Onko ollut täystollo, jos ei ole älynnyt tai osannut säästää ja sijoittaa vanhuuden varalle? Onko ollut naiivi, jos on kuvitellut, että kyllä yhteiskunta pitää huolen omistaan vanhemmalla iällä, kun on kerran töissä käynyt ja säntillisesti veronsa maksanut?

Eläketurvakeskuksen (ETK) tänä vuonna julkistetun tutkimuksen mukaan jo lähes joka toinen säästää tai on säästänyt eläkeaikaa varten. Tutkimus on tehty vuonna 2019.

Miten sitten säästetään? Pankit ja vakuutuslaitokset markkinoivat kymmenisen vuotta sitten vapaaehtoista eläkevakuuttamista ja noin 700 000 iski tähän koukkuun kiinni. Nyt uusia vakuutuksia tehdään vain muutama sata vuodessa, kun parhaimmillaan niitä allekirjoitettiin yli 90 000 vuodessa. Syynä hiipumiseen oli vakuutusten verotuksen ja ehtojen kiristyminen.

Jos ei vapaaehtoista eläkevakuuttamista, niin mitä sitten? Finanssiala ry kertoo, että esimerkiksi rahastosäästäminen on viisas ja helppo tapa varautua tulevaisuuteen. Lisäksi vuonna 2020 valikoimaan tuli osakesäästötili, joka on erityisesti nuoremman väen suosiossa.

Eläkesäästäminen on yleisintä yrittäjillä, miehillä ja 55-64-vuotiailla, ja naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle.

Miten paljon sitä puskuria pitäisi olla, että eläkkeelle jäisi vähän helpottuneemmin mielin? Veronmaksajien sivuilla asian­tuntijat neuvovat näin: ”Suunnittele niin, että eläkkeelle lähtiessäsi sinulla olisi säästössä noin neljä kertaa viimeisen bruttovuositulon määrä.” Se tietäisi aika monelle tinkimistä todella monesta elämää elähdyttävästä asiasta.

Suomi sai tuoreessa kansainvälisessä eläkejärjestelmien vertailussa moitteita kotitalouksien liian vähäisestä säästämisasteesta, mutta kiitosta eläkejärjestelmänsä yksinkertaisuudesta ja läpinäkyvyydestä. Työeläkeote tulee kotiin säännöllisin väliajoin, ja siitä voi tarkistaa oman eläkekertymänsä. Siitä selviää sekin, että jos terveyttä riittää ja haluja on, reilu vuosi lisää työntekoa sen virallisen vanhuuseläkeiän yli toisi pari sataa euroa ekstraa eläkkeeseen kuussa. Se taas on kiinni siitä, kuinka työnantajilla on halua pitää kiinni ikääntyneistä työntekijöistään.

Aikoinaan ”vanhoina hyvinä” aikoina markka poiki pankkitilillä, nykyään käy päinvastoin. Euro pitäisi sijoittaa, jotta siitä voisi hyötyä. Finanssiala ry:n asiantuntija korostaa, että koskaan ei ole myöhäistä aloittaa eläkesäästämistä. Mutta mitä lähempänä eläkepäivät ovat, sitä enemmän kasvaa pelko, että ne tilillä olevat vähäiset rahat häviävät siinä riskissä taivaan tuuliin eikä uutta ehdi enää kerryttää.

Mutta jäähän aina lotto.