Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Tiilikainen ripitti viraston johdon maksuviivästyksistä – vihaiset viljelijät tulossa traktoreilla Helsinkiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) piti alkuviikosta puhuttelun Maaseutuviraston johdolle.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on pitänyt lupaamansa puhuttelun Maaseutuviraston johdolle. Syynä keskusteluun oli maataloustukien myöhästely.

Maaseutuviraston ylijohtaja Leena Tenhola kertoo puhuneensa ministerin kanssa maanantaina.

Tenhola ei halua kommentoida keskustelujen sisältöä, vaan sanoo tämän olevan ministerin asia.

Tiilikainen puuttui tilanteeseen, kun kävi ilmi, että osa Maaseutuviraston tukirahamaksatuksista siirtyy eteenpäin.

Ministeri Tiilikainen on parhaillaan mukana virallisella Japanin-vierailulla, eikä ole aikataulusyistä voinut kommentoida asiaa STT:lle.

Tenhola sanoo ymmärtävänsä yksittäisten tilojen vaikeuksia.

– Tilakohtaisesti maksuaikataulun muuttuminen saattaa aiheuttaa isoja ongelmia, mikä on todella ikävää. Jos esimerkiksi taloudellisissa laskelmissa on lähdetty siitä, että huhtikuussa tulee rahaa ja se siirtyy kesäkuulle, totta kai se on hankalaa.

Tilakohtaisesti maksuaikataulun muuttuminen saattaa aiheuttaa isoja ongelmia.

Tenhola kertoo, että viime syksynä maataloustukia on maksettu 1,2 miljardia. Tänä keväänä maksuun on menossa 350 miljoonaa euroa, josta noin 85 miljoonaa viivästyy.

– Olemme kertoneet uuden ohjelmakauden muuttuvista aikatauluista jo syksyllä 2014, Tenhola huomauttaa.

Hänen mukaansa ministerin kanssa ei ainakaan toistaiseksi ole sovittu jatkokeskusteluista.

Maanviljelijät aikovat järjestää traktorimarssin Helsinkiin perjantaina protestoidakseen maatalouden ahdinkoa.

Turhautuneet ja pettyneet viljelijät ovat tulossa joukolla pääkaupunkiin vaatimaan toimia maatalouden talouskriisin hoitamiseksi.

Jääskeläinen paikkailee sanomisiaan: ”Mokasin varomattomalla lausunnolla”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen (kuvassa) kirjoittaa Twitterissä mokanneensa varomattomalla lausunnollaan lehtihaastattelussa.

Jääskeläinen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että jos Julkisen sanan neuvosto ryhtyy liikaa määrittelemään Ylen journalistista linjaa, on Ylen perustettava oma elin sitä varten.

– Sanotaan se nyt suoraan: Mokasin varomattomalla lausunnolla vakavassa aiheessa. En halua horjuttaa JSN:n asemaa. Haluan vahvan JSN:n, Jääskeläinen kirjoittaa Twitterissä.

Jääskeläinen sanoi aiemmin STT:lle, että kommentti Ylen oman itsesäätelyelimen perustamisesta oli sarkasmia.

– Aavistuksen verran sarkastisesti heitin tämän kuvainnollisen ajatuksen, hän kertoi.

Jääskeläisen mukaan Ylessä ei ole käyty minkäänlaista keskustelua Julkisen sanan neuvostosta luopumisesta. Hän sanoo puhuneensa HS:n haastattelussa siitä, että Ylen journalistisesta linjasta pitää päättää Ylessä.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) tiedotti olevansa pöyristynyt Jääskeläisen viimeaikaisista lausunnoista ja toiminnasta. Kärnän mukaan Jääskeläisen pitäisi erota.

– Vaikka Jääskeläinen on nyt paikannut omia lausuntojaan, on tällaisilla asioilla leikittelykin vaarallista, Kärnä katsoi.

Hallintoneuvoston jäsenet kommentoivat Ylen Jääskeläisen lausuntoa: ”Se tuhoaa JSN:n nopeasti, jos…”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kokoomuksen Alexander Stubb ja Arto Satonen (oik.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla 11. toukokuuta.

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen vilautteli tänään Helsingin Sanomissa, että Yle voisi perustaa oman valvontaelimen valvomaan journalismi etiikkaa.

Heitto on herättänyt paljon kummastusta sosiaalisessa mediassa. Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on jo ehtinyt tiedotteessaan vaatia Jääskeläisen eroakin.

Jääskeläinen itse on vetänyt jo sanojaan takaisin tai pyrkinyt selittämään alkuperäisen kommentin tarkoitusperiään.

– Aamun Hesarin jutusta: Se ei ollut edes vihjaus. Ei Yle tietenkään ole JSN:stä lähdössä mihinkään, hän on tviitannut.

– Tarkoitin heitollani alleviivata vain, että päätösvalta Ylen journalismista pitää olla Ylellä, hän on jatkanut.

Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä (ps.) ei ollut perhepiirin juhlan takia tänään mahdollisuudessa kommentoida Jääskeläisen lausuntoja. Sen sijaan varapuheenjohtaja Arto Satonen (kok.) sanoo Demokraatille, että Julkisen sanan neuvostoa kunnioitetaan ja se on yleisesti hyväksytty elin antamaan arvioita.

– Pidän itsestäänselvänä, että Julkisen sanan neuvston asemaa kunnoitetaan, Satonen sanoo.

– Jos olen oikein ymmärtänyt, hän (Jääskeläinen) on ottamassa itse sanojaan takaisin päin, hän toteaa niin ikään.
Satosen mukaan on parempi, että Jääskeläinen selittää itse omat lausuntonsa.

”Sitä lievempänä JNS:n on ainoa mahdollinen.”

Ylen hallintoneuvoston entinen puheenjohtaja, sen nykyinen jäsen, kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) sanoo, että häntä hämmästyttää, että alun perinkin Julkisen sanan neuvoston asemaa on ruvettu kiistämään niiden taholta, jotka ovat saaneet langettavan päätöksen. Hän katsoo toisin sanoen, että langettavaa päätöstä lähdettiin Ylen puolelta heti jotenkin suhteellistamaan.

JSN katsoi maaliskuussa, että Yle luovutti journalistista päätösvaltaa ulkopuolelle ja muokkasi pääministerin yhteydenoton jälkeen uutista tavalla, joka myötäili pääministerin näkemyksiä. JSN:n langettava päätös syntyi äänestyksellä, jossa puheenjohtajan ääni ratkaisi. Kyse oli Terrafame-uutisoinnista.

Kantola painottaa Julkisen sanan neuvoston merkitystä ja asemaa.

– Se tuhoaa JSN:n nopeasti, jos ei toimittajien itsevalvontaorganisaatio nauti heidän omalta puoleltaan arvostusta. Vaikea on mitään muutakaan instituutiota rakentaa, koska tällainen tapa, itsevalvontajärjestelmä on ainoa, joka ylläpitää riippumattomuutta eikä vaaranna sitä.

– Jos siihen minkä tahansa tahon kuvittelee vaihtoehtoisesti, joka antaisi noottia toimituksille, oikeuslaitos on seuraava, mutta se on riittämätön yksinään. Onhan oikeuslaitos nytkin olemassa, mutta sitä lievempänä tämä (JSN) on ainoa mahdollinen. Tuntuu oudolta, että sitä ei tunnuta ymmärrettävän.

Vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen asemaa Kantola ei kommentoi suuntaan eikä toiseen, koska se näyttäisi siltä, että poliitikko puuttuu journalismiin. Vastuu on Ylen hallituksella.

Ylen lobbaustoiminnasta poliittisten päättäjien suuntaan Kantola toteaa, että on huono järjestelmä, jos journalismista vastaava taho toimii Ylessä rahoituksen puolustajana. Lobbaus pitäisi olla hänen mukaansa toimitusjohtajan tai esimerkiksi jonkinlaisen ”lobbisosaston” harteilla.

Ministeri Terho: ”Muslimivähemmistön radikalisoitumiseen puututaan ennaltaehkäisevästi”

Kuva: LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (ps.) vaatii, että muslimivähemmistön radikalisoitumiseen puututaan ennaltaehkäisevästi.

Perussuomalaisten puheenjohtajuutta tavoittelevan Terhon mukaan radikaalin islamin leviäminen on otettava huomioon myös päätettäessä Helsinkiin suunnitellusta suurmoskeijasta.

Hänen mielestään moskeijoiden ulkomaisen rahoituksen kieltäminen Itävallan mallin mukaisesti pitäisi selvittää.

– Lukuisat eurooppalaiset esimerkit ovat osoittaneet, että erityisesti muslimimaahanmuuttajien kotoutuminen on merkittävä haaste, Terho sanoo tiedotteessa.

– On sekä suomalaisten että maahanmuuttajien etu, että radikalisoitumiseen puututaan välittömästi.

Juttua on täydennetty klo 10:44.

Jääskeläinen Twitterissä: ”Yle ei ole lähdössä mihinkään JSN:sta”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

 

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen (kuvassa) kirjoittaa Twitterissä, ettei Yle ole lähdössä Julkisen sanan neuvostosta.

Jääskeläinen kommentoi tviiteissään tämänpäiväistä Helsingin Sanomien haastatteluaan, jossa hän vilautti mahdollisuutta perustaa Ylelle oma elin valvomaan journalismin etiikkaa.

– Se ei ollut edes vihjaus. Ei Yle tietenkään ole JSN:stä lähdössä mihinkään, Jääskeläinen tviittaa.

Jääskeläisen mukaan heitolla oli tarkoitus alleviivata, että päätösvalta Ylen journalismista pitää olla Ylellä.

Jääskeläinen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei JSN tai ulkopuolinen selvitysmies päätä Ylen journalistisesta linjasta ja organisaatiosta.

– Ylehän on vapaaehtoisesti JSN:n jäsen. Jos JSN ryhtyy liikaa määrittelemään Yleisradion journalistista linjaa, Yleisradion täytyy varmaan perustaa oma elin sitä varten, Jääskeläinen sanoi.

Juttua on täydennetty klo 9:47.

Jääskeläinen HS:lle: Yleisradion täytyy perustaa oma valvontaelin, jos JSN ryhtyy määrittelemään liikaa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen (kuvassa) vilauttaa Helsingin Sanomien haastattelussa mahdollisuutta, jossa Yle perustaisi oman elimen valvomaan journalismin etiikkaa.

Jääskeläinen sanoo lehdelle, ettei Julkisen sanan neuvosto tai ulkopuolinen selvitysmies päätä Ylen journalistisesta linjasta ja organisaatiosta.

– Ylehän on vapaaehtoisesti JSN:n jäsen. Jos JSN ryhtyy liikaa määrittelemään Yleisradion journalistista linjaa, Yleisradion täytyy varmaan perustaa oma elin sitä varten, Jääskeläinen sanoo.

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström pitää Jääskeläisen kommenttia poikkeuksellisena.

Grundström muistuttaa lehden mukaan, että journalismin itsesääntely on toiminut Suomessa kansainvälisesti verrattuna harvinaisen hyvin juuri siksi, että tiedotusvälineet ovat niin laajasti sitoutuneet siihen.

JSN vastaa Suomessa journalismin itsesääntelystä.

JSN antoi maaliskuussa Ylelle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolelle Terrafame-uutisoinnissa.

Helsingin Sanomat haastatteli Jääskeläistä viime viikolla sen jälkeen, kun kriittinen Ylegate-kirja ja selvitysmies Olli Mäenpään raportti oli julkaistu.