ehdokasmainos

TiVi: Hakkeriryhmä viime päivien palvelunestohyökkäysten takana

Ei Saa MYYDÄ

Suomalainen hakkeriryhmä FinnSec Security on ilmoittanut olevansa eduskunnan, Kelan ja puolustusministeriön viime päivien palvelunestohyökkäyksien takana. Asiasta kertoo Tivi-verkkolehti.

Eduskunnan verkkopalvelussa oli keskiviikkona palvelunestohyökkäyksestä johtunut vika. Häiriö alkoi aamulla ja se saatiin korjattua iltapäivällä.

Lisäksi Kelan verkkopalveluihin ja puolustusministeriön verkkosivuille tehtiin sunnuntaina ja maanantaina hyökkäyksiä, jotka aiheuttivat käyttökatkoja. Palvelut toimivat normaalisti jo tiistaina.

Helmikuussa useiden muiden ministeriöiden verkkosivustot joutuivat hyökkäyksen kohteeksi. Häiriöitä havaittiin valtioneuvoston kanslian, valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä Rahoitusvakausviraston verkkosivuilla.

“Saako ajaa 120, 150 vai 180 km/h?” — nyt tuli vastaus poliisikansanedustajan yllättävään heittoon nopeussääntöjen rikkomisesta

Kansanedustaja Tom Packalénin (ps.) mukaan nykyinen ajokorttilainsäädäntö tulee johtamaan merkittäviin ajokieltoihin määräämisen nousuun, koska ylinopeuden sakotusrajaa on laskettu ja automaattista nopeusvalvontaa lisätty.

Packalén on tehnyt asian korjaamiseksi lakialoitteen. Ajokorttilain muutoksen myötä toistuviin lieviin ylinopeuksiin syyllistyvää kuljettajaa ei enää määrättäisi ajokieltoon. Toistuvista lievistä ylinopeuksista ajokieltoon määrääminen on Packalénin mukaan inhimillisesti ja moraalisesti kestämätöntä.

”Jokainen autoilija joutuu välillä rikkomaan nopeussääntöjä esimerkiksi ohitustilanteissa”, hän kirjoitti eilen lähettämässään tiedotteessa.

”Esimerkiksi hitaasti kulkevan ajoneuvon, kuten traktorin, ohittaminen liikenteessä vaatii tilapäistä ajonopeuden kiihdyttämistä, jotta ohitus voidaan tehdä turvallisesti. Toistuvista lievistä ylinopeuksista ajokieltoon määrääminen on inhimillisesti ja moraalisesti kestämätöntä, kun tiedetään, että jokainen autoilija joutuu välillä rikkomaan nopeussääntöjä esimerkiksi ohitustilanteissa”, varsinaisessa lakialoitteessa lukee.

Packalén on poliisi. Demokraatti kysyi poliisihallituksen kantaa nimenomaan ohitustilanteiden ylinopeuksiin. Poliisihallituksen liikenneturvallisuuden vastuualueen päällikkö, poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen luonnollisesti sanoo olevansa asiasta sillä linjalla, mitä laki sanoo.

– Tietysti jos lakia muutetaan, poliisihan valvoo sitä lakia, miten se on kirjoitettu. Ei tämä mikään mielipidekysymys ole, Holopainen jatkaa.

Hän lisää, että kansanedustajien tehtävä nostaa asioita esiin. Suomessa on sananvapaus ja kaikista asioista kannattaa keskustella.

Ei nopeusrajoituksia ole säädetty sen takia, että niillä haluttaisiin tehdä kiusaa ihmisille.

Voiko sitten ohitustilanteissa ajaa ylinopeutta?

– Lainsäädäntö lähtee siitä, että jos ei pääse nopeusrajoituksen puitteissa ohi, silloin ei voi ohittaa. Lakiteknisesti ei ole mikään peruste, että kun ohitan, voi rikkoa lakia ja ajaa nopeammin.

Packalénin heitto mahtuu taatusti monen liikenteessä liikkuvan ajatteluun. Kun poliisiylitarkastaja Holopaiselle ehdottaa, että hänkin saattaa ajaa esimerkiksi 95 kilometriä tunnissa jonkun ohi, jos edessä oleva ajaa 80 kilometrin rajoituksella 75:tä, hän ei lähde tähän mukaan.

– Ei nopeusrajoituksia ole säädetty sen takia, että niillä haluttaisiin tehdä kiusaa ihmisille. Idea on se, että ihmisillä on turvallista.

Holopainen muistuttaa, että 1970-luvun vapaista rajoituksista luopuminen on näkynyt loukkantuneiden ja kuolleiden määrän huimassa putoamisessa.

– Tämä lainsäätäjän on otettava huomioon. Jos sääntelyä väljennetään, voi olla, että sillä on vaikutuksia tällaisiin asioihin.

Jos laki olisi, että ohittaessa saa ajaa kovempaa, kannattaako nopeusrajoituksia sitten olla lainkaan?

Holopainen pohtii myös, että mikäli nopeus saisi nousta ohittaessa yli rajoituksen, syntyisi käytännön ongelmia.

– Jos on satasen rajoitus, saako ajaa 120, 150 vai 180 km/h vai saako vasenta kaistaa ajaa kilometritolkulla? Lainsäädännön pitää olla tarkkarajainen. Jos laki olisi, että ohittaessa saa ajaa kovempaa, kannattaako nopeusrajoituksia sitten olla lainkaan? Haasteita olisi, jos lakiin kirjoitettaisiin nopeusrajoitusten ylittäminen ohitustilanteissa, Holopainen muistuttaa.

– Entä jos itse olet vastaantuleva ja ohittaessa saisi ajaa kovempaa ja luotat, että kaikki ajavat satasta. Jos et tiedä, tuleeko vastaantuleva satasta vai kahtasataa, siinä tulee törmäys. Ovathan nämä aika hankalia asioita, hän jatkaa.

Holopainen kuitenkin muistuttaa, että poliisi ei lakeja säädä ja hänen mielipiteensä eivät ratkaise.

Packalénin lakialoite korosti myös ajokieltoihin määräämisen lisääntymisen johtavan ongelmiin henkeen ja terveyteen liittyvissä tilanteissa.

”Aina ei ole aikaa odottaa ambulanssia pitkien välimatkojen Suomessa, ja monen henki on pelastunut, kun on ollut auto ja ajolupa kunnossa ja hengenvaarassa oleva henkilö on saatu ajoissa hoitoon”, hän totesi tiedotteessaan.

Tässä yhteydessä Samppa Holopainen nostaa esiin niin sanotun pakkotilan käsitteen. Se voi olla oikeuttamisperuste tuomioistuimen käyttämässä juridisessa harkinnassa. Toisin sanoen, tuomioistuin voi antaa esimerkiksi ylinopeuden anteeksi, jos on ajanut sitä vaikkapa harvaanasutulla alueella, jossa ambulanssia ei ole ollut nopeasti saatavilla, tarkoituksena auttaa vaarassa olevaa.

Keskustelua aiheesta

Suomen piilokorruptio herättää vakavia kysymyksiä — SDP:n Marin kuvailee kokoomuksen mallia

Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marinin mukaan sote-uudistuksessa piilee rakenteellisen korruption vaara. Hallitus on linjannut, että iso osa julkisesta palvelutuotannosta on tulevaisuudessa yhtiöitettävä ja yksityisten terveysyritysten osuus palvelutuotannossa kasvaa merkittävästi.

— Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyy isot taloudelliset intressit siitä, mihin veronmaksajien rahoja tulevaisuudessa ohjautuu. On hyvin ongelmallista, että esimerkiksi keskeisiä kokoomusvaikuttajia on ajanut yksityisten terveysyritysten etujen mukaisia muutoksia sote-uudistuksen yhteydessä ja tämän jälkeen samat henkilöt ovat siirtyneet näiden yritysten palkkalistoille, Marin sanoo.

Vaasan yliopiston professori Ari Salminen kutsui tänään Suomea piilokorruption maaksi. Hän peräänkuuluttaa eettistä arviointia sote-uudistuksesta.

Marin pitää ongelmallisena esimerkiksi sitä, että kokoomuksen ministeriryhmän keskeinen erityisavustaja Joonas Turunen siirtyy terveysyritys Mehiläisen palvelukseen, vaikka on ollut keskeisesti mukana aikana, kun sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta on valmisteltu. Marin huomauttaa, että Turunen on jo kolmas kokoomusvaikuttaja, joka siirtyy lyhyen ajan sisään yksityisen terveysyrityksen palkkalistoille.

— Näyttää siltä, että kokoomuksen malli on, että ensin kanavoidaan sote-uudistuksella veronmaksajien rahat yksityisille terveysfirmoille ja sen jälkeen siirrytään näiden firmojen palkkalistoille kuittaamaan tehdyn työn hedelmät. Tämä näyttää juuri sellaiselta piilokorruptiolta, jota vastaan nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa riittävästi keinoja, Marin kommentoi.

Mehiläisellä, johon Turunen siirtyy, on tällä hetkellä miljoonariidat Suomen verottajan kanssa.

Professori: “Suomi on piilokorruption maa”

Kuva: Getty Images

Professori Ari Salmisen mukaan julkisten hankintojen eettisyyttä voi horjuttaa piilokorruptio, kertoo muun muassa Hämeen Sanomat. Aiheeseen liittyvä tutkimushanke on käynnissä Vaasan yliopistossa.

– Piilokorruptiossa poliittista tai taloudellista valtaa käytetään väärin, vaikka toimitaan muodollisesti lakien ja säädösten puitteissa.

Salmisen mukaan piilokorruptiolle on tyypillistä myös se, että suositaan pieniä piirejä ja suljettuja verkostoja.

Suomi on professorin mielestä piilokorruption, hyvä veli -verkostojen maa.

– Sukulaisten ja tuttujen suosimista sekä epäterevttä taloudellisten etujen jakamista on Suomessa ilmeisen paljon monella yhteiskunnan alalla.

Salmisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen kaipaa eettistä näkökulmaa.

– Tässä sotessa on kyse niin suurten rahojen, isojen hankintojen ja ennenkuulumattoman merkittävien tehtävien uusjako, ettei pelkkä taloudellinen tehokkuuden näkökulma riitä, vaan tarvitaan uudentyyppistä hyvän hallinnon sisältöä.

Tutkimushanketta rahoittaa Koneen säätiö.

AVAINSANAT

Jakeluhäiriöt piinaavat lehtiä – “Isoihin muutoksiin liittyy laaturiski”

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä
posti

Demokraatin jakelussa on ollut ongelmia siitä saakka, kun lehti muuttui vuoden alusta viikkolehdeksi. Samanlaisten ongelmien kanssa painivat monet muutkin tilattavat lehdet: lehti ei kolahda sovittuna päivänä tilaajan postilaatikkoon.

Jakeluhäiriöistä tulee paljon palautetta lehteen. Toimitus on jälkipostittanut jakamatta jääneet lehdet tilaajille.

Ongelmasta on neuvoteltu Postin kanssa.

Posti myöntää, että viivästymisiä on ollut ja palautetta on tullut myös sille. Yhtiö vakuuttaa tekevänsä parhaansa, että lehti saadaan jaettua aikataulussa.

– Posti on kansalaisille tärkeä peruspalvelu, kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) painottaa. Hän on Postin hallintoneuvoston jäsen.

Taavitsainen linjaa, että posti pitää jakaa viitenä päivänä viikossa joka puolella Suomea myös jatkossa.

– Toivon, että postilain kakkosvaiheen käsittelyssä järki voittaa, hän sanoo.

Postin kirjepalveluista vastaavan johtajan Kaj Kulpin mukaan Posti on tilanteen tasalla lehtijakelun toimimisesta, myös ongelmista.

– Jos aina ei onnistuta, se on virhe ja siihen pitää tietysti puuttua. Laatutyö on päivittäistä.

Keväällä tehtiin iso jakelumuutos.

– Isoihin muutoksiin liittyy aina laaturiski. Kovasti tehdään töitä, että saadaan laatu takaisin sille tasolle, jota me tavoittelemme, Kulp sanoo.

Lue lisää lehtiä koskevista jakeluhäiriöistä torstain 29. syyskuuta Demokraatista.

Rauhaa puolustava Kalle Kallio hiiltyy Nato-väitteestä: ”Venäjää ei kannata ehdoin tahdoin ärsyttää”

Kuva: Jari Soini
Kalle Kallion isä oli aikanaan Suomen nuorin teatterinjohtaja, poika seurasi perässä nuorimpana museonjohtajana.

Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio hiiltyy, kun joku sanoo Naton parantavan Suomen turvallisuutta. Se on hänestä naiivi ajatus. Maalaisjärjen käyttö on sallittua.

— Venäjää ei kannata ehdoin tahdoin ärsyttää. Onko itseisarvo hakea konfliktia Venäjän kanssa? Ei ole kyse suomettumisesta, Kallio tähdentää.

Kallio muistuttaa Venäjän moniulotteisuudesta. Suomalaiset luovat usein maasta yksipuolisen kuvan. Venäläiset kipuilevat oman historiansa kanssa menetetystä suurvallasta ja taloudesta.

—Ihmiset uskovat, että Nato lisää turvallisuutta. He eivät mieti, mitä Venäjä ajattelee Natoon liittymisestä. Suomella ja Venäjällä on mennyt hyvin, kun tavarat ja ihmiset ovat liikkuneet, Kallio pohtii.

Ihmiset pelkäävät, että siellä on joku Tšingis-kaani, joka haluaa valloittaa koko maailman.

Rauha toteutuu silloin, jos ihmisillä on mahdollisuus elää ja toteuttaa itseään vapaasti ilman, että joutuvat luopumaan omista periaatteistaan.

— Suomi ja Eurooppa ovat menossa tiellä, jossa haemme yhteiskunnallisia konflikteja sen sijaan, että pyrkisimme välttämään niitä, on kyse sitten talous-, maahanmuutto-, tai sosiaalipolitiikasta.

Kallio on huolissaan Venäjän ja Ukrainan tilanteesta, koska tapahtumat sijoittuvat lähelle. Historian katkaiseminen on aihe, josta Kallio puhuu mielellään. Hänestä puheet Suomesta Venäjän etupiirinä ovat turhia.

— Ihmiset pelkäävät, että siellä on joku Tšingis-kaani, joka haluaa valloittaa koko maailman.

Myöskään Suomen hallituksen toiminta ei saa Kalliolta kiitosta. Se on hänen mielestään ongelmallista ja ihmisten katkeruutta sekä konflikteja lisäävää.

—Hallitus hakee kärjistyksiä ja uskottelee, että joiltakin voi viedä, jotta toisille voi antaa. Tämä on muka yhteiskunnan uudistamista, Kallio kritisoi.

Lue koko Kalle Kallion haastattelu torstain 29. syyskuuta Demokraatista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta