Syntipukki on löydettävä, mutta ennen tuomiota asioita kannattaa tarkastella hieman tarkemmin.

Istuvaa hallitusta syytetään paitsi inflaatiosta, myös siitä, että valtion velkamme on suurempi, kuin muissa pohjoismaissa.

Valtion velka kuitenkin kasvoi suhteessa BKT:hen reippaasti yli muiden pohjoismaiden Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana. Sipilä sai kännettyä velkaantumisen ja Rinne sekä Marin jatkoivat maltillista linjaa.

Ennustajaeukoksi en ala mutta uskon, että euroalueen inflaatio kiihtyy ja lainojen takaisinmaksu viivästyy.

Marinin hallitukselle inflatiopiikki ei tullut puskista. Sen kertovat tämän hetkiset luvut. Euroalueen inflaatio kiihtyi viime vuoden aikana 0,9 prosentista 5,1 prosenttiin. Suomessa inflaatio kiihtyi yhdestä prosentista vain 3,4%:iin. Marinin hallitus on ollut varsin tietoinen asiasta ja pystynyt torjumaan hyvin inflaation nousua.

Euroalueen inflaatio nousi toukokuussa 8.1 prosenttiin. Suomen luku on tilastokeskuksen mukaan 7.0%, Ruotsin 7.2%, Tanskan 7.7 % ja Saksan 8.7%. Hurjimmat inflaatioluvut ovat Virossa, peräti 20%.

Erillisen sulan hallituksen hattuun tuo se, että koronasta ja Ukrainan sodasta huolimatta työllisyysaste on massa noussut ja työttömyysaste oli toukokuussa yli 2 prosenttiyksikköä pienempi, kuin vuosi sitten. Työttömyyden enustetaan edelleen laskevan. Työllisyys on talouden peruspilareita.

Uutta velanottoa on silti hillittävä ja kokoomusvetoisten hallitusten ottamaa rapsakkaa velkaa on lyhennettävä. Sen velan maksu ei kuitenkaan lopu tämän hallituksen eikä vielä seuraavankaan hallituksen aikana.

Inflaatio nostaa nyt hintoja ja siksi tulevat verokevennykset on syytä suunnata pienituloisten ostovoiman kasvattamiseen. Pieneläkeläisten osalta se vaatii myös rakenteellisia muutoksia, koska pelkistä kansan- ja takuueläkkeistä ei makseta veroja lainkaan, eli veronkevennys ei niiden saajia auta.