Tieliikennelain uudistus etenee eduskuntaan – luvassa enemmän vastuuta tienkäyttäjille

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Tieliikennelain uudistus etenee eduskuntaan. Hallitus antoi tänään asiasta esityksensä. Lakiuudistus pyrkii yhdenmukaistamaan ja selkeyttämään liikenteen sääntelyä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan laissa on pyritty huomioimaan erityisesti jalankulkijat ja pyöräilijät.

Uudistus on antamassa aiempaa enemmän vastuuta tienkäyttäjille, ja sillä myös valmistaudutaan liikenteen automaation etenemiseen, kuten robottiautoihin.

Keskustelua aiheesta

SDP:ltä tiukka joulukysymys hallitukselle: Mitä tehdä yksinäisyydelle – hallitus vastaili niitä näitä varamiehisesti

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Presidenttiehdokas Tuula Haatainen (sd.) kysyi eduskunnan viimeisellä kyselytunnilla tänä vuonna yksinäisyydestä.

Vuoden viimeinen eduskunnan kyselytunti alkoi SDP:n  presidenttiehdokkaan Tuula Haataisen melko yllättävällä avauksella yksinäisyydestä ja sen torjumisesta. Hyvin aihe kuitenkin sopii jouluun. hallitus sen sijaan vastaili niitä näitä, varsinkin, kun pääministerin sijaisena esiintyi sisäministeri Paula Risikko (kok.).

– Olemme tällä viikolla puhuneet täällä eduskunnassa paljon muun muassa eriarvoistumisesta, tasa-arvosta ja hallituksen työttömiin kohdistuvista leikkauksista.  Tunnelma ja keskustelu on ollut varsin kiihkeää, niin kuin se tässä vaiheessa vuotta täällä eduskunnassa tahtoo olla, Haatainen aloitti.

– Keskusteluista huolimatta reilun viikon päästä koittaa joulu. Se on monessa perheessä odotettu juhla ja iloinen perhetapahtuma. Joulu voi olla myös joillekin aavistuksen ahdistava ja yksinäisyydestä muistuttava juhlapyhä. Tämä meidän kaikkien on hyvä tiedostaa ja tutkia sitä sydämessämme.

– Onko hallituksessa keskusteltu kansalaisten yksinäisyyden aiheuttamasta ahdistuksesta ja mitä me kaikki voisimme tehdä, että jokainen suomalainen voisi kokea olevansa arvokas ja tarpeellinen, Haatainen kysyi.

Risikko: Turvallisella ololla pärjää

– Erittäin hyvä kysymys, olemme ottaneet yksinäisyyden esille kansallisessa turvastrategiassa, sillä moni kokee yksinäisyyden uhaksi. Kun on turvallinen olo ja tunne niin pärjää, yksin elävät painopiste ja eri ministeriöt kiinnittävät huomiota asiaan. Mutta emme voi sälyttää yksinäisyyttä vain viranomaisten huoleksi, vaan vastuussa on meistä jokainen.

– Myös yksinelävien asemaa selvitetään – heitä on yli miljoona. Yksineläjä on  suurimmassa riskissä syrjäytyä, kun taloustilanne varsinkin on usein ahdas, Risikko sanoi.

Tuula Haatainen jatkoi:

– Yleisradio kertoikin tällä viikolla, että todennäköisesti monet vähävaraisille suunnatut joulukeräykset tekevät tänä vuonna ennätyksensä, sillä suomalaisten halu auttaa kasvaa vuosi vuodelta.

– Minua kosketti kovasti tällä viikolla uutinen, jossa kerrottiin, miten 7 -vuotias lapsi halusi antaa tuntemattomalle ikätoverilleen lelun lahjaksi.

– Tämä vahvistaa sen, että suomalaisuuteen kuuluu halu auttaa heikompia ja köyhimpiä. Tämä on arvokas asia. Kuitenkin meidän päättäjien on hyvä pitää mielessä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pitää huolen siitä, jokaiselle turvataan säällinen ja hyvä elämä.

Miten te näette, pitääkö suomalaista hyvinvointivaltiota jatkossa vahvistaa, Haatainen kysyi.

Risikko jatkoi vastailemalla yhtä ympäripyöreitä kuin aiemminkin.

– Erittäin tärkeä kysymys  hyvinvointivaltio on säilytettävä. Jokainen joskus tarvitsee apua, Risikko sanoi.

 

 

AVAINSANAT

Tehokkaan katumisen vastalause eduskuntaan kesken pikkujoulujen – SDP:n Harakka: ”Saa nähdä, saapuvatko hallituspuolueiden edustajat paikalle”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunta käsittelee täysistunnossaan iltamyöhällä SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten yhteistä vastalausetta, jossa halutaan nostaa veronkiertäjille rangaistuksena määrättävät veronkorotukset Ruotsin tasolle. Hallituksen esityksessä rangaistuksena tehtäviä veronkorotuksia halutaan laskea nykytasosta. Useimmat verolaiminlyönnit eivät ylitä rikoskynnystä, jolloin veronkorotus on ainut mahdollinen sanktio.

– Nostimme lokakuussa kyselytunnilla esiin hallituksen esityksen, jonka seurauksena veronkiertäjille rangaistuksena määrättävät veronkorotukset uhkaavat pudota puoleen nykytasosta. Asiaa puitiin verojaostossa yli kuukausi ja moni asiantuntija jakoi huolemme. Hallituspuolueiden edustajat eivät kuitenkaan taipuneet. Veronkierrosta, jonka törkeys ei riitä rikosilmoitukseen, määrätään jatkossa veronkorotus, joka on neljäsosa Ruotsiin verrattuna, SDP:n kansanedustaja Timo Harakka kirjoittaa Facebookissa.

Erityisen alhainen veronkorotus olisi tilanteissa (0,5 %), joissa verovelvollinen ilmoittaa puuttuneet tulot jälkikäteen oma-aloitteisesti. Tätä alennettua veronkorotusta kutsutaan tehokkaan katumisen sääntelyksi, vaikka esitys on tältä esiin toisenlainen kuin kaksi vuotta sitten tehty esitys, jossa tehokkaat katujat olisivat välttyneet kokonaan rikosseuraamuksilta.

SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten yhteisillä ehdotuksilla parannettaisiin Harakan mukaan verohallinnon, poliisin ja syyttäjälaitoksen yhteistyötä, jotta verorikosepäilyt tutkitaan huolella. Puolueet esittivät myös verotuksen oikaisupäätösten julkisuuden lisäämistä.

– Ehdotuksistamme keskustellaan iltamyöhään eduskunnan täysistunnossa. Saa nähdä, saapuvatko hallituspuolueiden edustajat paikalle puolustamaan veronkiertäjien hellää kohtelua, Harakka kirjoittaa.

Useat eduskuntaryhmät järjestävät torstaina illalla pikkujoulunsa. SDP tiedotti iltapäivällä peruvansa tälle illalle kaavaillut jouluglöginsä.

Keskustelua aiheesta

SDP:n ryhmä pettynyt nollasopimuksia koskevaan lakiesitykseen

Sosialidemokraattien työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kansanedustajat ovat pettyneitä hallituksen esitykseen nollatyösopimuksia koskeviksi lainmuutoksiksi. Edustajat pitävät hyvänä sitä, että oikeudesta esimerkiksi sairausajan palkkaan ja irtisanomisajan palkanmaksuun tulee kirjaukset lakiin. Lakiesityksen nähdään kuitenkin jäävän merkittävästi vajaaksi kriittisimmissä kohdissa.

– Työnantajan oikeus tehdä nollasopimuksia kirjataan nyt lakiin, mikä vahvistaa näiden hyvin epätasapainoisten sopimusten asemaa, toteaa SDP:n kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov.

– Valmistelussa on myös ilmeisesti ollut mukana aitoa pyrkimystä rajoittaa nollasopimusten väärinkäyttöä tilanteissa, joissa työn tarve ei tosiasiassa perustele nollasopimusten käyttöä. Valitettavasti lakiteksti on kuitenkin päädytty kirjoittamaan niin ympäripyöreästi, että työntekijän on tosiasiassa hyvin vaikea toteuttaa oikeuksiaan tällaisessa tilanteessa, Filatov korostaa.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen pitää hyvin valitettavana, ettei hallitus tarttunut vahvemmin nollasopimusten ongelmiin.

– Nollasopimuksilla työskenteleville ei edelleenkään tule suojaa sitä vastaan, että työnantaja mielivaltaisesti lakkaa tarjoamasta työtä. Näin nollasopimusta voidaan edelleenkin käyttää työsuhdeturvan kiertämiseen. Uusi laki jättää siis yhä epätasapainoon työnantajan oikeudet ja työtekijän velvollisuudet, Mäkisalo-Ropponen sanoo.

Lakiesitykseen on kirjattu näkyviin joitain nykyisiä vallitsevia laintulkintoja, mutta myös joitain sisällöllisiä parannuksia lainsäädäntöön on tulossa, mistä valiokuntaryhmä antaa tunnustusta.

– Kuitenkin esimerkiksi nollatyösopimuksella tekevän oikeus lisätunteihin jää valitettavasti lakiesityksessä käsittelemättä, vaikka tämä on käytännössä ollut suuri ongelma nollatyösopimuksella työskentelevien kohdalla, muistuttaa kansanedustaja Ilmari Nurminen.
– Samoin auki jää oikeus esimerkiksi sairasajan palkkaan voimassa olevan työvuoroluettelon  ylittävältä osalta.

Sosialidemokraattinen valiokuntaryhmä katsoo, että lakiin tarvittaisiin selkeämmät rajat ja suoja nollatuntisopimuksella työskenteleville. Ryhmä tunnistaa sinänsä tarpeen joustaville työaikamuodoille työelämässä, mutta katsoo, että nollatuntisopimuksia ei pidä olla oikeutta käyttää muuta kuin työvoiman tarpeen sitä nimenomaisesti vaatiessa. Edustajat katsovat, että vakiintunutta oikeuskäytäntöä edustava työajan vakiintumisen periaate olisi myös tullut kirjata lakiin.

Elokuva- ja tv-alalle sopu – työnseisaus peruuntuu

Kuva: Foto: Juuli Aschan © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017
Tuntematon sotilas mallia 2017. Rokka & Koskela (Eero Aho & Jussi Vatanen).

Elokuva- ja tv-tuotantoa uhannut lakko peruuntui torstaina, koska työriidan osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sijaisen Jukka Ahtelan sovintoesityksen.

Työnseisausta oli kaavailtu perjantaiksi, ja kohteena olisivat olleet kaikki Suomen elokuva- ja tv-tuotantoyhtiöt. Journalistiliitto sekä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto olivat julistaneet myös ylityökiellon, joka nyt päättyi.

Palvelualojen työnantaja Palta kertoi, että uusi sopimus on pituudeltaan 26 kuukautta ja päättyy vuoden 2019 lopussa. Palkkoja korotetaan ensimmäisenä sopimusvuonna 1,2 prosenttia. Toisena sopimusvuotena palkkoja korotetaan 1,7 prosenttia, joka koostuu 1,2 prosentin yleiskorotuksesta ja 0,5 prosentin paikallisesta erästä. Palkoista voidaan sopia myös kokonaan paikallisesti.

”30 prosentin irtisanomisraja on suuri riski” – Valiokunnassa vastalause, 15 %, ”Lex Meri-Lapin” ehtoihin

Kuva: lehtikuva / panu pohjola
Länsi-Pohjan keskussairaalan aula ja neuvonta Kemissä 13. marraskuuta 2017. Meri-Lapin alueen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat päättävät maanantaina terveysyritys Mehiläisen kanssa perustettavasta yhteisyrityksestä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai torstaiaamuna alkoholilakimietintönsä ohella valmiiksi myös mietinnön lakiesityksistä, jolla pyritään kiristämään kuntien mahdollisuuksia tehdä ulkoistuksia ja investointeja sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kyseessä on väliaikainen vuoden 2020 loppuun voimassa oleva niin sanottu uusi rajoituslaki, jonka keskeisenä pontena voidaan pitää Meri-Lapin kuntien kaltaisten suunnitelmien estämistä. Meri-Lappi on päättänyt ulkoistaa kokonainen keskussairaala yksityiselle palvelutuottajille Mehiläiselle. Laista on käytetty myös nimeä ”Lex Meri-Lappi”.

Lain on siis tarkoitus estää sote-palveluiden laajamittaiset ulkoistukset, ennen kuin varsinainen sote-uudistus astuu voimaan.

Uudella rajoituslailla on tarkoitus pidentää nyt voimassaolevaa lakia ulkoistuksista ja investoinneista, joka on voimassa vuoden 2019 loppuun.

Samalla laissa olevaa irtisanomisehtoa esitetään tiukennettavaksi siten, että kuntien ja kuntayhtymien tekemiin ulkoistussopimuksiin pitäisi laittaa irtisanomisehto aina silloin, kun ulkoistus koskisi yli 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän vastuulla olevista sote-palveluista ja kun sopimus jatkuisi vuotta 2020 pitemmälle.

Mikäli kyseiset ulkoistusehdot täyttyvät, kuten esimerkiksi Meri-Lapin ja Mehiläisen tekemässä sopimuksessa, tulevilla maakunnilla olisi sopimuksesta huolimatta oikeus irtisanoa sopimus korvauksetta.

Vastalauseessa esitetään, että ulkoistuksen rajaksi asetettaisiin 15 prosenttia hallituksen esittämän 30 prosentin sijasta.

Kansanedsutaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Anneli Kiljunen (sd.) on kuitenkin tyytymätön hallituksen esittämään prosenttirajaan. Hän jättikin esityksestä vastalauseen, jossa kyseinen prosenttiraja asetettaisiin vieläkin tiukemmaksi. Vastalausetta tukivat valiokunnassa istuvat opposition edustajat, lukuunottamatta Arja Juvosta (ps.).

Vastalauseessa esitetään, että ulkoistuksen rajaksi asetettaisiin 15 prosenttia hallituksen esittämän 30 prosentin sijasta.

Kiljunen kertoo Demokraatille olevan tärkeää, että rajaksi saadaan tarpeeksi pieni prosentti. Tällöin strategisesti tärkeitä yksiköitä, kuten kirurgisia- tai päivystysyksiköitä, ei voida ulkoistaa kokonaisuudessaan.

– 30 prosentin irtisanomisraja on suuri riski, sillä se mahdollistaa esimerkiksi kokonaisten päivystysyksiköiden ulkoistamisen. Alemmalla 15 prosentin rajalla tämä ei olisi mahdollista, hän totesi

– Kun järjestämisvastuu lopulta siirtyy sote-uudistuksen myötä maakuntien järjestettäväksi, on tärkeää, että maakunnalla on mahdollisuus suunnitella ja rakentaa koko soten rakenne.

Mikäli prosenttiraja pysyy 30 prosentissa, näin ei välttämättä ole.

Lisäksi Kiljunen huomauttaa, että mikäli strategisesti tärkeitä yksiköitä ulkoistetaan, mutta yksityinen palveluntuottaja ei syystä tai toisesta palveluita kykenisikään tuottamaan, jo ulkoistetun palvelun siirtäminen takaisin julkiselle puolelle voi osoittautua mahdottomaksi.

– Esimerkiksi henkilökunta ja tilat olisivat saattaneet jo kadota, eikä julkinen toimija enää saisi tuotettua perustuslain edellyttämiä palveluita kansalaisille.

Lakiesitys vastalauseineen siirtyvät eduskunnan ensimmäiseen käsittelyyn myöhemmin torstaina.