x

”Tilanne on niin epävarma” – Journalistiliitto jarruttelee suurjärjestöön liittymistä

Kuva: Jari Soini
Hanne Aho varoittaa suomalaisen työelämän kahtiajaosta. Liitoilla pitää olla yhteinen tahto pysäyttää tämä kehitys.

Suomen Journalistiliitto keskeyttää toistaiseksi valmistelut uuteen keskusjärjestöön liittymiseksi. Keskeytyksen syy on keskusjärjestöhankkeen epävarma tilanne.

Liiton puheenjohtaja Hanne Aho korostaa tiedotteessa, että syyt, joiden vuoksi liitto alkoi selvittää keskusjärjestöön liittymistä, ovat edelleen ajankohtaisia.

– Suomalainen työelämä on jakautunut vakityöhön sekä uusiin työn muotoihin, kuten erilaiset pätkätyöt, vuokratyö ja freelancetyö. Tällainen kahtiajako johtaa halpatyömarkkinoihin, jotka eivät hyödytä ketään työtä tekevää.

Ahon mukaan Journalistiliitto haluaa katsoa, onko uuteen keskusjärjestöön liittyvillä liitoilla sen kanssa yhteinen tahto pysäyttää tämä kehitys.

Riippumattomana ammattiliittona Journalistiliiton kynnys uuteen keskusjärjestöön liittymiseksi on erityisen korkea. Yhteistyö keskusjärjestöjen kanssa jatkuu ennallaan.

”Nyt on viimein kuunneltava edes nobelistia” – Niinistö ilahtui oppitunnista Sipilän visioita vastaan

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström hänen nobel-voiton kunniaksi järjestetyssä juhlatilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä

– Nobelisti Bengt Holmström antoi tänään aiheellisen varoituksen Sipilän hallitukselle eduskunnassa: sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei kannata kertarytäyksellä markkinallistaa. Tämä varoitus tuli tarpeeseen, vieläpä itseään yleisoikeistolaiseksi kuvailevalta taloustieteilijältä, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö arvioi Facebookissa.

Niinistö muistutti Holmströmin sanomasta: julkinen sektori tekee monet asiat paremmin kuin markkinat: sen tavoite on toinen kuin voiton maksimointi.

Vihreiden puheenjohtajan mielestä koko Holmströmin puhe oli ”jonkinlainen oppitunti pääministeri Sipilän visioita vastaan”.

– Sipilä koko ajan rinnastaa julkista sektoria yksityiseen, Holmström sanoi että tällaista vertailua ei voi eikä saa tehdä. Niillä kun on eri tavoitteet, Niinistö kirjoittaa.

Hän vaatii Juha Sipilän (kesk.) hallitusta ”nyt viimein kuuntelemaan edes nobelistia”:

– Tehdään sote-uudistus maakuntiin, mutta jätetään koko kansallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa vaarantava kertamarkkinallistaminen tekemättä. Maakunnat voivat sitten vaiheittain kokeilla, yrityksen ja erehdyksen kautta, valinnanvapautta pienemmässä mittakaavassa.

Niinistön mielestä tärkeintä on turvata hyvät palvelut ja hoitoketjut kaikille suomalaisille, sekä pelastaa perusterveydenhuolto.

– Ja siinä kannattaa valta ja vastuu säilyttää julkisissa käsissä.

Erkki Liikanen Holmströmin puheesta: ”Ei hän käsiohjaa, mutta kertoo näkemyksiään”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Bengt Holmströmin puheesta ei puuttunut huumoria. Erkki Liikasen (vasemmalla) seurassa eduskunnan lehterillä olivat myös Sixten Korkman ja Olli Rehn (takana).

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kommentoi nobelisti Bengt Holmströmin puheenvuoroa tänään tuoreeltaan eduskunnassa.

Puhemies Maria Lohela oli kutsunut professori Holmströmin eduskuntaan juhlaan, joka järjestettiin tämän saaman taloustieteen Nobel-palkinnon kunniaksi.

– Mehän tiedetään, että hän on maailmanluokan ekonomisti, ajattelija ja hieno ihminen. Tästä välittyi se koko kuva, pääjohtaja Erkki Liikanen totesi Holmströmin juhlapuheesta.

Holmström painotti puheessaan jukisen sektorin merkitystä ja sitä, miten sitä ei pidä katsella täysin samoista lähtökohdista kuin yksityistä sektoria.

– Julkisen ja yksityisen sektorin rajat ovat vaikeita, koska yksityinen on tehokas silloin, kun valinnanvapautta luodaan ja voidaan markkinoita käyttää, mittareita. Sitten on joitakin kaikkein vaikeimpia tapauksia, joihin tarvitaan julkiset palvelut ja julkinen hallinto, Liikanen sanoo.

”Eiköhän siitä kaikki saa omansa.”

Liikasella oli myös vastaus siihen, pyrkikö Holmström antamaan eduskunnalle ohjeita.

– Ei hän käsiohjaa, mutta kertoo näkemyksiään ja käsityksiään.

– Se oli hänennäköisensä puheenvuoro ja hienosti esitetty.

Oppositiosta on katsottu, että Holmströmin puheita varoituksena sote-uudistuksesta.

– Eiköhän siitä saa kaikki omansa, Liikanen kuittaa.

Kiinnostuksesta SDP:n presidenttiehdokkuutteen Liikanen ei halua Bengt Holmströmin juhlapäivänä puhua. Hän kehottaa käsittelemään uutisessa vain Holmströmin edesottamuksia

– Minä ymmärrän kysymyksen, mutta minä en nyt lähde siihen, Liikanen kieltäytyy kohteliaasti.

Keskustelua aiheesta

”Tämä asia huolettaa ihmisiä” – myös Suomessa asuvat britit ovat hämmentyneitä

Kuva: Lehtikuva
Britannian EU-lähettiläs ojensi keskiviikkona EU-erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille.

Britannian kanssa pitää ensin ratkaista Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja muualla Euroopassa asuvien brittien kohtalo, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Hänen mukaansa ihmisten kohtalo on oikeastaan ainoa asia, jossa Eurooppa-neuvoston käytävillä on keskusteltu yksityiskohdista.

– Tähän pitäisi nopeasti löytää yhteisymmärrys, koska asia huolettaa ihmisiä. Myös Suomessa asuvia brittejä on ollut yhteydessä, Sipilä sanoo.

Sipilän mukaan tämän jälkeen Britannian kanssa keskustellaan rahoituksesta, mikä on vaikeampi kysymys. Suomen kanta on, että olemassa olevia sitoumuksia noudatetaan nykyisen rahoituskauden osalta.

– Lähtökohta on, että sitoumus on tämän rahoituskauden ajaksi. Siitä eteenpäin mennään, mikä yhteinen sopimus on, Sipilä sanoo.

Komission laskelman mukaan Britannian maksettavaksi voi tulla jopa 60 miljardia euroa, koska maalla on sitoumuksia, jotka jatkuvat vielä brexitin jälkeen. Summa koostuu Britannian velvoitteista EU:n investointiohjelmiin ja rakennerahastoihin sekä EU-virkamiesten eläkemaksuista.

Riippuu myös vastapuolen asenteesta, että miten tässä käy.

Näiden kysymysten jälkeen EU on valmis puhumaan tulevasta kauppasuhteesta Britannian kanssa. Sipilän mukaan pitää tavoitella käytännönläheistä ratkaisua, jossa saadaan mahdollisimman hyvä kauppasuhde Britannian kanssa.

– Riippuu myös vastapuolen asenteesta, että miten tässä käy, Sipilä sanoo.

Suomen kannalta hyvään Britannian EU-eroon kuuluu Britannian pysyminen eurooppalaisessa turvallisuusratkaisussa ja markkinoiden toiminta, sanoo ulkoministeri Timo Soini (ps.). Hänen mukaansa EU:n kannalta taas on tärkeä luoda pelisäännöt, joita kaikki kunnioittavat.

Soinin mukaan Britannian kansan tahdosta on turha ”nillittää tai itkeä”, vaan nyt tärkeintä on hyvä lopputulos. Soinin mukaan rahoitusta saa aina vaatia, mutta kokonaisuuteen liittyy rahan lisäksi vapaa liikkuvuus ja itsemääräämisoikeus.

– Toivon malttia ja valttia EU:lta ja Britannialta. Tässä ei nokittelulle, kostomentaliteetille ja pahalle tahdolle ole sijaa, Soini sanoo.

Britannian ero Euroopan unionista käynnistyi tänään. Britannian EU-lähettiläs Tim Barrow luovutti maan EU-erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille Brysselissä. Sipilän mukaan seuraavaksi Suomessa arvioidaan neuvottelutavoitteita ja vappuviikonloppuna kokoontuu Eurooppa-neuvosto, jossa määritellään linjaukset sen jälkeen alkaviin varsinaisiin neuvotteluihin.

STT–MIKKO ISOTALO

”Alex, minne sää lähdet?” – Nobelisti Holmström piti kansanedustajat otteessaan ja antoi puheessaan hyvää niin vasemmalle kuin oikealle laidalle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Eduskunnassa järjestettiin tänään juhlatilaisuus taloustieteen Nobelin saaneen professori Bengt Holmströmin kunniaksi. Holmström piti tilaisuudessa puheen.

Puhemies Maria Lohela totesi aluksi kaikkien suomalaisten tuntevan ylpeyttä Holmströmin Nobel-palkinnosta. Holmström oli valinnut puheensa teemaksi yksityisen ja julkisen sektorin työnjaon.

Hän tarkasteli asioita omalta tontiltaan eli sopimusteorian ja taloustieteen viitekehyksestä.

Holmström totesi, että on virhe lähteä aggressiivisesti liikkeelle siitä ajatuksesta, että valtio tai julkinen on kallis, tehoton tai byrokraattinen. Organisaatioteoriasta, jota hän edustaa, byrokratia on myös ratkaisu. Hän muistutti, että tehtävät, jotka kaatuvat valtion syliin ovat yleensä ongelmallisia ja juuri siksi ne kaatuvat valtion syliin.

Hänen puheestaan hahmottui kuva, että kyse on pikemminkin siitä, mikä on julkisen ja yksityisen sektorin oikea työnjako.

Holmströmin mukaan tapaa, jolla yksityinen sektori toimii, ei voi suoraan kopioida julkiselle sektorille tai valtiolliseen toimintaan.

Markkinatalouden tärkein piirre ei ole kilpailu.

Markkinataloudesta Holmström totesi, ettei sen tärkein piirre ole kilpailu.

– Kilpailu on seuraus siitä, mikä on sen tärkein piirre, eli että ihmisillä on valinnanvaraa, hän painotti.

Jos markkinoilla voima on voiton maksimointi ja voittoa voidaan mitata, julkisella sektorilla näiden puuttuminen on Holmströmin mukaan tärkein etu yksityiseen sektoriin verrattuna.

Näin julkinen sektori voi huomioida kaikkia muita yhteiskunnalle ja yhteisölle tärkeitä asioita, joita markkinatalous ei oikealla tavalla huomioi, jos kilpailu on intensiivistä. Voiton maksimointi tuhoaisi julkiselle sektorille tärkeitä tavoitteita.

Kun täysistuntosalista alkoi kuulua kansanedustajien ääniä, Holmström otti tilanteen välittömästi haltuunsa. Hän nauratti kansanedustajia tulkiten salin vasemman laidan pitävän hänen ajattelustaan. Hän totesi sanovansa jotain mukavaa oikeallekin laidalle ja antoi tukea ajatukselle julkisen sektorin supistamisesta.

Pian kansanedustaja Alexander Stubb (kok.) joutui lähtemään salista.

– Alex, minne sää lähdet, Holmström kysyi.

Stubb perusteli lähtöää jotenkin, mikä ei kuulunut medialehterille.

– Se on huono valinta, Holmström kuittasi.

”Eivät ne ’ressut’ tiedä, mitä he haluavat.”

Holmström palasi julkisen ja yksityisen sektorin eroihin ja totesi, että julkista sektoria voidaan parantaa sitä leikkaamalla. Samoin siellä voidaan hyödyntää sitä, mitä yksityisellä puolella on opittu tehokkuudesta.

Holmström otti kantaa myös aiheeseen, josta hän paljon opettavana ja luennoivana professorina usein puhuu, korkekoulujärjestelmään. Sen tilaa hän ei pidä Suomessa hyvänä. Hän ilmoitti, ettei pysty ymmärtämään, miksei korkeakoulumenoja ole lisätty.

– Suomessa täytyy hyvin tarkkaan seurata, että voitaisin yksityistää tai päästää yliopistoja vapaaksi vielä enemmän kuin tähän mennessä ja ennen kaikkea opiskelijoille täytyy tarjota vaihtoehtoja. Se on avain koulutuksen parantamiselle, hän näkee.

Suomalaisia yliopiston opiskelijoita Holmström kehui osaaviksi. Hänen mielestään yliopistoihin pitäisi päästää opiskelijat sisään ”yhdestä ovesta”. Toisin sanoen hän poistaisi sen, että opiskelijat menevät yhteen tiedekuntaan. Yliopistossa saisi alkuun opiskella vapaasti ja hakea oma alaa.

– Eivät ne ”ressut” tiedä, mitä ne haluavat, hän sanoi ja viittasi ensimmäisen vuoden opiskelijoihin.

”Yritin välttää sotea.”

– En pääse ollenkaan soteen, koska yritin välttää sitä, Holmström totesi puheensa loppupuolella.

Hän lisäsi, että siihen pätee se, mitä hän aiemmin puhui julkisen talouden tehtävästä.

Hän totesi myös, että olisi ollut varovaisempi viedessään sotea eteenpäin. Hän olisi ensin kokeillut erilaisia malleja maakunnissa. Niistä olisi sitten opittavissa.

Toisaalta hän katsoo, että soten on nyt myös mentävä eteenpäin. Sitä on tehty niin kauan ja on hyvä, että sitä toteutetaan rohkeasti.

Hän kehotti kansanedustajia kuitenkin varoutumaan odottamattomiin seurauksiin. Mentaalisesti pitää olla valmis tekemään korjausliikkeitä.

Esimerkiksi erilaisten kannustinjärjestelmien toimivuus voi Holmströmin mukaan olla kiinni hyvin pienistä yksityiskohdista.

Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professori Bengt Holmström sai taloustieteen Nobl-palkinnon sopimusteorian tutkimuksistaan viime vuoden lokakuussa.

Keskustelua aiheesta

”Pistääkö hallitus pään pensaaseen?” – ex-perheministerit vaativat viimein vauhtia perhevapaan uudistamiseen

Kuva: Thinkstock

Monet puolueet ja työmarkkinajärjestöt ovat julkistaneet omia perhevapaamallejaan – viimeksi korkeakoulutettujen Akava. SDP:n malli joustavampiin perhevapaisiin esiteltiin viime viikolla. Myös laaja joukko eri asiantuntijatahoja on nyt tehnyt ehdotuksensa uudistuksesta.

– Hallituksen on syytä ottaa viesti vakavasti ja aloittaa uudistuksen valmistelu viipymättä, SDP:n entiset perheministerit Susanna Huovinen, Maria Guzenina ja Tuula Haatainen vaativat.

He toivovat asiasta vastavalta ministeriltä vastausta, millä aikataululla valmistelu on tarkoitus aloittaa.

– Vai pistääkö hallitus pään pensaaseen ja tyytyy ajasta jälkeenjääneeseen nykymalliin, perheiden hyvinvoinnin kustannuksella, ex-perheministerit kysyvät.

Huovinen muistuttaa, että kaikkia mallinsa esitelleitä tahoja yhdistää yhteisymmärrys siitä, että perhevapaita pitää uudistaa vastaamaan paremmin nykyarkea.

– Ruotsissa on jo vuosikymmeniä edistetty perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken, ja siellä tulokset näkyvät; naisten työllisyysaste lastensaanti-iässä on noin 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa.

Jos tämä onnistuu Ruotsissa, miksei se onnistuisi meilläkin?

Guzeninan mielestä uudistus tarvitaan, jotta naisten asema työelämässä paranee, eikä naisille tule pitkien vapaiden aiheuttamaa taakkaa. Se näkyy matalampina palkkoina ja aikanaan pienempinä eläkkeinä.

– Mutta yhtä lailla kyse on miesten tasa-arvosta saada olla enemmän mukana lapsen elämässä. Jos tämä onnistuu Ruotsissa, miksei se onnistuisi meilläkin, Guzenina ihmettelee.

Haatainen pitää SDP:n mallia onnistuneena. Se tuo perhevapaisiin joustoa ja helpottaa perheiden elämää niin lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana kuin myös lapsen kasvaessa.

– Meidän mallissamme vapaita voi pitää aina siihen asti, kun lapsi täyttää 10 vuotta. Malli huomioi myös erilaiset perhe- ja elämäntilanteet, hän huomauttaa.

Demarinuoret on kertonut tekevänsä kansalaisaloitteen perhevapaiden uudistamisesta, mikäli hallitus ei kevään kehysriihessä osoita aikeita ryhtyä uudistukseen.

SDP:n perhevapaamalliin voit tutustua täällä