Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Mielipiteet

Tolppanen: Kokoomus kasvatti valtion velkaa

iStock

Euroalueen inflaatio on kipakassa nousukiidossa. Suomessa inflaation kiihtyminen yritetään perusteetta vyöryttää Marinin hallituksen syyksi.

Maria Tolppanen

Syntipukki on löydettävä, mutta ennen tuomiota asioita kannattaa tarkastella hieman tarkemmin.

Istuvaa hallitusta syytetään paitsi inflaatiosta, myös siitä, että valtion velkamme on suurempi, kuin muissa pohjoismaissa.

Valtion velka kuitenkin kasvoi suhteessa BKT:hen reippaasti yli muiden pohjoismaiden Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana. Sipilä sai kännettyä velkaantumisen ja Rinne sekä Marin jatkoivat maltillista linjaa.

Kaikkien velkaantuminen kääntyi nousuun koronan jälkeen ja inflaatio sai lisää siipien alle Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vielä emme tiedä, mihin talous tänä vuonna päätyy.

Ennustajaeukoksi en ala mutta uskon, että euroalueen inflaatio kiihtyy ja lainojen takaisinmaksu viivästyy.

Marinin hallitukselle inflatiopiikki ei tullut puskista. Sen kertovat tämän hetkiset luvut. Euroalueen inflaatio kiihtyi viime vuoden aikana 0,9 prosentista 5,1 prosenttiin. Suomessa inflaatio kiihtyi yhdestä prosentista vain 3,4%:iin. Marinin hallitus on ollut varsin tietoinen asiasta ja pystynyt torjumaan hyvin inflaation nousua.

Euroalueen inflaatio nousi toukokuussa 8.1 prosenttiin. Suomen luku on tilastokeskuksen mukaan 7.0%, Ruotsin 7.2%, Tanskan 7.7 % ja Saksan 8.7%. Hurjimmat inflaatioluvut ovat Virossa, peräti 20%.

Erillisen sulan hallituksen hattuun tuo se, että koronasta ja Ukrainan sodasta huolimatta työllisyysaste on massa noussut ja työttömyysaste oli toukokuussa yli 2 prosenttiyksikköä pienempi, kuin vuosi sitten. Työttömyyden enustetaan edelleen laskevan. Työllisyys on talouden peruspilareita.

Uutta velanottoa on silti hillittävä ja kokoomusvetoisten hallitusten ottamaa rapsakkaa velkaa on lyhennettävä. Sen velan maksu ei kuitenkaan lopu tämän hallituksen eikä vielä seuraavankaan hallituksen aikana.

Inflaatio nostaa nyt hintoja ja siksi tulevat verokevennykset on syytä suunnata pienituloisten ostovoiman kasvattamiseen. Pieneläkeläisten osalta se vaatii myös rakenteellisia muutoksia, koska pelkistä kansan- ja takuueläkkeistä ei makseta veroja lainkaan, eli veronkevennys ei niiden saajia auta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE