Erityisesti naisten vastauksissa korostuvat työelämän epävarmuus ja toimeentulon riittävyys. Miesvastaajilla puolestaan korostuivat kumppanin puuttuminen ja taloudelliset syyt.

– Toimeentulon epävarmuus luo painetta erityisesti nuoriin sukupolviin. Huoli näkyy vaikeutena tehdä omaa elämää koskevia suunnitelmia, sanoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (kuvassa) tiedotteessa.

STTK:n mielestä poliittisilla päätöksillä voidaan yhtä hyvin vahvistaa tai heikentää kansalaisten tulevaisuususkoa ja luottamusta.

STTK muistuttaa, että Suomi on väestön ikääntymisessä edelläkävijä. Euroopassa myös muut maat painivat saman ongelman kanssa. STTK:n mukaan osaavasta työvoimasta tullaan käymään tulevaisuudessa ankaraa taistelua. Palolan mukaan yhteiskunnalla on käytössään monia keinoja varautua alhaisen syntyvyyden vaikutuksiin.

Eläkejärjestelmään tehdyt uudistukset ovat STTK:n mukaan hyvä esimerkki ennakoivasta varautumisesta väestörakenteen muutoksiin.

– Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet järjestelmän kestävyyttä parantaneita uudistuksia, jotka kantavat pitkään. Vastaavia uudistuksia tarvitaan muillekin yhteiskunnan sektoreille, Palola esittää.

STTK:n kyselyssä vastaajilla, jotka ovat päättäneet olla hankkimatta lapsia, keskeisimpinä syinä ovat henkilökohtaiset toiveet. He eivät halua lapsia esimerkiksi siksi, että ajatus ei tunnu omalta tai vastaaja ei pidä lapsista. Toisaalta lasten haluamisen taustalla korostuvat myös henkilökohtaiset syyt. Lapsia toivovista vastaajista 49 prosenttia kertoo syyksi yksilölliset mieltymykset ja toiveet.

– Yksilönvapautta kunnioittavassa yhteiskunnassa meidän on ymmärrettävä, että ihmisillä on elämässään hyvin eri tavoitteita. Lapset eivät kuulu kaikkien suunnitelmiin.Ydinperhe ei voi olla yhteiskuntakelpoisuuden tai elämänlaadun mittari, eikä sitä pidä tuputtaa kenellekään. Ihmisille on annettava mahdollisuus valita ilman syyllistämistä tai surkuttelua. Toisaalta yhteiskunnan on luotava yhdenvertaiset edellytykset kaikille, jotka lapsia haluavat, Antti Palola linjaa.