Tiedusteluvaltuutetun laajat toimivaltuudet ovat herättäneet erilaista keskustelua. Esimerkiksi entinen suojelupoliisin päällikkö ja eduskunnan ex-pääsihteeri Seppo Tiitinen on arvostellut tiedusteluvaltuutetun tehtävää ja vierastanut tämän toimivaltuuksia (Aamulehti 4.1.). Iltalehdessä hän on muun muassa kysynyt, onko valtuutetulla oikeus vaatia tasavallan presidentiltä tai presidentin kanslialta tietoja.

Hallituksen esityksen mukaan valtuutettu voisi suorittaa tarkastuksia muun muassa tiedusteluviranomaisten tai tietoliikennetiedustelussa kytkentätehtävää hoitavien tahojen toimitiloissa ja järjestelmissä.

Tarkastuksissa valtuutetun tulisi päästä kaikkiin valvonnan suorittamisen kannalta välttämättömiin tiloihin ja tietojärjestelmiin. Valtuutetulla tulisi olla pääsy esimerkiksi salassa käytettäviä tiedonhankintakeinoja koskevia päätöksiä, lupia, suunnitelmia, pöytäkirjoja ja muuta dokumentaatiota koskeviin tietojärjestelmiin.

Demokraatti kysyi asiaa Suposta. Supo ei ota asiaan suoraa kantaa.

– Hallituksen esityksen mukaan tiedusteluvaltuutetun toimivaltaan tulisi kuulumaan nimenomaan tiedustelutoimintaan liittyvä laillisuusvalvonta. Hänellä olisi tiedonsaantioikeus siis kaikkeen tässä valvontatehtävässään tarvitsemaansa tietoon ja asiakirjoihin. Sitä, voisiko Tiitisen lista tulla tiedusteluvaltuutetun nähtäväksi osana hänen toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä, on ennenaikaista pohtia, Suojelupoliisista todetaan.

– Ns. Tiitisen lista on Suojelupoliisiin kansainväliseltä kumppanilta saamaa vihjetietoa, jota ovat käsitelleet henkilöt, joiden tehtäviin asia on Suojelupoliisissa kuulunut.

Tiitisen lista on nimetty entisen suojelupoliisin päällikön Seppo Tiitisen mukaan.

Suojelupoliisi teki hiljattain päätöksen tutkimuslupahakemukseen, jossa se katsoi, ettei Tiitisen listaa voitu luovuttaa tutkijan käyttöön.

Päätöstiedotteessaan Supo toteaa, että Tiitisen lista on asiakirja, jonka Suojelupoliisi on saanut haltuunsa kansainvälisistä tiedustelulähteistä. Asiakirja sisältää henkilöiden nimiä ja muita yksilöintitietoja. Tiedot ovat luonteeltaan vihjetietoja.

Käytännössä kyse on sellaisten henkilöiden listasta, jotka ovat aikanaan kiinnostaneet Itä-Saksan turvallisuuspalvelua Stasia. Suojelupoliisi sai listan vuonna 1990.

Supo toteaa tutkimuslupaa koskevassa tiedotteessaan, että asiakirja on salassa pidettävä julkisuuslain mukaan ja sen salassapitoaika on 60 vuotta. Asiasta on voimassa korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2010. Asiakirja tulee yleisöjulkiseksi 2050.