys jatkuu 23.1. saakka.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.

Ministeri äimän käkenä: ”Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) painottaa, että perhevapaaneuvottelut ovat vielä kesken. HS uutisoi tänään, että ”sinisten leirissä hanketta pidetään jo lähes kuopattuna”.

– Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut. Neuvotteluthan ovat vielä kesken ja toteuttamiskelpoista mallia etsitään.

Mattilan mukaan siniset haluaa saada perhevapaauudistuksen maaliin siinä missä muutkin hallituspuolueet.

– Joitain uudistuksia on tarpeen tehdä. Sovitut reunaehdot ovat toki tiukat.

Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä.

Hän pitää työnantajien roolia merkittävänä, kun keskustellaan miesten jäämisestä perhevapaille.

– Meillähän on jo joustoja perhevapaiden käytössä. Kotihoidontuella lasta voi hoitaa kumpi tahansa vanhemmista kolmevuotiaaksi asti.

Mattila toivoo työelämään enemmän joustoa ja myönteisempää suhtautumista osa-aikatyöhön ja lyhyempään työviikkoon.

– Ja tietenkin myönteisempää ja kannustavampaa otetta isien mahdollisuuteen perhevapaiden käyttöön. Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä. Meille ensisijaista on, että perheiden vapaus päättää vapaiden käytöstä säilyy.

Siniset tekee ministerin mukaan parhaansa, että hallitus pääsee perhevapaauudistuksesta soputulokseen.