Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Tiistai on monelle ilonpäivä: veronpalautukset tulevat tilille

Veronpalautukset maksetaan pankkitileille ensi tiistaina, tiedottaa Verohallinto. Veronpalautuksia saa noin 3,4 miljoonaa asiakasta, ja yhteensä palautuksia maksetaan noin 2,3 miljardia euroa.

Veronpalautus on keskimäärin 660 euroa. Suurin maksettava yksittäinen veronpalautus on lähes 2,5 miljoonaa euroa.

Jos Verohallinto ei tiedä asiakkaan tilinumeroa, veronpalautus maksetaan maksuosoituksena 7.–9. joulukuuta alkaen OP Ryhmän konttoreissa. Veronpalautus on tällä tavoin lunastettavissa 28 päivän ajan.

Jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivä on jo perjantaina 25. marraskuuta. Toinen erä on maksettava viimeistään 1. helmikuuta 2017. Keskimääräinen maksettava jäännösvero on 1 560 euroa.

Koivisto elää ihmisten muistoissa: ”Väärin puhallettu”, presidentti puhkui pelin jälkeen

Kuva: Nora Vilva
Nina (etualalla) ja Venla laskivat punaiset ruusut Mauno Koiviston haudalle.

Hietaniemen hautausmaalla presidentti Mauno Koiviston haudalle kävi perjantaina yhtämittainen virta. Ihmiset hiljentyivät presidentin muistoa kunnioittamaan. Hautapaikka ikuistettiin lukuisilla kameroilla ja kännyköillä.

Ylimääräinen ohjelmanumero nähtiin aamupäivällä, kun Koiviston hautapaikalle tuotiin väliaikainen koruton hautakivi.

Väliaikainen hautakivi koristaa hautaa.

Haudalle oli ilmestynyt lukuisia kukkia jo vajaassa vuorokaudessa hautajaisten jälkeen. Suosituin näytti olevan punainen ruusu. Sellaisen toi myös helsinkiläinen Pirkko Kettunen.

Hän seurasi Koiviston hautajaisia televisiosta.

– Mielestäni ne olivat erittäin kauniit ja tyylikkäät ja puheenvuorot olivat hyvin lämpimiä, Kettunen kiitteli.

Koivisto oli hänelle hyvänpäiväntuttu. 1970-luvulla Kettunen oli Hakaniemessä Pitkänsillanrannassa talonmiehenä. Suomen Pankin silloisen pääjohtajan reitti töihin kulki Kettusen ”työmaan” kautta.

– Aina olin sutimassa katua, kun hän käveli ohi. Tervehdimme ja vaihdoimme joitakin sanoja aina. Hän oli hyvin helposti lähestyttävä, Pirkko Kettunen muistelee.

– Ja hän oli mies paikallaan presidenttinä.

Kansalaiset hiljentyivät kunnioittamaan presidentin muistoa hänen haudallaan.

Presidentin muistoa kunnioittamaan olivat tulleet Vantaalta myöskin Sirpa ja Jukka Timonen.

– Hän oli hieno mies ja teki paljon hyvää Suomelle, Sirpa Timonen pohtii.

Aviomies Jukka pelasi 1980–1990-luvun taitteessa kaksi lentopallopeliä Mauno Koivistoa vastaan ja vaikuttui kätellessä presidentin isosta kourasta. Viitossarjassa pelannut Maarinkunnan kilpa oli etukäteen asennoitunut voittamaan Sikariportaan mennen tullen, mutta…

– Meitä jännitti niin, että voitimme täpärästi erin 3–2.

Toisessa pelissä nuori naistuomari antoi vähän koppurasormisille sikariportaalaisille anteeksi epäpuhtaitakin kosketuksia, vaikka Timosen joukkue vaati puuttumaan niihin.

– Jossain neljännessä erässä tyttö vihelsi viimein kaksoiskosketuksesta – ja virheen tekijä oli Manu.

Timonen muistaa, kuinka suihkuhuoneessa Koivisto vielä puhkui ”ei se mikään käsittelyvirhe ollut, väärin puhallettu”.

Timosen pariskunta katsoi torstaiset hautajaiset alusta loppuun. Tilaisuus oli heidän mielestään sydämellinen ja koruton, hyvin Koiviston persoonaan istuva.

Sirpa ja Jukka Timonen muistavat presidentti Koiviston hienona miehenä ja presidenttinä.

4-vuotias Nina ja samanikäinen serkku Venla toivat omat kukkansa haudalle. Ninan äiti Susanna Jaskanen toivoo, että tytöille jää jonkinlainen muistikuva tapahtumasta.

Hautajaisten seuraaminen jäi Jaskaselta väliin, koska hän oli niiden aikaan lentokoneessa. Hän koki tärkeäksi tulla haudalle jättämään jäähyväiset ”Suomen demokratian ja EU-jäsenyyden merkkihenkilölle”.

– Koivistolla oli ratkaiseva rooli, että Suomi liittyi Euroopan unioniin, Luxemburgissa EU-virkamiehenä toimiva Jaskanen pohtii.

Yksiin tämänvuotisiin valtiollisiin hautajaisiin hän ehti osallistua. Susanne Jaskasen puoliso on portugalilainen ja perhe vieraili Lissabonissa tämän vuoden alussa, kun Portugalin ex-presidentti Mario Soares, sosialidemokraatti hänkin, haudattiin.

– Halusin kunnioittaa myös hänen muistoaan ja jonotin luostariin jättämään jäähyväiset. Taisin olla harvoja ulkomaalaisia siellä.

Susanna Jaskasen mielestä Koivistolla oli suuri rooli Suomen viemisessä EU:n jäseneksi

Jaskanen pääsi vertaamaan hautajaismenoja katolisessa Portugalissa ja Suomessa.

– Portugalissa kansan mentaliteetti on vähän samanlainen kuin Suomessa: vakavahko ja suuria valtiomiehiä arvostava. Portugalissakaan valtiollisissa hautajaisissa ei ollut mitään turhaa hienostelua vaan seremonia oli koruttoman kaunis.

Jaskanen oli teini-ikäinen, kun Urho Kekkonen kuoli. Hän muistaa, kuinka vanhempien kanssa meni jonossa pari tuntia, ennen kuin perhe pääsi jättämään viimeisen tervehdyksensä presidentille samaiselle Hietaniemen hautausmaalle.

– Ja perinne jatkuu, Susanne Jaskanen toteaa vilkaisten tyttöihin.

Presidentti Koiviston hauta sai väliaikaisen kiven

Kuva: Nora Vilva

Presidentti Mauno Koiviston haudalle Hietaniemen hautausmaalle tuotiin perjantaina aamupäivällä väliaikainen hautakivi.

Valtioneuvoston kanslian mukaan lopullisesta hautapaadesta ei ole tehty vielä päätöksiä. Muistomerkistä voidaan mahdollisesti järjestää suunnittelukilpailu.

– Missään tapauksessa asialla ei ole kiire. Siihen palataan aikaisintaan kuukausien sisällä, viestintäpäällikkö Päivi Paasikoski toteaa Uusimaa-lehdessä.

Mauno Koivisto haudattiin helatorstaina sotilaallisin kunnianosoituksin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle alueelle, johon on haudattu myös presidentit Urho Kekkonen ja Risto Ryti.

Suomen yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto kuoli toukokuun 12. päivänä 93-vuotiaana. Arviolta yli 30 000 ihmistä seurasi surusaattoa Helsingissä.

Turku vei voiton – kaupunkien tyhjien liiketilojen lisääntyminen pysähtynyt

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Jokilautta Jakke Aurajoessa Turussa heinäkuussa 2014.

Moni kaupunki on onnistunut pysäyttämään tyhjien liiketilojen lisääntymisen keskustoissa ainakin toistaiseksi. Kaupunkikeskustojen elinvoimavertailussa tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt viime vuodesta prosenttiyksikön verran.

Tyhjien tilojen osuus kaikista liiketiloista on kuitenkin yhä keskimäärin korkea, runsaat yksitoista prosenttia. Tavoite on alle kymmenen prosenttia, kerrotaan vertailun teettäneestä Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksestä.

Ydinkeskustojen elinvoimamittauksessa otetaan huomioon paitsi tyhjät liiketilat, myös lauantaina auki olevat liikkeet ja ravintolat. Lukua suhteutetaan väestömäärään.

– Kaupunkien elinvoimakehitys on plussan puolella. Kasvu ei ole kovin iso, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa, selvityksen tehnyt keskusta-asiantuntija Martti Wilhelms toteaa.

Vertailussa viime vuoteen oli mukana 14 kaupunkia. Niistä yhdeksässä elinvoima oli lisääntynyt, viidessä vähentynyt.

Voiton vei Turku, jonka elinvoimaluku kasvoi vuodessa kymmenen prosenttia. Turun ydinkeskustassa tyhjät liiketilat vähenivät 26:lla eli yli viidenneksellä. Tyhjiä tiloja on siellä runsaat 8 prosenttia. Turku ei kuitenkaan pärjää Tampereelle tai Mikkelille, joissa tyhjiä liiketiloja on kuutisen prosenttia.

Viime vuonna tyhjien tilojen lukumäärään vaikutti myös Anttilan konkurssi.

– Tiloja pilkotaan nyt monessa paikassa pienemmiksi, jotta muut toimijat voisivat käyttää niitä helpommin.

Elinvoima parani myös etenkin Hyvinkäällä, Lappeenrannassa ja Tampereella.

Turun jälkeen keskustan elinvoima parani eniten Hyvinkäällä, Lappeenrannassa ja Tampereella.

– Lappeenrantaan uutta nostetta ovat tuoneet kaupunkiin palanneet venäläiset turistit. Eivät ehkä niin isojen rahatukkujen kanssa kuin ennen, mutta kuitenkin.

Kaikkiaan elinvoima mitattiin 25 kaupungissa. Osa kaupungeista oli uusia, joten niistä ei voitu laskea muutosta viime vuoteen. Ylivoimainen ykkönen oli yllättäen 19 000 asukkaan Pietarsaari, jota seurasivat Kemi, Hyvinkää, Tampere ja Turku.

– Pietarsaaressa näyttää olevan erityinen palvelukulttuuri, jossa parturi-kampaamotkin ovat auki lauantaisin. Myös väestöpohjaa riittää ympäröivissä kunnissa.

Perheiden määrän kasvu hidastunut – viime vuonna kasvua enää noin 200:lla

Kuva: LEHTIKUVA / Aku Häyrynen
Perhe metsässä eväsretkellä Espoossa toukokuun alussa.

Perheiden määrän kasvu on aiempaa hitaampaa, kertoo Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa Suomessa oli 1 476 000 perhettä.

Vaikka perheiden määrä on koko ajan kasvanut, niin vuoden 2013 jälkeen määrän vuosittainen kasvu on pienentynyt huomattavasti.

Vuodesta 2004 vuoteen 2013 perheiden määrä kasvoi keskimäärin 5 500 perheellä vuosittain. Viime vuonna perheiden määrä kasvoi enää 200:lla.

Vaikka kaikkien perheiden määrä onkin vielä kasvanut, lapsiperheiden määrä on jatkuvasti pienentynyt. Lapsiperheiden määrä pieneni edellisvuodesta 1 800 perheellä 570 000:een.

Määrä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 2 000 perheellä vuosittain. Lapsiperheeseen kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi.

Koiviston hauta peittyi surevien kukkiin – kunniavartio seisoi presidentin rinnalla iltakymmeneen

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Ihmiset toivat hyvästejä, kynttilöitä ja kukkatervehdyksiä presidentti Mauno Koiviston haudalle Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä helatorstain iltana 25. toukokuuta.

Presidentti Mauno Koiviston arvokkaat hautajaismenot päättyivät torstaina vasta iltakymmeneltä, kun haudan ympärillä ollut kunniavartio poistui paikalta ja hautausmaa suljettiin.

Hautaamisen jälkeen kansalaiset pääsivät vierailemaan haudalla jättämässä hyvästejä, kynttilöitä ja kukkatervehdyksiä. Väkeä riitti aina sulkemisaikaan saakka.

Koivisto haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle alueelle, johon on haudattu myös presidentit Urho Kekkonen ja Risto Ryti.

Ennen hautaan laskua hautajaisvieraat veisasivat virren Sun haltuus, rakas Isäni ja presidentin leski Tellervo Koivisto laski arkun päälle punaisen ruusun. Hautaan laskua Kaartin soittokunta säesti Porilaisten marssilla.

Suomen yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto kuoli toukokuun 12. päivänä 93-vuotiaana. Arviolta yli 30 000 ihmistä seurasi surusaattoa Helsingissä.

Keskustelua aiheesta