Topi Mikkola on Työväen Näyttämöpäivien kestosuosikki

Kuva: Jere Lauha
Topi Mikkola otti tällä kertaa yleisönsä Mikkelissä lappilaiskirjailija Annikki Kariniemen hahmossa.

Kati Outisen yksinoikeudella tekemät ohjelmistovalinnat Työväen Näyttämöpäiville keräsivät kiitosta niin festivaaliyleisöltä kuin esiintyjäryhmille palautetta antaneelta ammattilaisraadiltakin.

Yksi harrastajateatteriyleisön suursuosikki meinasi kuitenkin melkein loistaa poissaolollaan Näyttämöpäivien 40-vuotisjuhlakattauksesta. Sattuman kautta tilanne korjaantui viime tingassa eli toisen onnettomuus oli toisen onni. Kun ukrainalainen Harkovan teatteri joutui perumaan tulonsa kutsuttuna kansainvälisenä vierailijana, tilalle löytyi mies pohjoisesta, Topi Mikkola, näyttämöpäiväväen ikisuosikki.  Outinen oli ”unohtanut” valintalistaltaan tämän monologimestarin, mutta onneksi aukko sattuman kaupalla paikkautui.

Mikkola nähtiin ensi kerran sooloilemassa Näyttämöpäivillä jo 1992 Rosa Liksomin tarinoista koostetulla monologilla ”Mie jätän tämän rakkauhen”. Sitä seurasivat 1990-luvun puolella saman kirjailijan kynästä irronneet ”Mie hellustin sitä akkaa” ja ”Hyännäköinen mies” ja uudelle vuosituhannelle käännyttäessä muun muassa mainio naismonologipotpuri ”Mie alan tekemhän syntiä” ja Liksomin Reidar Särestöniemen renessanssihahmosta kirjoittamasta romaanista muokattu yhden miehen esitys ”Reitari”.

Liksomin kirjoittama rehevä lappilainen kieli on taittunut luontevasti Sodankylässä syntyneen, mutta Kainuussa Kuhmon kunnan kulttuurisihteerinä pääasiallisen  työuransa tehneen Mikkolan suuhun. Murre ei kuitenkaan yksin ole ollut Mikkolan esitysten vetovoiman lähde. Miehen taito muuntautua ja heittäytyä värikkään hahmogalleriansa nahkoihin on verratonta. Topi ei tyydy vain esittämään Lapin miehiä ja naisia, vaan uppoutuu heidän elämäänsä koko sydämellään

Mikkolan viime keväisen  65-vuotispäivän tiimoilta tehdyssä esityksessä ”Lapin punaiset hanget” keskushenkilönä on  legendaarinen lappilaiskirjailja Annikki Kariniemi (1913-1984). Tämä lestadiolaiseksi boheemiksi itsensä määritellyt tahtonainen oli Reidar Särestöniemeen vertautuva pohjoisen kulttuurin voimahahmo.

Ennen kirjailijauraansa hän meni ensimmäisen kerran alaikäisenä presidentin luvalla. 1940-luvulla hän avioitui kauan tuntemansa,  itseään kolme vuosikymmentä vanhemman jääkärieversti Oiva Willamon kanssa.  Lapin keisariksikin kutsuttu Willamo oli sotahullu ja fasistisiin virtauksiin mieltynyt mies, jonka ystäväpiiriin kuului monia natsi-Saksan tärkeitä tappeja Göringistä lähtien.

Kariniemen ja monologissa vain ”everstiksi” kutsutun Willamon avioliitto päättyi 1960-luvun alussa Annikin saatua tarpeekseen puolisonsa väkivaltaisuudesta.

Seuraavassa suhteessaankin Annikilla oli suuri, 30 vuoden ikäero mieheen – ja nyt hän oli vanhempi osapuoli! Lapissa ei katsottu ihan hyvällä, että opettaja ”iski” oppilaansa, mutta Annikki ei moisista puheista välittänyt.

Kariniemi kirjoitti paitsi Lapin luonnosta ammentavia kirjoja myös omaelmäkerrallisen avainromaanin ”Erään avioliiton tarina”, joka ilmestyi vuosi Oiva Willamon kuoleman jälkeen, ja herätti paljastuksillaan kuohuntaa, jopa raivoa  militanttipiireissä. Elämänsä jälkipuoliskolla Kariniemi omistautui paitsi kirjallisuudelle myös Lapin luonnon puolesta puhumiselle. Hän olikin aktiivisesti mukana muun muassa Ounasjoen kahlitsemista ja Vuotoksen allasta vastustaneissa kansanliikkeissä.

Jani Mannisen sovittama ja ohjaama  monologi on Mikkolan skaalassa monia hänen aiempia vetojaan tummasävyisempi, mutta tarina saa lentoa Topin tutusti hersyvän kerrontatyylin myötä. Avioliitot, joista yksi oli väkivallan leimaama ja se viimeinen onnellista aikaa, ovat tekstissä keskiössä. Loppua kohti esitys kepeytyy Annikin elämänilon palaamisesta ja hänen lennokkaan kirjailijauran vaiheiden kelauksesta.

Mikkolan tapa olla niin sisällä hahmoissaan auttaa myös siinä, ettei tässäkään monologissa sen ”drag-aspekti” häiritse tai kaappaa ylenpalttisesti huomiota. Topi vaan tepastelee ja kiikkuu näyttämöllä lapinnaisen vetimissä, joita Kariniemi suosi.

Oikeastaan TNL voisi kirjata näyttämöpäivien ohjekirjaan, että aina kun Topi Mikkola tekee uuden monologin, se nähdään myös Mikkelin festivaalilla. Viihtyminen on näet aina taattu ja katsomot täynnä. Varsin kattavastihan Mikkolan koko monologiesitysten sarja onkin tullut Näyttämöpäivilläkin esitetyksi.

Tällä kertaa, pikahälytyksestä johtuen, Mikkolalla oli monologistaan vain yksi esitys, mutta onneksi Mikkelin teatterin  suurella näyttämöllä, jotta yleisöä mahtui. Se antoi Mikkolalle aplodit seisten.

Yleisöäänestyksen voitto Poriin

40. Työväen Näyttämöpäivien perinteikäs kiertopalkinto, jonka saa yleisön parhaaksi äänestämä esitys, meni tänä vuonna ikääntymisteemaiselle, mutta elämänvoimaa uhkuvalle Ulla-Maija Aho-Hartnettin kirjoittamalle ja ohjaamalle näytelmälle”Oivaa hoivaa – ei oo vanhaks tulemista”.

Porin teatterinuorten  -esityksen jälkeen kakkoseksi äänestyksessä tuli jyväskyläläisen AdAstra -teatterin Petri Tammisen romaanista ”Mitä onni on” ja kolmanneksi niin ikään keskisuomalaista harrastajateatteriosaamista edustanut Jyväskylän Huoneteatterin esittämä ranskalaisfarssi ”Kolme apinaa”.

Lue lisää Työväen Näyttämöpäivistä torstaina ilmestyvästä Demokraatista.

Keskustelua aiheesta

Käräjäoikeus antaa ratkaisunsa Axl Smithin tapauksessa – syyttäjä vaatii ehdollista vankeutta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Salakatselusta syytetty Axl Smith.

Helsingin käräjäoikeus antaa tänään iltapäivällä ratkaisunsa juontaja Axl Smithin epäillyistä rikoksista. Smithiä syytetään salakatselusta, kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Syytteiden mukaan hän kuvasi lukuisia seksikumppaneitaan ja myös jakoi kuvaamiaan videoita tuttavilleen.

Smith vetäytyi viime vuonna The Voice of Finland -ohjelman juontajan paikalta rikosepäilyjen vuoksi. Hänet tunnetaan myös muun muassa dj:nä ja muusikkona.

Syyttäjä vaatii Smithille puolentoista vuoden ehdollista vankeutta ja sataa päiväsakkoa. Syytekohtia on lähes 40.
Syyttäjän mukaan epäillyt teot ovat alkaneet maaliskuussa 2014 ja jatkuneet helmikuuhun 2016.

Syyttäjä teki tapauksessa kymmenen syyttämättäjättämispäätöstä. Kahdeksan osalta ei ollut näyttöä, ja kahden osalta syyteoikeus oli vanhentunut.

Keskustelua aiheesta

Usu: Ammattikouluissa valmiutta höllentää kielitaitovaatimuksia

Shriana ja Tara osallistuvat Perhetalo Sahramin kotiäideille tarkoitetulle suomenkielen kurssille.

Moni ammattikoulujen edustaja näkee hyvinä suunnitelmat maahanmuuttajien kielitaitovaatimusten höllentämisestä, kertoo Uutissuomalainen. Kielitaitovaatimuksista täysin luopuminen ei kuitenkaan saa kannatusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjaustyöryhmä on esittänyt, että maahanmuuttajien ei enää tarvitsisi läpäistä yleistä kielikoetta päästäkseen ammatillisiin opintoihin.

Esimerkiksi Jyväskylän ammattiopiston koulutuspäällikkö Auli Mäkinen pitää hyvänä, että maahanmuuttajien siirtymistä eteenpäin sujuvoitetaan.

Kielikokeen on läpäissyt vain harva kotoutumiskoulutettu.

Keskustelua aiheesta

Yhdysvaltain senaatti hyväksyi kauppaministeriksi ”konkurssien kuninkaan”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / SAUL LOEB
Yhdysvaltain kauppaministeri Wilbur Ross.

Yhdysvaltain senaatti hyväksyi liikemies-sijoittaja Wilbur Rossin maan kauppaministeriksi maanantaina paikallista aikaa. Asiasta muun muassa kertovan New York Timesin mukaan senaatti hyväksyi presidentti Donald Trumpin kauppaministerivalinnan äänin 72–27.

Lehden mukaan Ross sai demokraateilta vähemmän vastustusta kuin esimerkiksi toissa viikolla valtionvarainministeriksi vahvistettu Steven Mnuchin, jonka ministeripestiä senaatin demokraatit vastustivat yhtä lukuun ottamatta loppuun asti.

Ross, 79, on tunnettu siitä, että hän osti aikoinaan tappiollisia teräs- ja kivihiiliyrityksiä ja myi ne myöhemmin sievoisella voitolla. Ross sai tästä lisänimen Konkurssien kuningas.

Kauppaministeri Rossilla on keskeinen rooli muun muassa Trumpin hallinnon suunnitelmissa neuvotella uudelleen vapaakauppasopimus Nafta.

Keskustelua aiheesta

HS: Aukiolojen vapauttaminen lisännyt kauppojen silpputyötä

Kuva: Lehtikuva
S-market Hakaniemessä oli auki myös Loppiaisena.

Kauppojen vapaat aukiolot ovat lisänneet silpputyön määrää, kertoo Helsingin Sanomat. Kaupat ovat saaneet olla auki ilman rajoituksia vuoden 2016 alusta.

Silpputyötä on tullut lisää ja vuokratyöntekijöiden määrä on kasvanut neljänneksellä. Palvelualojen ammattiliiton (Pam) tutkimuspäällikkö Antti Veirto kuvaa muutosta ”aikamoiseksi hyppäykseksi”.

Vapaat aukioloajat ovat HS:n mukaan myös kaataneet yrityksiä. Viime vuonna kävikin niin, että kaupan alan palkansaajien määrä kasvoi mutta yrittäjien määrä väheni. Alan kokonaistyöllisyys supistui hiukan edellisvuotisesta.

Aukiolon vapauttamista perusteltiin etenkin sillä, että sen uskottiin lisäävän kaupan työpaikkoja.
Vapaista aukioloajoista näyttäisivät hyötyneen eniten suuret päivittäistavarakaupat ja hyvillä paikoilla sijaitsevat liikkeet.

Keskustelua aiheesta

Jäätävää vesisadetta – eteläisessä Suomessa vaarallinen ajokeli

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ajokeli on tänään vaarallinen isossa osassa eteläistä Suomea varsinkin aamulla ja aamupäivällä. Lauhtuva sää luo monin paikoin otolliset olosuhteet jäätävälle vesisateelle. Osassa maata sataa lunta.

Ilmatieteen laitos varoittaa vaarallisesta tiesäästä alueella, joka ulottuu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun etelärajalta lähes maan koko eteläosaan. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla ajokeli on normaali. Kymenlaakson tiesää on mahdollisesti huono.

Mahdollisesti vaarallinen ajokeli on lisäksi Lapin länsiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
Selkämerellä tuulee kovaa.

Keskustelua aiheesta