Eilisessä tiedotustilaisuudessaan hän nosti jälleen esiin niitä isoja työllistämisvaikutuksia, joita hallituksen käynnistämällä liikennehankkeilla on.

Päätettyjen ja esitettyjen toimien toteutusvaiheen laskennallinen työllisyysvaikutus ilman 4. lisätalouarvioesityksen vaikutuksia on Harakan mukaan jo 14 000 henkilötyövuotta. Tähän  sisältyy perusväylänpidon 300 miljoonan euron korotuksen laskennallinen vaikutus 3500 pysyvää työpaikkaa.

– Halusin tuoda esille täysin tietoisena sen, Harakka sanoo ja lisää pitävänsä vääränä, ellei niitä lueta mukaan, kun hallitus lähitulevaisuudessa etsii keinot lisätä kymmenillätuhansilla päätösperäisiä työpaikkoja.

Viime aikoina ovat puhuttaneet myös työllisyyden kuntakokeilun ja palkkatuen mahdollisuudet aikaansaada uusia työpaikkoja.

Liikenteen työllisyysvaikutusten huomioimisesta hallituksessa Harakka sanoo, että kaikkea voidaan sopia.

– Ja jos nyt rohkenen medialle tässä ominaisuudessa lähettää toivomuksia, että pohdittaisiin aidosti sitä, mitkä oikeasti ovat näkyviä työpaikkojen lisäyksiä ikään kuin omassa arjessamme ja todellisuudessa, että siihen kiinnitettäisiin vähintään yhtä paljon huomiota kuin siihen, minkälaisia laskukaavoja käytetään erilaisista hypoteettisistä ja varsin abstrakteista toimenpiteistä, Harakka jatkaa.

Koronakevään aikana 2020 suuri osa suomalaisista siirtyi etätöihin, 49 % suomalaisista teki etätöitä. Harakka ei osaa arvioida, kuinka moni jatkaa etätöitä.

– Meidän on analysoitava juuri se, mikä kannustaa etätöihin ja mikä estää niitä. Tämän kevään kokemuksen perusteella olennaista on se, että sen pitää tietysti olla vapaaehtoista jos ei ole pandemiatilannetta, kun ihmisillä on selvästi myöskin kaipuu työyhteisöihin. Siihen pallo on työnantajilla, miten parhaiten motivoidaan työntekijöitä ja pystytään räätälöimään työaikoja ja työtehtäviä sellaisiksi, että voidaan menetellä työntekijän omien toiveiden mukaisesti.

Timo Harakka kertoo myös sairauspoissaolojen vähentyneen valtionhallinnossa huomattavasti. Demokraatin hankkimien tietojen mukaan viime vuonna kesäkuun loppuun mennessä valtionhallinnossa sairauspoissaoloja oli keskimäärin 8,8 päivää/henkilötyövuosi kun tämän vuoden lukema on 7,5 päivää. Puhutaan kymmenientuhansien pudotuksesta sairauspoissaolopäivissä.

– Jokseenkin hirtehinen lopputulos on, että kun meillä on tällainen merkittävä kansan terveydellinen kriisi, sairauspoissaolojen määrä vähenee valtionhallinnossa, Timo Harakka pohtii.

Harakan mukaan lukemat antavat osviittaa siitä, että etätyön mahdollisuuksiin kannattaa tarttua.

Työnteon muutoksilla on vaikutuksensa myös liikenne- ja viestintäministerin toimialaan.

– Se muuttaa liikennevirtoja, -volyymeja ja -suuntia tavalla, joka on yhteiskunnallisesti merkittäviä ja jolla on päästövähennysvaikutuksia. Pyöräilyn huikea lisääntyminen liittyy siihen, että ihmisillä on ollut entistä lyhyempiä matkoja pyöräiltävänä. Sillä on toisin sanoen korvattu moottoroitua liikennettä. Totta kai yhteiskunnan pitää palveluillaan pystyä esittämään lisää vaihtoehtoja esimerkiksi siihen, että olisi pakko omistaa auto.

Polkupyörien myynnissä koettiin kasvua huimat 72 prosenttia kasvua huhti–toukokuussa koko maassa.

– Toiseksi, kun syntyy uusia digitaalisia toimintatapoja ihmisten arkeen, niissä on paljon elämää ja asiointia sekä aikaa vapauttavia elementtejä. Suomi voi myös olla kärkimaa maailmassa julkishallinnon asioinnin suhteen, Harakka visioi.

Hän pohtii muun muassa sitä, miten etäpalaverit voisi järjestää niin, että kaikki ihmiset olisivat kolmiulotteisina henkilöinä samassa tilassa.

– Nyt kun ihmiset ovat tottuneet päivittäisiin videopalvereihin, saattaa olla aivan toinen kysyntä myös määrän lisääntymisen jälkeen laadun parantamiseen.  Silloin lisätyn ja virtuaalitodellisuuden elementit saavatkin yht’äkkiä sitä kysyntää, joka tähän asti on ollut aika lailla vain tieteiselokuvien juttuja, Harakka innostuu.

Mikäli etätyö lisääntyisi isosti, sillä voisi olla vaikutuksensa myös julkisten liikennevälineiden käyttöön.

– Toivoisin niin, että joustavat työntekoratkaisut voisivat johtaa siihen, että ihmiset voisivat tulla ajallisesti tasaisemmin virroin työpaikoille, että saisimme purettua ruuhka-aikoja. Meillä ei toistaiseksi ole ollut mitenkään merkittävää huolta aamuruuhkista edes kaupunkiseudulla, mutta asiaa auttaisi valtavasti se, jos useammilla työpaikoilla voitaisiinkin todeta, että se duuni alkaa vasta kymmeneltä.

Yksi kesän puheenaihe ovat olleet yhteen sumaan sattuneet liikennekaahaustapaukset ja onnettomuudet. Millä mielin liikenneministerinä olette seurannut uutisia kaahailusta?

– Totta kai huolestunein mielin, varsinkin kun viime viikolla oli yksi päivä, joka oli liikenneturvallisuuden osalta varsin synkkä. Tuntuu siltä, että meidän täytyy tehdä merkittäviä lisätoimia, jotta voisimme päästä nykyistä paremmalle liikenneturvallisuuden tasolle. Tämän vuoden tilastot ja tämän kesänkin tilastot näyttävät suurin piirtein samoilta kuin viime vuonna ja kesänä. Mutta tämähän ei meille riitä, kun meidän pitäisi päästä niiden viime kesän lukujen alle.

Harakka huomauttaa, että 1960–70-luvun liikennekuolemista ja liikenneonnettomuuksien määristä on Suomessa sentään päästy murto-osaan. Tuloksen parantaminen entisestään onkin selkeästi vaativaa.

Harakka painottaa, että yksi osa parannuksia on kuitenkin se, että joka vuosi valtio satsaa nyt 300 miljoonaa lisää perusväylänpitoon eli Marinin (sd.) hallitus kokonaisuudessaan 1,2 miljardia hallituskaudella.

– Teiden kunto vaikuttaa suoranaisesti myöskin turvallisuuteen, Harakka sanoo.

Pyöräilijöiden ja kävelijöiden turvallisuuteen isoissa kaupungeissa on vaikuttanut 30 kilometrin nopeusrajoitus.

– Tutkimusten perusteella on ilmiselvä, että 30 kilometrin rajoitus on johtanut siihen, että kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia tulee kaupunkialueilla, jopa Helsingissä vähemmän, Timo Harakka toteaa.

Näin ollen 30 kilometrin rajoitukset ovat pohdittava asia myös pienemmissä kaupungeissa, jo siitäkin syystä että hallituksen tavoite on kymmenkertaistaa kävelyn ja pyöräilyn resurssit.

– Sikäli nopeusrajoitukset ovat taajamassa perusteltuja.