Tietotekniikkafirmalla tylyt yt-luvut: 215 työpaikkaa vaarassa

verkko

Tietotekniikkapalveluja tarjoava CGI kertoo irtisanovansa enintään 215 ihmistä yt-neuvottelujen lopputuloksena. Yhtiön alustava arvio vähennystarpeesta oli 240.

Yhtiön Suomen-toimitusjohtaja Tapio Volanen sanoo tiedotteessa, että määrää voitiin pienentää muun muassa eläkejärjestelyillä. Yhtiö tarjoaa irtisanottaville uravalmennusta työllistymisen tueksi.

CGI perusteli elokuussa yt-neuvotteluja muun muassa kiristyvällä kilpailulla, digitalisaation tuomalla rakennemuutoksella ja asiakkaiden muuttuneilla odotuksilla.

CGI työllistää Suomessa tällä hetkellä noin 3 200 ihmistä. Yritys jatkaa toimintaansa Suomessa kaikilla 17 paikkakunnalla.

Sipilä ja Medvedev: Pöydällä uusia isoja investointeja

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
LKS 20161209 Russian Prime Minister Dmitry Medvedev and Finnish Prime Minister Juha Sipilä (R) met in Oulu, Finland on December 9, 2016. The prime ministers are to discuss bilateral relations and topical international questions during the visit. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Pääministerit Dmitri Medvedev (vasemmalla) ja Juha Sipilä keskustelevat taloudesta ja turvallisuudesta.

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tapaaminen Oulussa alkoi yhden jälkeen iltapäivällä.

Tapaamisen annista kerrotaan tiedotustilaisuudessa myöhemmin iltapäivällä. Kyseessä on pääministerien toinen kahdenvälinen tapaaminen.

Sipilän mukaan tapaamisessa Medvedevin kanssa keskustellaan taloudesta ja turvallisuudesta. Tarkoitus on käydä läpi muun muassa Syyrian ja Itämeren tilannetta, mutta myös taloutta.

– Olemme nyt rohkeasti ottaneet agendalle myöskin näitä uusia isoja investointeja, Sipilä sanoi torstaina.

Viime kuussa luovutetussa selvityksessä sanottiin, että Koillisväylän kautta kulkeva Euroopan ja Aasian välinen tietoliikennekaapeli olisi poliittisesti ja teknisesti mahdollista toteuttaa.

Selvityksen teki Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen yhdessä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiComin entisen toimitusjohtajan Reijo Sventon kanssa.

– Me aiomme määrätietoisesti edetä nyt asian kanssa, jos saamme korkeammalla tasolla myöskin vihreätä valoa kaikilta mailta, Sipilä sanoi tietoliikennekaapelista.

Sipilän mukaan tavoitteena on, että vauhtiin päästäisiin jo tämän hallituskauden aikana.

Esille mahdollisesti nousevien aiheiden kirjo tämän päivän tapaamisessa on laaja. Yksi esillä ollut asia on arktinen yhteistyö, sillä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Yhdysvalloilta Suomelle ensi keväänä.

Kaasuputkiasiat nousivat pintaan tällä viikolla, kun venäläinen uutistoimisto Tass kertoi alkuviikosta Venäjän odottavan poliittista tukea Suomelta Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa.

Turkiskärhämä sai S-ryhmän avautumaan: Ei linjausta

Kuva: Thinkstock
turkis

S-ryhmä tarkensi perjantaina, että Sokos-ketjun päätös luopua aitojen turkisten ja turkissomisteiden myynnistä koskee vain Sokoksia, ei koko S-ryhmää.

Esimerkiksi keskustan kansanedustaja Antti Kurvinen vaati koko S-ryhmän päitä vadille linjauksesta, joka hänen mukaansa kurjistaisi suomalaista maaseutuelinkeinoa ja yrittäjyyttä.

S-ryhmä korostaa nyt, ettei sillä ole linjausta kotimaista turkiselinkeinoa koskien eikä asiaa mainita sen juuri julkaistussa vastuullisuusohjelmassa, S-ryhmä kertoi tiedotteessaan.

Sokoksen turkiksia koskeva päätös on tiedotteen mukaan tehty puhtaasti asiakkaiden kysynnän ja kaupallisen harkinnan perusteella.

AVAINSANAT

Keskustalainen turkiskapina: ”Sokos boikottiin!”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kansanedustaja Antti Kurvinen (kesk.) kovistaa S-ryhmän johtoa tilille kauppaketjun turkispäätöksestä.

Tavarataloketju Sokos kertoi torstaina, ettei se hyväksy valikoimiinsa enää aitoja turkiksia tai turkissomisteita. Sokoksen mukaan se ei salli myöskään sellaista eläinkuitujen keräämistä, joka aiheuttaa eläimille tarpeetonta kärsimystä. Linjaus näkyy käytännössä ensi vuoden aikana.

Sokoksen myyntijohtajan Juha Thilmanin mukaan yritykselle on tärkeää, että eläinperäisten tuotteiden tuotannossa kunnioitetaan eläinten oikeuksia ja huolehditaan eläinten hyvinvoinnista.

– Eläinten hyvinvointi kiinnostaa myös asiakkaitamme enenevässä määrin, Thilman sanoo.

Keskustan kansanedustajat Antti Kurvinen ja Mikko Kärnä moittivat Sokoksen päätöstä populistiseksi ja kaksinaismoralistiseksi. He suosittavat boikotoimaan tavaratalon vaateosastoja.

– Sokoksen päätöstä voisi pitää jollain tavalla loogisena, mikäli samalla olisi luovuttu muovipusseihin verrattavien ja ympäristöä kuormittavien tekoturkisten myynnistä. Sen sijaan päätettiinkin ajaa kotimaista ja maailman eettisistä turkistuotantoa alas.

Kansanedustajat muistuttavat, että kotimainen turkistuotanto toimii täysin ilman yhteiskunnan tukia ja tuo satojen miljoonien eurojen vientitulon Suomelle sekä pitää yllä monen pienen paikkakunnan kuntataloutta.

– Niin kauan kuin turkiksille on kysyntää, tullaan niitä myös tuottamaan. Tällaiset päätökset vaarantavat kotimaisen tuotannon, jolloin se vain siirtyy johonkin muuhun maahan, jossa ei ole minkäänlaisia standardeja eläinten hyvinvoinnille.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä.

Keskustakaksikko toteaa, että tuotettujen turkisten lisäksi Suomessa käydään kauppaa myös luonnonturkiksilla, jotka ovat ”taatusti maailman eettisimpiä tuotteita” vaatteiden valmistukseen.

Kurvinen ja Kärnä suosittavat kotimaisen teollisuuden puolustajia boikotoimaan Sokoksen vaateosastoja tämän päätöksen johdosta.

”Niin kauan kuin turkiksille on kysyntää, tullaan niitä myös tuottamaan.”

Kurvinen on keskustan varapuheenjohtaja Kauhavalta.

– Olen saanut eilisen aikana lukuisia yhteydenottoja suomalaisilta tarhaajilta, maanviljelijöiltä ja tavallisilta kuluttajilta, joissa on hämmästelty S-ryhmän linjaa suomalaista maaseutuelinkeinoa ja suomalaista yrittäjyyttä kohtaan, hän kertoo omassa tiedotteessaan.

Kurvinen vaatii S-ryhmän johtoa selvittämään kauppaketjun kantaa suomalaisiin turkiksiin ja turkistuotantoon.

”Joka vuosi noin 10 000 nuorta jää peruskoulun varaan” – SAK nostaisi oppivelvollisuusikää

Tuula Peltonen pelkää, että ryhmäkoot ryöpsähtävät taas liian suuriksi.

Nuorten oppivelvollisuusikää tulisi nostaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi, ehdottaa palkansaajakeskusjärjestö SAK.

Keskusjärjestön mukaan perusasteen koulutuksen varassa 16–64-vuotiaista oli toissa vuonna yli 620 000 ja töissä heistä kävi alle puolet.

– Peruskoulu on Suomessa kaikille pakollinen. Sen jälkeen mahdollisuuksia on useita, kuten lukio tai ammattikoulu. Joka vuosi kuitenkin noin 10 000 nuorta jää peruskoulun varaan, sanoo SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen.

SAK:n mukaan useimmilla matalasti koulutetuilla on myös puutteelliset luku-, lasku- ja digitaidot, mikä lisää syrjäytymisvaaraa.

SAK helpottaisi aikuisten opiskelua työn ohessa tai työttömänä ja perustaisi esimerkiksi avoimen yliopiston tapaan toimivia avoimia ammattiopistoja.

Sijoittamalla aikuisten ammatilliseen koulutukseen hallitus voisi SAK:n laskelmien mukaan parhaimmillaan ylittää työllisyystavoitteensa.

– Jos perustutkinnon suorittaneiden työllisyysaste olisi toisen asteen tutkinnon suorittaneiden tasolla, työllisyysaste ylittäisi 72 prosenttia. Töissä olisi 146 000 ihmistä nykyistä enemmän, arvioi Koskinen.

Stark vähentää rajusti väkeä ja sulkee myymälöitä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
stark

Kuusi Stark-rakennustarvikeketjun myymälää suljetaan ja enintään 160 ihmistä irtisanotaan, kertoo ketjun omistaja DT Finland yt-neuvottelujen tuloksesta. Stark-myymälät suljetaan Kouvolassa, Kokkolassa, Torniossa, Savonlinnassa, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä.

Kuuden myymälän sulkemisen lisäksi nykyiset myymälät yhdistetään Kuopiossa ja Oulussa. Ouluun muodostetaan Pohjois-Suomea palveleva jakelukeskus. Vastaavasta jakelukeskuksesta ketjulla on kokemusta ennestään Uudeltamaalta.

– Jakelukeskus tukee asiakaspalvelua, on joustava ja tuo laajemmat valikoimat sekä paremman saatavuuden Pohjois-Suomen alueelle, sanoo kehitysjohtaja Lasse Kalmi tiedotteessa.

Väkeä vähennetään myymälöiden lisäksi ketjuohjauksesta, jonka henkilöstömäärä sopeutetaan vastaamaan uutta organisaatiota.

Yhtiön mukaan toimien taustalla on uusi strategia, jossa toimintoja keskitetään alueille, joissa on parhaat kasvumahdollisuudet.

AVAINSANAT