Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Kotimaa

Tilannetta voi verrata 1990-luvun lama-aikaan – ”Lapset ja nuoret jätettiin aika yksin”

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kouluterveydenhuollon käynnit putosivat peruskoululaisten etäopetuksen aikana noin 20–25 prosenttiin siitä, mitä käyntimäärät tavallisesti vastaavaan aikaan ovat.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Luvut selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisesta rekisteristä.

– Oppilaiden siirryttyä etäopetukseen kouluterveydenhuollon käyntejä on ollut noin 10 000 viikossa, kun vuosi sitten keväällä käyntejä oli noin 40 000–50 000 viikossa, THL:n opiskeluhuollon asiantuntija, ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola kertoo.

Hietanen-Peltolan mukaan pudotus selittyy vain osittain sillä, että lapset eivät olleet lähiopetuksessa. Koronaepidemian alussa palveluita purettiin ja esimerkiksi kouluterveydenhoitajia siirrettiin kunnissa toisiin tehtäviin. Myös kuraattori- ja psykologipalveluiden saatavuuden koettiin heikentyneen kunnissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön huhtikuisessa selvityksessä tuli ilmi, että osa kunnista oli vähentänyt korona-aikana erityisesti opiskeluhuollon palveluja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemässä kuntakyselyssä selvisi toukokuun alussa, että oppilashuolto toteutui poikkeustilan aikana tavallista huonommin joka kolmannessa kunnassa.

Opiskeluhuollon palveluiden eli terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin ja psykologin palveluiden olisi kuitenkin pitänyt olla saatavilla myös etäopetuksen aikana. Lain mukaan opiskeluhuolto kuuluu lapsille silloin kun he käyvät koulua, eikä lainsäädäntöä muutettu poikkeusolojen myötä, Hietanen-Peltola kertoo.

– Palvelujen olisi pitänyt olla tarjolla samalla tavalla kuin lähiopetuksessakin.

”Ehkäisevien ja tukevien palveluiden tarve on kasvanut entisestään.”

Poikkeusolot voivat ahdistaa monia nuoria ja lapsia. Ehkäisevien ja tukevien palveluiden tarve on koronan takia kasvanut entisestään, Hietanen-Peltola arvioi.

– Hetken voi olla ilman palveluita, mutta jossain on jääty ilman niitä koko kevääksi. Jotkut kunnat ovat kysyneet, että pitääkö niitä syksylläkään järjestää. Ajattelen, että lapset ja nuoret jätettiin aika yksin.

Pahimmillaan seuraukset voivat olla hänen mukaansa vakavia. Hietanen-Peltola vertaa tilannetta 1990-luvun lamaan, jolloin lasten ja nuorten ehkäisevistä palveluista leikattiin.

Tuolloin nähtiin voimakas kasvu lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeessa. Tutkimuksen mukaan ongelmat kasvoivat eniten niissä kunnissa, joissa palveluista leikattiin eniten.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Pääkirjoitukset
28.5.2020
Kainosteluunkaan ei ole syytä: SDP on nyt monella mittarilla Suomen selvästi suosituin puolue
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE