Tiesitkö tämän? – Hyks hoitaa koko Suomen elinsiirrot – uuden elämän saanut Suomessa jo 500 lasta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Hyksin Kolmiosairaalassa (vas.) hoidetaan mm. maksakirurgisia potilaita.

Helsingin Lastenklinikalla tehtiin syyskuussa elinsiirto viidennelle sadalle lapsipotilaalle, tiedottaa HUS-kuntayhtymä. Vuosittain elinsiirtoja tehdään lapsille 15–25. Hyks vastaa valtakunnallisesti aikuisten ja lasten elinsiirroista.

Elinsiirron saavista lapsipotilaista 30 % tulee Hyksin erityisvastuualueelta; muiden yliopistosairaaloiden vastuualueilta tulee 70 % potilaista. Vuonna 2016 siirtoleikkauksia oli 21, joista munuaisensiirtoja oli 14, maksansiirtoja 3 ja sydämensiirtoja 4. Lapsille tehdään myös keuhkon- ja suolensiirtoja, joiden tarve on kuitenkin vähäinen. Runsaalle kymmenelle lapselle on samanaikaisesti siirretty sekä maksa että munuainen hyvin tuloksin.

Tulokset korkeaa kansainvälistä tasoa

Suomalaisista munuaisensiirtolapsista 10 vuoden kuluttua on elossa 95 % ja munuaisensiirtotulokset ovatkin eurooppalaisessa vertailussa huippuluokkaa. Maksan- ja sydämensiirroissa eloonjäämisosuus on noin 70 %, mikä on myös korkeaa kansainvälistä tasoa.

Elinsiirtoon liittyvän anestesia-, leikkaus- ja jälkihoidon sijoittaminen valtakunnallisesti yhteen yksikköön Lastenklinikalle on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Tämä turvaa joustavan yhteistyön aikuisten siirtoyksiköiden kanssa. Alkuvaiheen jälkeen potilaiden voinnin ja lääkityksen seurannassa keskeistä on oman yliopistosairaalan ja Lastenklinikan yhteistyö.

Elinsiirtotoimintaa kehitetään jatkuvasti

Elinsiirtojen viimeaikaisina kehitysaskelina voidaan pitää sydämen- ja munuaisensiirroissa ABO-veriryhmärajojen ylittämistä, jolla edesautetaan siirteiden saamista ja odotusaikojen lyhenemistä. Lastenklinikalla on toistaiseksi tehty neljä ABOi-sydämensiirtoa, jotka ovat sujuneet hyvin.

Hyljinnänestolääkkeiden käytössä sekä infektioiden ja hyljintäreaktion diagnosoinnissa on myös edistytty, minkä ansiosta siirteet toimivat aikaisempaa paremmin.

Elinsiirteiden saannin turvaaminen tärkeää

Suuri osa lasten elinsiirteistä saadaan aivokuolleelta aikuisluovuttajalta, mutta noin puolessa lasten munuaisensiirroista luovuttajana toimii isä tai äiti. Toisen munuaisen luovuttaminen on turvallista eikä aiheuta luovuttajalle ongelmia.

Elinsiirteiden luovutustoiminta edellyttää Hyksin elinsiirtotoimiston ja keskussairaaloiden tehokasta yhteistyötä. Pohjoismaiden välinen yhteistyö on tärkeää, kun lapsipotilaalle haetaan siirrettä kiireellä. Suomalaisilla on myönteinen asenne elinsiirtoihin, mitä potilasjärjestöt pyrkivät tiedottamisen kautta tuomaan esille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Elokuvaohjaaja Kirsi Marie Liimatainen opiskeli DDR:ssä, ja se muutti hänen elämänsä: ”Minusta tuli heidän takiaan tosi vallankumouksellinen”

Kuva: Jari Soini

Hylätty, ränsistynyt Wilhelm Pieckin nuorisokorkeakoulu seisoo Itä-Berliinin lähellä metsän keskellä. Piha on villiintynyt. Tämä näky kohtasi elokuvaohjaaja Kirsi Marie Liimataista hänen mennessään katsomaan 20 vuoden jälkeen vanhaa Saksan demokraattisen tasavallan aikaista opiskelupaikkaansa.

– Oli hirveä shokki nähdä se koulu. Tuli karsea olo. Oli ihan musertavaa.

Liimatainen toivoi sisimmässään tapaavansa jonkun vanhoista, kansainvälisistä opiskelukavereistaan koulun ystävätapaamisessa. Kukaan heistä ei tullut – vain entisiä DDR:läisiä.

Kaipaus ja kysymykset jäivät.

Liimataiselle syttyi ajatus elokuvan tekemisestä. Hän penkoi arkistoja tuloksetta. Monet ulkomaalaiset opiskelijat olivat tulleet kouluun suoraan taisteluiden keskeltä ja joutuivat käyttämään peitenimiä.

Muutamaa vuotta myöhemmin hän matkusti Boliviaan, Nicaraquaan, Etelä-Afrikkaan, Chileen ja Libanoniin löytääkseen heidät.

– Minun piti saada Egyptin kommunistipuolue vakuuttuneeksi syistä, miksi halusin tietää joidenkin nimiä. Nicaraquassa ei haluttu puhua koko DDR:stä, Liimatainen luonnehtii.

En halua katua mitään. Kaikki on mennyt niin kuin on pitänytkin.

Istumme Kahvila Rytmissä Hakaniemessä. Kaikesta näkee Liimataisen puhuvan itselleen merkityksellisestä ajanjaksosta. Vuodesta, joka muutti hänen elämänsä. Sen pohjalta syntyi myös dokumentti Toveri, missä olet nyt?. Elokuva sai vasta Saksan ohjaajaliiton METROPOLIS 2017 ”paras dokumentin ohjaus”-palkinnon.

Liimataisen toiveena on ollut vaikuttaa maailmaan taiteen tekemisen kautta. Siinä hän on mielestään onnistunutkin.

– En halua katua mitään. Kaikki on mennyt niin kuin on pitänytkin. Lähden ajatuksesta, että me olemme kaikki yhtä suurta perhettä. En osaa olla toisenlainen, eikä se kiinnosta.

Liimatainen on parhaillaan suunnittelemassa maahanmuuttopolitiikkaa, poliittista oikeistoa ja suvaitsemattomuutta käsittelevää elokuvaa ja näytelmää. Viidenkymmenen ikävuoden rajapyykki on lähestymässä.

– Pitää laittaa nasta lautaan. Minulla on hirveästi kerrottavaa.

Miksi ihmiset sallivat tällaisen Suomessa?

Karl Marxin ajatus ”tuotantosuhteet ovat ristiriidassa tuotantovälineiden kanssa” on Liimataisesta yhä totta. Vaikka DDR:n sosialismi osoittautui utopiaksi, unelma paremmasta maailmasta on säilynyt.

– On toivoa, koska maailman solidaarinen liike on jälleen nousussa. On paljon rasismin ja vihan aaltoa vastustavia ihmisiä. Se on tehnyt minuun vaikutuksen.

Suomen vasemmisto ei kaipaa Liimataisesta pirstaloitumista enää yhtään lisää. Yhtenäisyys, yhteiset kannanotot ja mielenosoitukset olisivat hänestä jotain. Liimatainen järkyttyi uusnatsien lokakuisesta marssista Tampereella, sekä ihmisten MV-lehden juttujen jakamisesta somessa kritiikittömästi.

– Miksi ihmiset sallivat tällaisen Suomessa? Sitä en ymmärrä. Suomesta puuttuu poliittinen kasvatus.

Ohjaaja ei vaihtaisi kokemustaan Wilhelm Pieckin nuorisokorkeakoulusta mistään hinnasta pois.

– Meissä kansainvälisissä opiskelijoissa oli hirveän paljon samaa, vaikka olimme ihan eri olosuhteissa. Minusta tuli heidän takiaan tosi vallankumouksellinen, hän sanoo.

Lue koko laaja Kirsi Marie Liimataisen haastattelu torstain 14. joulukuuta Demokraatista.

Keskustelua aiheesta

Suomalaiset ovat keränneet jo 40 000€ silpomisvaarassa oleville kisii-yhteisön tytöille – ”Leikkaukset tehdään silloin, kun tytöt eivät ole koulussa”

Kuva: Meeri Koutaniemi

Suomalaiset ovat keränneet jo yli 40 000 euroa silpomisvaarassa oleville Kenian kisii-yhteisön tytöille, kun tavoitteena on 50 000 euroa. Tytöt turvaan -joulukeräys on osa suomalaisen kehitystyöjärjestö Solidaarisuuden Silpomaton-kampanjaa.

Järjestön mukaan suomalaiset lahjoittajat ovat näytelleet kisii-yhteisössä tärkeää roolia jo vuoden 2016 alusta alkaen. Ilman heitä Solidaarisuuden silpomisen vastainen työ Kenian Kisiissä ei olisi mahdollista. Varoja silpomisen vastaiseen työhön kerätään Silpomaton-kampanjassa läpi vuoden. Käytännössä työ tarkoittaa esimerkiksi loma-aikoina järjestettäviä leirejä, joille tytöt pääsevät turvaan silpomisuhan alta.

Solidaarisuus-järjestön tiedotteen mukaan suuri osa sukuelinten silpomisista tehdään joululomalla, koska silloin tytöillä on aikaa toipua leikkauksen aiheuttamista vammoista.

”Vaikka kisii-yhteisöön kuuluvat ovat kristittyjä protestantteja, joulun aikaan liittyvä silpomisuhka ei liity kristilliseen joulunviettoon, vaan siihen, että jouluna tytöt eivät ole koulussa. Lomat ovat kriittistä aikaa”, kertoo Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta.

”Operaatio vaatii tietenkin myös toipumisaikaa. Siksi leikkaukset tehdään silloin, kun tytöt eivät ole koulussa.”

Keräys käynnistyi 25.11. ja jatkuu 22.12. asti.

Päätoimittaja vaihtuu Iltalehdessä – nykyinen jättää työnsä

Iltalehden päätoimittaja Petri Hakala jättää tehtävänsä ja siirtyy pois yhtiön palveluksesta, kertoo Alma Media. Hakala on toiminut Iltalehden päätoimittajana vuosina 1995–2010 sekä 2014–2017. Hakala on myös työskennellyt Satakunnan Kansan kustantajana ja päätoimittajana.

Iltalehti on käynnistänyt uutispäätoimittajan haun marraskuussa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kaikki keinot käyttöön: Enontekiölle puuhataan seriffiä, joka takaa turvallisuuden

Enontekiön kunta suunnittelee seriffin toimen perustamista, sillä kunnan poliisivirat loppuvat vuodenvaihteessa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja kertoo tiedotteessa, että kunta käyttää kaikki keinot, jotta poliisi säilyy Enontekiöllä.

Seriffin toimen perustamisen tavoitteena on tiedotteen mukaan taata turvallisuus kunnassa. Seriffi olisi kunnan työntekijä, ja toimi olisi voimassa, kunnes kuntaan saadaan jälleen poliisi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

20 pelastustoimen yksikköä kiisi paikalle – siat selvisivät Isossakyrössä

Pohjanmaalla Isossakyrössä syttyi myöhään tiistaina tulipalo sikalassa, jossa oli syttymishetkellä noin 1 000 sikaa. Palo oli kuitenkin vain hyvin pienellä alueella ja se saatiin sammutettua nopeasti.

Päivystävän palomestarin Ismo Ojalan mukaan palo oli noin puolen neliömetrin kokoisella alueella, ja se oli saanut alkunsa sähkölaitteesta.

Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta tiistai-iltana hieman ennen yhtätoista, ja palo sammutettiin jo ennen puoltayötä.

Sikalassa olleet siat selvisivät säikähdyksellä, eikä henkilövahinkojakaan tullut.

Paikalle lähetettiin 20 pelastustoimen yksikköä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta