Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Tiukka kysymys pääministerille: “Kumpaan Niinistöön meidän on uskominen?”

Mika Kari puhumassa (tak.), kuuntelemassa puolustusministeri Jussi Niinistö, ulkoministeri Timo Soini ja pääministeri Juha Sipilä (oik.).

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona lähetekeskustelu valtioneuvoston puolustuspoliittisesta selonteosta. Opposition puolelta kiinnitettiin huomiota sodan ajan joukkojen määrään ja sen kasvattamiseen 230 000:sta 280 000:een.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) totesi, että sodan ajan joukkojen kasvattaminen 50 000 sotilaalla lisää entisestään puolustuksemme kattavuutta koko valtakunnan alueella, koska pääosa lisäjoukoista kuuluu paikallisjoukkoihin.

Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen leimasi joukkojen määrän kasvattamisen pääosin tekniseksi laskentatavasta johtuvaksi muutokseksi.

– Jatkossa mukaan lasketaan sodan ajan perustamisjoukot, varusmiehiä ja rajajoukot. Sotatilanteessa nämä joukot olisivat nytkin osa puolustustamme. Laskutavan muutoksen taustalla taitavatkin olla pikemmin puolue- kuin puolustuspoliittiset syyt, Mikkonen sanoi.

Jussi Niinistö piti Mikkosen kantaa väärinkäsityksenä.

– Kyseessä ei ole tekninen kikkailu vaan todellinen voimanlisäys paikallispuolustukseen. Nimittäin puolustusselonteon linjauksella perustamisorganisaatiota ei enää jatkossa kotiuteta, kuten nyt tehdään, kun joukot on muodostettu. Perustamisorganisaatio liitetään osaksi laajenevaa paikallispuolustusta, Niinistö selvensi.

“Minulla on kädessä Ruotsin tv:n haastattelu.”

Puolustusministerin selvennys ei riittänyt SDP:n kansanedustajalla, puolustusvaliokunnan puheenjohtajalle Mika Karille. Hänkin kiinnitti huomiota Niinistön ilmaukseen “sodanajan joukkojen kasvattaminen”.

– Minulla on kädessä Ruotsin tv:n haastattelu, jossa tasavallan presidentti, ylipäällikkö, sanoi, että Suomi ei kasvata sodanajan joukkoja vaan kyseessä on enemmänkin laskentatavan muutos. Kysyn teiltä, pääministeri: kumpaan Niinistöön meidän on uskominen? Kari sanoi osoittaen kysymyksensä Juha Sipilälle (kesk.).

RKP:n kansanedustaja, aiemmin muun muassa puolustusministerinä toiminut Stefan Wallinkin tarttui asiaan.

– Silloin, kun määrä laskettiin 230 000:een muutama vuosi sitten, se herätti aika paljon keskustelua. Nyt tuntuu pikkasen siltä, että tähän olemassa olevaan asiantilaan ikään kuin puhalletaan vähän kuumaa ilmaa, jotta tämä luku nyt nousee tälle esitetylle tasolle. Hyvä, jos näin on, että siihen liitetään jo olemassa olevia joukkoja, Wallin sanoi.

– Tässä puhutaan kuitenkin paikallisjoukoista, puhutaan tietyn koulutustason saavuttaneista varusmiehistä ja myöskin rajajoukoista. Näitten olemassaolossa ei ole kovinkaan paljon uutta, olkoonkin, että varusmiehet otetaan nyt ehkä vähän toisella tavalla mukaan tähän volyymiin, hän jatkoi ja pyysi valaistusta tapaan, jolla tosiasiallisesti päästään 280 000:n lukumäärään.

Kansanedustaja Paavo Arhinmäkikin katsoi Niinistön haluavan puoluepolitiikan nimissä isompia lukuja kuin mitä tosiasiassa puolustuspolitiikka näyttää.

Jussi Niinistö vastasi Wallinille ja Arhinmäelle, että on huomattava, että liikekannallepano ei ole aina täydellinen.

– Sen ei tarvitse olla aina täydellinen, sillä koko armeijaa ei kannata polkaista kokoon joka risauksesta vaan aina tarpeen mukaan. Sodan ajan joukkojen määrä joka tapauksessa kasvaa, ja se on fakta. Se ei ole mielipidekysymys.

“En kaivannut lukuoppia.”

Pääministeri Sipilä pyysi Karin perehtymään puolustuspoliiittisen selonteon tiettyyn sivuun.

Mika Kari vastasi ymmärtävänsä, että pääministerille tuotti vaikeus antaa vastaus, kumman arvioon hän luottaa sodanajan joukkojen kasvattamisessa, tasavallan presidentin vai puolustusministerin.

– En kaivannut lukuoppia tästä puolustuspoliittisesta selonteosta, olen sen lukenut kyllä etuperin ja takaperin ja tiedän, mistä nämä perustelut löytyvät. Mutta olisin kysynyt ja kysyn edelleenkin pääministeriltä, joka ei enää ole salissa, kumpi tässä totuudessa nyt on fakta.

Kari lisäsi, ettei hän halua saivarella vaan kysyä myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoituksen turvaamisesta. Kari huomautti, että se kuuluu niin ikään paikallisjoukkojen ja alueellisten joukkojen lisäkouluttamiseen.

– Kysyn aidosti, mikä on se lisäarvo. Se ei saa olla poliittinen, niin kuin täällä eri ryhmien puolelta on sanottu, ikään kuin puoluepoliittinen lisäarvo, vaan sen pitää olla turvallisuuspoliittinen lisäarvo, Kari sanoi.

Näin asiasta lausuu puolustusselonteko:

Sodan ajan joukkojen täysimääräinen käyttöön saaminen edellyttää täydentäviä materiaalihankintoja ja yhteiskunnasta otettavia resursseja. Suomi parantaa koko maan puolustuskykyä tehostamalla nykyiseen 230 000 sotilaan vahvuuteen kuulumattomien joukkojen käyttöä. Sodan ajan perustamisorganisaatio liitetään osaksi paikallisjoukkoja ja riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Vahvuuteen sisällytetään myös kriisitilanteessa tarvittaessa puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot. Näin ollen sodan ajan joukkojen määrä on noin 280 000 sotilasta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE