Tokmanni löysi uuden toimitusjohtajan Keskosta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Halpahalliketju Tokmanni on nimittänyt Mika Rautiaisen uudeksi toimitusjohtajakseen. Rautiainen on työskennellyt Keskolla päivittäistavaratoimintojen johtotehtävissä vuodesta 2013. Hän aloittaa Tokmannin toimitusjohtajana viimeistään ensi vuoden alussa.

– Mikalla on kokemusta verkkokaupan ja mobiilipalvelujen rakentamisesta ja kehittämisestä kaupan alalla, sanoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Harri Sivula tiedotteessa.

Tokmanni kertoi kesäkuussa, että sen kannattavuus ei tänä vuonna kasva odotetusti vaan laskee edellisvuoteen verrattuna. Samalla yhtiö ilmoitti, että sen liikevaihto ei kasva odotetusti. Ongelmien syynä on yhtiön mukaan talven leutous ja kevätsesongin tuotteiden odotettua heikompi kysyntä.

Keskustelua aiheesta

Nyt loppui uusnatsien asiointi tässä pankissa – eettiset periaatteet painoivat

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Finanssikonserni Nordea on sulkenut uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (NMR) pankkitilin Ruotsissa, kertoo verkkojulkaisu Dagens ETC.

– Emme halua asiakkaita, jotka eivät vastaa eettisiä periaatteitamme. Enempää en voi kertoa pankkisalaisuuden vuoksi, perustelee Janina Pfalzer Nordeasta.

Aiemmin taalainmaalainen Norrbärke Sparbank on katkaissut liikesuhteet NMR:n kanssa. Swedbanken ja Paypal ovat kieltäneet NMR:ää pitämästä niissä pankkitiliä.

– Pankki ei tietystikään voi kertoa kuka on sen asiakas ja kuka ei. On selvää, ettemme halua olla liikesuhteessa sellaisten tahojen kanssa, joiden toiminta on rikollista tai ristiriidassa arvojemme kanssa, Suomen Nordeasta kerrotaan STT:lle.

Pankkisalaisuuden vuoksi OP-ryhmä ei kommentoi yksittäistapauksia.

Viime vuonna Yle kertoi, että OP:n tytäryhtiö välittää Suomen vastarintaliikkeen verkkokaupan maksuliikennettä. Uutisen jälkeen OP:n tytäryhtiö katkaisi Suomen vastarintaliikkeen verkkokaupan maksuliikenteen.

Keskustelua aiheesta

Korkmanin palkkamaltti on tätä: ”Sallii kyllä ehkä prosentin, puolentoista prosentin korotuksia”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sixten Korkman uskoo käynnissä olevalla liittokierroksella syntyvän maltilliset ratkaisut, jotka juuri ja juuri turvaavat ostovoiman säilymisen.

Palkkamaltilla on syksyn keskusteluissa ymmärretty monia asioita. Korkman ei tarkoita palkkamaltilla tässä tilanteessa nollakorotuksia, vaan että ratkaisut edelleen jonkin verran vahvistavat Suomen hintakilpailukykyä.

– Se sallii kyllä prosentin, ehkä puolentoista prosentin palkankorotuksia, Suomen näkyvimpiin talousasiantuntijoihin kuuluva Korkman sanoi STT:lle.

Hänen mukaansa palkkamaltin soisi jatkuvan, koska ei voi tietää milloin seuraava kriisi on ovella.

– Kyllä meidän kannattaa edelleen yrittää vahvistaa työvoiman kysyntää, että yhä useampi ihminen pääsisi työhön kiinni ja kyllä palkkamaltti sitä tukee, Korkman sanoi.

Korkmanin mukaan pitäisi mennä jo epätoivoon, jos nyt syntyisi suuri lakkoaalto ja valtavia palkankorotuspaineita.

– Jos 10 vuoden pysähdyksen jälkeen ei olisi minkäänlaista muistia, mitä tässä on koettu, Korkman sanoi.

Työehtosopimus voisi usein olla väljä, ”perälauta”.

Korkmanin uusi kirja, Globalisaatio koetuksella – Miten pärjää Suomi?, julkaistiin tiistaina. Osana kirjaa Korkman käy läpi Suomen talouden taaperrusta kuluneen vajaan kymmenen vuoden aikana. Pysähdyksen tilan syvyydelle ja pituudelle ei Korkmanillakaan ole kattavaa selitystä tarjolla.

– Tilanne on kuitenkin kohenemassa ja Suomi siirtymässä lupaavaan tulevaisuuteen. Menestymiseen onkin hyvät edellytykset – etenkin jos suotuista kehitystä edistetään järkevällä politiikalla, Korkman kirjoittaa.

Hänen mukaansa julkisen vallan pitäisi panostaa tulevaisuuteen investoimalla inhimilliseen pääomaan. Lisäksi Korkman arvioi, että kehitys kohti paikallisempaa sopimista olisi viisas kulkusuunta myös Suomessa.

Työelämän muutokset sekä eurojäsenyys ja globalisaation mukanaan tuomat ulkoistamismahdollisuudet ovat Korkmanin mielestä luoneet tilanteen, jossa yritys- ja työpaikkakohtainen joustavuus palkoissa ja muissa työehdoissa on aiempaa tärkeämpää.

– Työehtosopimus voisi usein olla väljä, lähinnä vähimmäistason palkansaajille turvaava ”perälauta”, joka pätee, jos muusta ei sovita. Palkkojen yleiskorotuksista voisi luopua paitsi alimpien palkkojen osalta, Korkman kirjoittaa.

Pitää edetä neuvotellen ja sopien.

Paikallisen sopimisen lisääntyminen voisi edistää työpaikkojen säilymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Korkmanin mukaan kysymys on lähinnä siitä, miten ja millä reunaehdoilla kehitys olisi mahdollinen.

Sopua haettaessa voisi kiinnittää huomiota siihen, että työntekijöillä on monissa maissa oma edustuksensa suurten yritysten hallinnossa.

– Paikallista sopimista lisättäessä on myös syytä varmistaa pääluottamusmiehen toimintaedellytykset sekä arvioida erorahojen roolia ja muita keinoja työntekijöiden epävarmuuden ja pelkojen vähentämiseksi, Korkman jatkaa kirjassa.

Korkmanin mukaan pitää edetä neuvotellen ja sopien, ei jyräämällä lainsäädännöllä ay-liike tai muuten.

– Meillä on huono historia työmarkkinoilla ja vastakkainasettelun henkeä, vaikkapa metsäteollisuudessa tällä hetkellä, joka joutaisi jo historiaan, hän sanoi.

STT–OLLI KUIVANIEMI

Finnwatch: Wärtsilä parantanut toimintaansa Intiassa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansalaisjärjestö Finnwatch on julkistanut seurantaraportin konepajayhtiö Wärtsilänyritysvastuusta Intiassa. Järjestön mukaan Wärtsilä on parantanut toimintaansa muun muassa siinä, että yhtiön käyttämällä tehtaalla Intian Khopolissa toimii nykyisin vapaa ammattiliitto.

Järjestö kuitenkin moittii Wärtsilää tehtaan sopimustyöntekijöiden alhaisista palkoista ja siitä, että alihankintaketjun valvonnassa on edelleen puutteita.

HS: Asvalttiurakoissa vuosia jatkuneita epäselvyyksiä Helsingissä – kilpailutus, hinnoittelu ja laskutus tarkasteltavaksi

Kuva: Jari Soini
Kuvan työajoneuvoilla ei ole tekemistä jutun aiheen kanssa.

Helsingissä on aloitettu sisäinen tarkastus asvalttiurakoiden kilpailutuksista, hinnoittelusta ja laskutuksesta, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden mukaan Helsingin katujen asvaltointiurakoissa on noussut esiin vuosia jatkuneita epäselvyyksiä.

Sisäinen tarkastus kohdistuu Helsingin kaupungin liikelaitokseen Staraan, joka on keskittynyt muun muassa rakentamiseen. HS:n mukaan Starassa on hyväksytty vuosittain laskutuksia, joissa näyttää olevan esimerkiksi ylihintaisia tuotteita ja runsaasti epäselviä tuntitöitä.

Selvitettävänä olevat asvalttiurakat ovat Staran suurimpia jokavuotisia kilpailutuksia, joiden arvo on yhteensä karkeasti arvioituna viisi miljoonaa euroa vuodessa, HS kirjoittaa. Kilpailutuksissa ovat mukana korjausasvaltoinnit ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen asvalttityöt.

STT

 

”Pelisääntöjen muutoksen tulee koskea myös kilpailijoitamme” – Ihalainen varoittaa yritystukien yksipuolisesta karsimisesta

Kuva: Jari Soini
Lauri Ihalainen varoittaa, että miehistötuen lopettaminen johtaa Suomen lipun alla purjehtivien matkustajalauttojen ulosliputukseen.

Kansanedustaja Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan viime aikoina on käyty tarpeellistakin keskustelua valtion eri yritystukien tarpeellisuudesta.

– Parasta aikaa yritystukia käsittelee asiantuntijoiden avustamana eduskuntapuolueiden edustajista koottu parlamentaarinen työryhmä, johon itsekin kuulun. Tavoitteena on muodostaa pidemmän aikavälin tiekartta yritystukien myöntämisen perusteista, Ihalainen kertoo tiedotteessaan.

Yksi julkisuudessa esiin nostetuista tuista on tuki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseksi, eli niin kutsuttu miehistötuki.

Miehistötuella pyritään hyvittämään varustamoille Suomen lipun alla purjehtivien alusten suomalaisen miehistön palkkojen sivukuluja.

Järjestelmän kokonaiskustannus on tänä vuonna valtiolle noin 100 miljoonaa euroa ja se koskee noin 150 alusta Suomen kauppalaivarekisterissä. Tuen rakentamisen ehtona oli, että alan työmarkkinajärjestöjen työvoimakustannuksia leikattiin yli 10 prosenttia.

Ihalainen muistuttaa, että kyse on EU:n sallimasta tukimuodosta, jolla pyritään turvaamaan eurooppalaisten merenkulkijoiden asemaa globaalissa kilpailussa, jossa mukavuusliut tarjoavat mahdollisuuden hyväksikäyttää kolmannen maailman maista tulevaa halpatyövoimaa.

– Suomalainen merenkulkuosaaminen henkilöstössä ja alukset Suomen lipun alla on nähty osaksi kansallisia vahvuuksiamme kehittyvässä meriklusterissa. Kaikissa EU:n merenkulkumaissa on miehistötuki. Ruotsissa ja monissa muissa maissa se on nettopalkkamalli, Ihalainen toteaa.

Kaikissa EU:n merenkulkumaissa on miehistötuki.

–  Matkustaja-aluksiin eli käytännössä Ruotsin ja Viron matkustajalauttoihin kohdistuva miehistötuki on joidenkin toimesta nähty kuitenkin viimeaikaisessa keskustelussa kilpailua vääristävänä ja turhana, Ihalainen jatkaa.

Perussuomalaiset ovat tehneet lakialoitteenkin matkustaja-alusten miehistötuen puolittamiseksi.

– Kuitenkin ulkomaiset laivamatkustajat käyttivät vuonna 2016 Suomessa noin 684 miljoonaa euroa pääosin matkailu- ja ravintolapalveluihin.

Suuren henkilöstömääränsä vuoksi matkustajalautat käyttävät suuren osan miehistötuesta, vaikka suurin osa aluksista on rahtiliikenteessä.

Tässä kohtaa on Ihalaisen mielestä syytä uistaa matkustajalauttojen merkitys myös rahtiliikenteelle. Vuonna 2014 60 prosenttia kappaletavaraviennistä kuljetettiin matkustaja-ro-ro-aluksilla.

– Miehistötuki on kieltämättä valtiolle menoerä, mutta menoerä, joka on tarpeellinen kilpailussa naapureidemme kanssa. Esimerkiksi Ruotsin laveamman tulkinnan vuoksi jouduimme vuosi sitten laajentamaan omaa tukeamme. Virolla on taas noin 30 prosenttia  matalampi palkkataso ilman tukeakin.

Valtaosa Suomen ja Viron välisen liikenteen aluksista on jo rekisteröity Viroon ja ne käyttävät pääosin virolaista miehistöä.

”En usko tämän olevan kriitikoidenkaan tavoitteena.”

Ihalaisen mielestä on selvää, ettei miehistötuen poisto siirtäisi risteilyasiakkaita maihin ravintolapalveluita käyttämään.

– Seuraus olisi se, että nykyiset matkustajalautat ulosliputettaisiin Viroon ja Ruotsiin henkilöstökulujen nousun vuoksi. Tuhansien suomalaisten työpaikat näillä aluksilla katoaisivat.

– En usko tämän olevan kriitikoidenkaan tavoitteena. Suomi ei voi lähteä yksipuolisesti miehistötukea karsimaan, vaan pelisääntöjen muutoksen tulee koskea myös kilpailijoitamme, Ihalainen päättää tiedotteensa.