– Tilanne on suorastaan räjähtänyt viime vuosina, kuvailee Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Lukuvuonna 2018–2019 tutkintoa suoritti ulkomailla Lääkäriliiton mukaan 1 120 opiskelijaa. Esimerkiksi lukuvuonna 2012–2013 määrä oli 350:n tietämillä.

Lääkäriliiton tiedot perustuvat Kelan opintotuen saajiin. Opiskelijamäärät ovat tätäkin vielä hieman suuremmat, sillä kaikki eivät opintotukea saa.

Ulkomailla opiskeluun turvaudutaan myös kakkosvaihtoehtona sen jälkeen, kun tiedekunnan ovet eivät ole avautuneet Suomessa.

– Toki on niin, että meidän tutkimustemme mukaan noin 75 prosenttia on pyrkinyt Suomessa opiskelemaan, mutta ei ole päässyt, ja siksi tutkitaan muita vaihtoehtoja, Halila kertoo.

Ulkomailla lääkärinopissa olevista lähes kolmannes opiskeli Ruotsissa, noin joka viides Latviassa ja joka kymmenes Virossa.

Romania on lisännyt viime vuosina suosiotaan, sillä yli 10 prosenttia ulkomailla opiskelevista teki tutkintoa siellä.

– Olen ymmärtänyt, että Romania olisi halvempi kuin monet muut maat. Voi olla, että sinne on myös helpompi päästä, Halila arvioi.

Lukujen perusteella myös Ukrainan vetovoima on kasvanut. Maassa opiskeli viime lukuvuonna lääkäriksi viitisenkymmentä suomalaisopiskelijaa. Sen sijaan Venäjän ja Unkarin luvuissa näkyy laskua parin viime vuoden aikana.

Ruotsin suosio on vankka, sillä se on ollut suosituin kohdemaa jo lukuvuodesta 2014–2015. Ruotsissa opiskelun kasvu tosin näyttää viimeisten tilastojen valossa taittuvan. Latvian suosio on kasvanut muutaman viime vuoden aikana, kun taas Viron suosio on pysynyt varsin vakaana. Maassa opiskelee lääkäriksi satakunta suomalaista.

Lääkäriliiton kyselyn perusteella merkittävä osa opiskelijoista ilmoittaa palaavansa varmasti Suomeen töihin valmistumisen jälkeen.

Lääkäriliiton Halila toteaa, että koulutus täyttää kaikkialla EU:ssa unionin minimivaatimukset.

– Esimerkiksi Romaniasta kysellään aika paljon. Se on aika uusi ilmiö, eikä sieltä ole vielä juuri suomalaisia valmistunut, joten meillä ei ole tietoa koulutuksen tasosta. Sen sijaan Ruotsissa koulutus on hyvin samantyyppinen kuin täällä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran rekisterissä oli elokuun lopussa lääkärin oikeudet voimassa kaikkiaan 30 900 henkilöllä. Heistä 5 200 oli suorittanut tutkinnon ulkomailla. Luvusta ei pystytä erittelemään, kuinka moni näistä viidestätuhannesta on suomalainen, joka opiskeli ulkomailla ja kuinka moni taas on maahanmuuttaja, joka valmistuttuaan on tullut Suomeen.

Ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen Valvirasta kertoo, että se on joutunut puuttumaan vain yksittäistapauksissa ulkomailla valmistuneiden lääkäreiden toimintaan.

– Niitä on muutamia, ei edes kymmentä vuosittain. Esimerkiksi tänä vuonna tähän mennessä on ollut kaksi lääkäriä, jonka ammatinharjoittamisen oikeuteen on puututtu. Viime vuonna heitä oli kolme ja toissa vuonna viisi.

Kaikkiaan vuosittain Valvira puuttuu noin kolmenkymmenen lääkärin ammatinharjoittamiseen.

Valviran tilastoista näkyy lievä suhteellinen yliedustus ulkomailla opiskelleissa.

– Määrät ovat pieniä, mutta niissä tapauksissa, joissa kyse on ammattitaidon puutteesta, ulkomaiset tutkinnot nousevat jonkin verran useammin esiin.

Ilmoitus ammattitaidon riittämättömyydestä saadaan yleensä työnantajalta, joka on havainnut ongelmia osaamisessa. Ne näkyvät esimerkiksi silloin, kun lääkäri tutkii potilasta tai päättää hoidosta. Mikäli ongelmia ei saada ratkaistua työpaikalla, ottaa työnantaja yhteyden viranomaiseen, joka alkaa selvittää lääkärin toimintaa. Vakavimmat tapaukset päätyvät Valviraan, sillä suurimman osan ammatinharjoittamisasioista ratkaisevat aluehallintovirastot.

– Käymme läpi, millaista selviytyminen on lääkärin tehtävissä ollut ja voimme tarvittaessa velvoittaa lääkärin osoittamaan osaamisensa yliopiston tentissä.

Ammatillista osaamista useammin viranomaisen pöydälle päätyvät kuitenkin tapaukset, jotka koskevat esimerkiksi lääkärin terveydentilaa ja toimintakykyä, kuten päihde- tai mielenterveysongelmia.

STT–Mimma Lehtovaara