– Mitä enemmän keltaista kirjaa selasin, sitä vahvemmin tuli mieleen, että se heijastelee enemmän menneisyyttä kuin tulevaisuutta – vaikka siinä lukee 2019, Harakka summasi hallituksen budjettiesitystä.

Harakka muistutti, että olemme hetkellisesti suhdannehuipulla. Budjetti ei kuitenkaan anna viitettä siitä, miten tuulisemmalta näyttävästi tulevaisuudesta selvitään.

Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa tänään julkaistussa suhdanne-ennusteessaan, että Suomen talouden kasvu jää ensi vuonna vain 1,5 prosenttiin. Vuonna 2021 kasvu olisi enää vain reilun prosentin tietämillä.

– Parkkikiekon virityksen muuttamiseenkaan ei hallitus enää pystyisi riitaisuutensa takia, Harakka kritisoi ja viittasi erääseen hallituksen alkukauden päätöksistä.

Timo Harakka nosti esiin SDP:n ajamat 5 keskeistä uudistusta. Yksi on perhevapaauudistus, joka tältä hallitukselta jäi tekemättä. Muita ovat varhaiskasvatusuudistus, aidosti maksuton toinen aste sekä oppivelvollisuusiän nostaminen, sosiaaliturvauudistus, jossa tällä hetkellä keskusta on pahassa solmussa perustulokantansa kanssa, sekä kannustava työverouudistus.

Hallituksen budjetin valopilkuksi Harakka nimesi sen, että syöksykierre innnovaatioiden tukemisessa on pysäytetty. Suunnan kääntäminen tässä onkin hänen mukaansa seuraavien hallitusten “pyhä asia!.

– Seuraavan hallituksen on sitouduttava oppimismiljardiin, jotta pääsisimme jälleen koulutustasossa verrokkimaiden kanssa huipulle emmekä luisuisi koko ajan alaspäin.

Harakka kritisoi hallitusta myös huonosta ilmastonmuutoksen hoitamisesta.

– Sosialidemokraattien visio on, että ilmastonmuutos ei välttämättä ole elämää ankeuttava asia vaan suomalaisen elinkeinoelämän uusi menestystekijä, Harakka sanoi ja viittasi muun muassa isoihin vientimahdollisuuksiin puhtaassa teknologiassa, energiatehokkuudesta, kiertotaloudessa sekä jätteenkäsittelyssä.

SDP peruisi vähävaraisiin jälleen ensi vuonna kohdennetut indeksileikkaukset yhtä lailla kuin koulutuksenkin indeksijäädytykset. Timo Harakka sanoi, että nämä ihmiset, joilta leikkaukset jatkuvat, – työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vähävaraiset perheet sekä heidän lapsiltaan – eivät ole talouskasvua huomanneetkaan.

– Kun hallitus aluksi leikkasi huonon taloustilanteen pakottamana, nyt se leikkaa hyvästä taloutilanteesta huolimatta. Erityisen kummallinen, rahallisesti vaatimaton, mutta symbolisesti merkittävää asia on se, että että suhdannehuipun aikana rintamalisää on tarkoitus leikata, Harakka ihmetteli.

SDP on pitänyt viime aikoina kovaa ääntä erityisesti rintamalisän leikkaamisen perumiseksi.

– Valtiovarainministeriön paperissa säästö oli 0,00 ja sitten vasta seuraavat desimaalit alkaisivat tuottaa jonkintyyppistä säästöä. Tämä eleenä tuntuu karulta ja kuvaavalta tämän hallituksen toiminnassa, Harakka jatkoi rintamalisistä leikkaamisen hämmästelemistä.

Timo Harakka avasi toimittajatapaamisessa myös SDP:n veropolitiikkaa. Tuloverotuksessa SDP painottaisi pieni- ja keskituloisten työn verotuksen alentamista. Palkkahaitarin yläpäässä verotus sen sijaan kiristyisi. Harakan mukaan SDP:n mallissa keskituloiset hyötyisivät pienituloisten ohella enemmän kuin hallituksen mallissa.

Timo Harakan mukaan valtiovarainministeriön tuore ennuste alleviivaa sitä, että suurin kasvu on jo taittunut. Sen vuoksi sitä tärkeämpää olisi nyt saada nopeasti tehtyä tulevien uudistusten ja investointien suuntaviivat.

SDP:ssä valtiontalouden kuvaa ei pidetä niin kauniina kuin esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tuoreeltaan hehkuttanut. Viikonloppuna selvisi, ettei Valtionkonttorin tarvitse nostaa loppuvuodelle kaavailtua 2,2 miljardin euron lainaerää. Näin ollen valtionvelka pienenee pitkästä aikaa.

Tässä vaiheessa näyttää kuitenkin valitettavasti todennäköiseltä, että kyse on kertaluontoisista asioista, SDP:n talouspoliittiset neuvonantajat muistuttivat tiedotustilaisuudessa.

– Jos Sipilä olisi vakuuttunut, että velkaa lyhennetään ensi vuonna, hän olisi tehnyt varmaan ylijäämäisen budjetin. Toki on hyvä juttu, että tulot aikaistuivat ja oli tarpeetonta ottaa viimeisintä velkaerää, Harakka jatkoi.

Harakka lisäsi, että Suomessa esiteltiin edellisen kerran ylijäämäinen budjetti, jossa vähennettiin suunnitelmallisesti velkaa, vuonna 2006 valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd.) toimesta.

– On eroa siinä, vähennetäänkö velkaa suunnitelmallisesti vai käykö hyvä tuuri. Tämä korostaa sitä, että hyvä taloustuuri on auttanut Suomea, mutta siltä osin, että se olisi suunnitelmallista hallituksen toimintaa, lopputulos ei ole yhtä vakuuttava.