Kotimaa

Tiesitkö tämän? – Hyks hoitaa koko Suomen elinsiirrot – uuden elämän saanut Suomessa jo 500 lasta

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Hyksin Kolmiosairaalassa (vas.) hoidetaan mm. maksakirurgisia potilaita.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Hyksin Kolmiosairaalassa (vas.) hoidetaan mm. maksakirurgisia potilaita.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Hyksin Kolmiosairaalassa (vas.) hoidetaan mm. maksakirurgisia potilaita.

Helsingin Lastenklinikalla tehtiin syyskuussa elinsiirto viidennelle sadalle lapsipotilaalle, tiedottaa HUS-kuntayhtymä. Vuosittain elinsiirtoja tehdään lapsille 15–25. Hyks vastaa valtakunnallisesti aikuisten ja lasten elinsiirroista.

Elinsiirron saavista lapsipotilaista 30 % tulee Hyksin erityisvastuualueelta; muiden yliopistosairaaloiden vastuualueilta tulee 70 % potilaista. Vuonna 2016 siirtoleikkauksia oli 21, joista munuaisensiirtoja oli 14, maksansiirtoja 3 ja sydämensiirtoja 4. Lapsille tehdään myös keuhkon- ja suolensiirtoja, joiden tarve on kuitenkin vähäinen. Runsaalle kymmenelle lapselle on samanaikaisesti siirretty sekä maksa että munuainen hyvin tuloksin.

Tulokset korkeaa kansainvälistä tasoa

Suomalaisista munuaisensiirtolapsista 10 vuoden kuluttua on elossa 95 % ja munuaisensiirtotulokset ovatkin eurooppalaisessa vertailussa huippuluokkaa. Maksan- ja sydämensiirroissa eloonjäämisosuus on noin 70 %, mikä on myös korkeaa kansainvälistä tasoa.

Elinsiirtoon liittyvän anestesia-, leikkaus- ja jälkihoidon sijoittaminen valtakunnallisesti yhteen yksikköön Lastenklinikalle on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Tämä turvaa joustavan yhteistyön aikuisten siirtoyksiköiden kanssa. Alkuvaiheen jälkeen potilaiden voinnin ja lääkityksen seurannassa keskeistä on oman yliopistosairaalan ja Lastenklinikan yhteistyö.

Elinsiirtotoimintaa kehitetään jatkuvasti

Elinsiirtojen viimeaikaisina kehitysaskelina voidaan pitää sydämen- ja munuaisensiirroissa ABO-veriryhmärajojen ylittämistä, jolla edesautetaan siirteiden saamista ja odotusaikojen lyhenemistä. Lastenklinikalla on toistaiseksi tehty neljä ABOi-sydämensiirtoa, jotka ovat sujuneet hyvin.

Hyljinnänestolääkkeiden käytössä sekä infektioiden ja hyljintäreaktion diagnosoinnissa on myös edistytty, minkä ansiosta siirteet toimivat aikaisempaa paremmin.

Elinsiirteiden saannin turvaaminen tärkeää

Suuri osa lasten elinsiirteistä saadaan aivokuolleelta aikuisluovuttajalta, mutta noin puolessa lasten munuaisensiirroista luovuttajana toimii isä tai äiti. Toisen munuaisen luovuttaminen on turvallista eikä aiheuta luovuttajalle ongelmia.

Elinsiirteiden luovutustoiminta edellyttää Hyksin elinsiirtotoimiston ja keskussairaaloiden tehokasta yhteistyötä. Pohjoismaiden välinen yhteistyö on tärkeää, kun lapsipotilaalle haetaan siirrettä kiireellä. Suomalaisilla on myönteinen asenne elinsiirtoihin, mitä potilasjärjestöt pyrkivät tiedottamisen kautta tuomaan esille.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat