Aineistossa on muun muassa tuhansia kuvia vangituista ihmisistä sekä tietoa väkivaltaisista käytännöistä, joita sovelletaan ihmisten joukkointernoinnissa. Esimerkiksi pakoon yrittäneen ampumiseen on lupa.

Xinjiang Police Files -tietovuotoa ovat tutkineet muun muassa Yle, BBC, Dagens Nyheter, Der Spiegel ja Aftenposten.

Tietovuotoaineistossa on asiakirjoja, jotka käsittävät salaisiksi luokiteltuja korkea-arvoisten virkamiesten puheita, poliisien sisäisiä ohjeita sekä henkilöstöä koskevia tietoja. Lisäksi aineistossa on yksityiskohtia yli 20  000 uiguurin internoinnista.

Pidätyksen syiksi poliisi on kirjannut myös esimerkiksi parran ja huivin käytön, jotka poliisi katsoo merkeiksi muslimien ääriajattelusta.

Aineistossa on valokuvia, joissa vartijat näyttävät pitävän pamppu kädessä aloillaan kahlehdittuja ihmisiä ja muut vartijat pysyttelevät syrjässä aseet kädessä

Kiina on ihmisoikeusjärjestöjen mukaan sulkenut jopa miljoona uiguuri- ja muita muslimivähemmistöjen edustajia vankileireille.

Suomalaistutkija pitää uskottavana kansainvälisissä tiedotusvälineissä julkistettua tietovuotoaineistoa.

-  On hankala kuvitella, että kaikkea sitä materiaalia olisi pystynyt tuottamaan mikään muu kuin Kiinan kommunistinen puolueorgaani, sanoo vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.

Hän muistuttaa, että vuonna 2019 New York Times oli saanut useita satoja sivuja hieman vastaavantyyppisiä sisältäpäin vuodettuja dokumentteja eli muun muassa puolueen asiakirjoja.

Sinkkonen sanoo, että koko presidentti Xi Jinpingin valtakauden ajan Kiinassa on noudatettu tiukentuvaa linjaa.

-  Poliittinen tila on kaventunut myös han-kiinalaisten eli suurimman etnisen ryhmän osalta. On tehty koulutuspoliittisia uudistuksia ja valta on keskittynyt vahvasti eli autoritarisoitumistrendi siellä näkyy.

Kommunistinen puolue on kantanut Sinkkosen mukaan myös huolta siitä, miten maa pysyy yhtenäisenä.

-  Kuitenkaan mitään kovin realistista uhkaa Xinjianginkaan oppositioryhmät eivät ole Kiinan keskushallinnolle aiheuttaneet.

Sinkkosen mukaan Xi piti vuonna 2014 sisäisiä puheita, joista kävi ilmi, että hän halusi jo silloin tiukempaa linjaa Xinjiangin suhteen.

-  Identiteettipolitiikassa nähdään vain han-kiinalainen malli sopivana. Eli etnisen tai muuntyyppisen identiteetin, vaikkapa uskonnollisuuden tai muun harjoittaminen, on katsottu huonoksi ja on Kiinassa tulkittu ääritoiminnaksi, vaikka samat ihmiset ovat asuneet alueella aiemmin ja systeemi on toiminut ihan hyvin paljon lievemmillä toimenpiteillä.

Saksa vaati tiistaina avointa tutkimusta syytöksistä, joiden mukaan Kiinassa Xinjiangin maakunnassa uiguurivähemmistö on joutunut ihmisoikeusrikkomusten kohteeksi.

Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock kävi asiasta puhelinkeskustelun Kiinan ulkoministerin Wang Yin kanssa.

Britannian ulkoministeri Liz Truss puolestaan vaati Kiinassa vierailulla olevalle YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle Michelle Bacheletille vapaata pääsyä Xinjiangiin. Bacheletin on tarkoitus käydä Xinjiangissa.