tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Topi Mikkola on Työväen Näyttämöpäivien kestosuosikki

Kuva: Jere Lauha
Topi Mikkola otti tällä kertaa yleisönsä Mikkelissä lappilaiskirjailija Annikki Kariniemen hahmossa.

Kati Outisen yksinoikeudella tekemät ohjelmistovalinnat Työväen Näyttämöpäiville keräsivät kiitosta niin festivaaliyleisöltä kuin esiintyjäryhmille palautetta antaneelta ammattilaisraadiltakin.

Yksi harrastajateatteriyleisön suursuosikki meinasi kuitenkin melkein loistaa poissaolollaan Näyttämöpäivien 40-vuotisjuhlakattauksesta. Sattuman kautta tilanne korjaantui viime tingassa eli toisen onnettomuus oli toisen onni. Kun ukrainalainen Harkovan teatteri joutui perumaan tulonsa kutsuttuna kansainvälisenä vierailijana, tilalle löytyi mies pohjoisesta, Topi Mikkola, näyttämöpäiväväen ikisuosikki.  Outinen oli ”unohtanut” valintalistaltaan tämän monologimestarin, mutta onneksi aukko sattuman kaupalla paikkautui.

Mikkola nähtiin ensi kerran sooloilemassa Näyttämöpäivillä jo 1992 Rosa Liksomin tarinoista koostetulla monologilla ”Mie jätän tämän rakkauhen”. Sitä seurasivat 1990-luvun puolella saman kirjailijan kynästä irronneet ”Mie hellustin sitä akkaa” ja ”Hyännäköinen mies” ja uudelle vuosituhannelle käännyttäessä muun muassa mainio naismonologipotpuri ”Mie alan tekemhän syntiä” ja Liksomin Reidar Särestöniemen renessanssihahmosta kirjoittamasta romaanista muokattu yhden miehen esitys ”Reitari”.

Liksomin kirjoittama rehevä lappilainen kieli on taittunut luontevasti Sodankylässä syntyneen, mutta Kainuussa Kuhmon kunnan kulttuurisihteerinä pääasiallisen  työuransa tehneen Mikkolan suuhun. Murre ei kuitenkaan yksin ole ollut Mikkolan esitysten vetovoiman lähde. Miehen taito muuntautua ja heittäytyä värikkään hahmogalleriansa nahkoihin on verratonta. Topi ei tyydy vain esittämään Lapin miehiä ja naisia, vaan uppoutuu heidän elämäänsä koko sydämellään

Mikkolan viime keväisen  65-vuotispäivän tiimoilta tehdyssä esityksessä ”Lapin punaiset hanget” keskushenkilönä on  legendaarinen lappilaiskirjailja Annikki Kariniemi (1913-1984). Tämä lestadiolaiseksi boheemiksi itsensä määritellyt tahtonainen oli Reidar Särestöniemeen vertautuva pohjoisen kulttuurin voimahahmo.

Ennen kirjailijauraansa hän meni ensimmäisen kerran alaikäisenä presidentin luvalla. 1940-luvulla hän avioitui kauan tuntemansa,  itseään kolme vuosikymmentä vanhemman jääkärieversti Oiva Willamon kanssa.  Lapin keisariksikin kutsuttu Willamo oli sotahullu ja fasistisiin virtauksiin mieltynyt mies, jonka ystäväpiiriin kuului monia natsi-Saksan tärkeitä tappeja Göringistä lähtien.

Kariniemen ja monologissa vain ”everstiksi” kutsutun Willamon avioliitto päättyi 1960-luvun alussa Annikin saatua tarpeekseen puolisonsa väkivaltaisuudesta.

Seuraavassa suhteessaankin Annikilla oli suuri, 30 vuoden ikäero mieheen – ja nyt hän oli vanhempi osapuoli! Lapissa ei katsottu ihan hyvällä, että opettaja ”iski” oppilaansa, mutta Annikki ei moisista puheista välittänyt.

Kariniemi kirjoitti paitsi Lapin luonnosta ammentavia kirjoja myös omaelmäkerrallisen avainromaanin ”Erään avioliiton tarina”, joka ilmestyi vuosi Oiva Willamon kuoleman jälkeen, ja herätti paljastuksillaan kuohuntaa, jopa raivoa  militanttipiireissä. Elämänsä jälkipuoliskolla Kariniemi omistautui paitsi kirjallisuudelle myös Lapin luonnon puolesta puhumiselle. Hän olikin aktiivisesti mukana muun muassa Ounasjoen kahlitsemista ja Vuotoksen allasta vastustaneissa kansanliikkeissä.

Jani Mannisen sovittama ja ohjaama  monologi on Mikkolan skaalassa monia hänen aiempia vetojaan tummasävyisempi, mutta tarina saa lentoa Topin tutusti hersyvän kerrontatyylin myötä. Avioliitot, joista yksi oli väkivallan leimaama ja se viimeinen onnellista aikaa, ovat tekstissä keskiössä. Loppua kohti esitys kepeytyy Annikin elämänilon palaamisesta ja hänen lennokkaan kirjailijauran vaiheiden kelauksesta.

Mikkolan tapa olla niin sisällä hahmoissaan auttaa myös siinä, ettei tässäkään monologissa sen ”drag-aspekti” häiritse tai kaappaa ylenpalttisesti huomiota. Topi vaan tepastelee ja kiikkuu näyttämöllä lapinnaisen vetimissä, joita Kariniemi suosi.

Oikeastaan TNL voisi kirjata näyttämöpäivien ohjekirjaan, että aina kun Topi Mikkola tekee uuden monologin, se nähdään myös Mikkelin festivaalilla. Viihtyminen on näet aina taattu ja katsomot täynnä. Varsin kattavastihan Mikkolan koko monologiesitysten sarja onkin tullut Näyttämöpäivilläkin esitetyksi.

Tällä kertaa, pikahälytyksestä johtuen, Mikkolalla oli monologistaan vain yksi esitys, mutta onneksi Mikkelin teatterin  suurella näyttämöllä, jotta yleisöä mahtui. Se antoi Mikkolalle aplodit seisten.

Yleisöäänestyksen voitto Poriin

40. Työväen Näyttämöpäivien perinteikäs kiertopalkinto, jonka saa yleisön parhaaksi äänestämä esitys, meni tänä vuonna ikääntymisteemaiselle, mutta elämänvoimaa uhkuvalle Ulla-Maija Aho-Hartnettin kirjoittamalle ja ohjaamalle näytelmälle”Oivaa hoivaa – ei oo vanhaks tulemista”.

Porin teatterinuorten  -esityksen jälkeen kakkoseksi äänestyksessä tuli jyväskyläläisen AdAstra -teatterin Petri Tammisen romaanista ”Mitä onni on” ja kolmanneksi niin ikään keskisuomalaista harrastajateatteriosaamista edustanut Jyväskylän Huoneteatterin esittämä ranskalaisfarssi ”Kolme apinaa”.

Lue lisää Työväen Näyttämöpäivistä torstaina ilmestyvästä Demokraatista.

Keskustelua aiheesta

Risikko: Laittomasti maassa olevien piilottelua harkitaan rangaistavaksi – Koskisiko kirkon suojan antamista?

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) pohtii laittomasti maassaolevien rangaistusten koventamista. Hänen mukaansa harkitaan myös, pitäisikö avunanto ja piilottelu tehdä rangaistavaksi. Asiasta kirjoittaa Yle.

Suomessa kirkot ovat antaneet suojaa turvapaikanhakijoille.

Demokraatti kysyi ministeri Risikolta tekstiviestitse, tarkoittavatko hänen kommenttinsa sitä, että kirkon toiminta voisi tulla rangaistavaksi.

– Kuten sanoin laittomasti maassaoloa ehkäistään kaikin keinoin. Mutta en ota vielä kantaa esitettyihin keinoihin. Tässä vaiheessa mennään viime syksynä sovituilla. Uusia vasta arvioidaan, Risikko vastaa.

Risikko on kommentoinut tänään medialle sisäministeriön toimintaa ja sen muutoskaavailuja turvapaikkaprosessissa.

Keskustelua aiheesta

Reuters: Imaami houkutteli Barcelonan terrori-iskun tekijöitä veritekoon

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan Espanjan syyttäjänvirasto vaatii neljää Barcelonan terrori-iskusta kiinni otettua epäiltyä vangittaviksi.

Epäiltyjä kuultiin tänään tiistaina ensi kertaa oikeudessa. Istuntoon ei päästetty yleisöä eikä tiedotusvälineiden edustajia.

Reutersin tietojen mukaan kaksi epäilyistä on kertonut, että Ripollin kaupungin imaami houkutteli muita miehiä terroritekoon.

Imaami Abdelbaki Es Satty menehtyi, kun ryhmä edellisenä iltana valmisteli pommeja terrori-iskua varten ja yksi pommeista räjähti vahingissa.

Isku tapahtui viime torstaina, kun terroristi ajoi Barcelonan suositulla La Rambla -kadulla ihmisten päälle pakettiautolla. Kadulla kuoli 13 ihmistä ja 120 loukkaantui. Poliisi surmasi pääepäillyn eilen Barcelonan ulkopuolella. Yhteensä iskujen takana oli viranomaisten epäilyjen mukaan 12 rikollisen terrorisolu.

FC Barcelona haastaa entisen supertähtensä oikeuteen

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Jalkapallon Espanjan liigassa pelaava FC Barcelona haastaa PSG:hen seurasta siirtyneen Neymarin oikeuteen.

Barcelona tiedotti tiistaina verkkosivuillaan, että se vaatii takaisin Neymarille jo maksetut 8,5 miljoonan bonukset kymmenen prosentin korolla lokakuussa 2016 tehdystä jatkosopimuksesta.

Neymar siirtyi hiljattain pariisilaisseuran riveihin, kun PSG maksoi Barcelonalle brassipelaajasta historiallisen 222 miljoonan euron ulosostohinnan. Ulosostettu sopimus olisi ollut voimassa vuoteen 2021 asti.

Neymar on aloittanut uudessa seurassaan vahvasti. Hän on tehnyt kahdessa ensimmäisessä ottelussaan yhteensä kolme maalia.

AVAINSANAT

Washington Postin faktatiimi tarkasti: Näin monta kertaa päivässä Trump puhuu ohi suunsa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ehtinyt presidenttikautensa aikana esittää julkisuudessa 1057 virheellistä tai harhaanjohtavaa väitettä. Asia ilmenee The Washington Post -sanomalehden artikkelista.

Sanomalehden faktantarkistustiimi kertoo seuranneensa Trumpin sanomisia hieman yli seitsemän kuukauden ajan. Tuhannen virheellisen väittämän rajapyykin Trump rikkoi elokuun alussa.

Keskimäärin Trump esittää 4.9 virheellistä tai harhaanjohtavaa väitettä päivässä. Wahsington Postin mukaan Trumpin tahti on kiihtynyt hieman alkukesästä, ja lehti epäileekin Trumpin saavuttavan 2000 virheellisen väitteen rajapyykin ennen vuodenvaihdetta. Tuolloin presidentti on ollut virassaan tasan vuoden.

Trumpin lempiväittät ovat liittyneet Obamacareen ja Hillary Clinttoniin.

Lehti pitää Trumpin tilastoja vaikuttavina. Faktantarkistustiimi kertoo, että heidän piti alun perin julkaista uutinen 1000 rajapyykin rikkoutumisesta alun perin elokuun alussa. Uutinen kuitenkin viivästyi Trumpin möläytysten pitäneen ryhmän liian kiireellisenä.

USA:n puolustusministeri: Isisin päivät Irakissa ovat luetut

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain puolustusministeri Jim Mattis vakuutti tiistaina Irakissa, että äärijärjestö Isisin päivät maassa ovat luetut. Mattis saapui maahan osoittaakseen tukensa irakilaisjoukoille, jotka ovat viikonlopusta asti käyneet raskaita taisteluja Tal Afarin kaupungin valtaamiseksi.

Tal Afar on viimeisiä Isisin hallussa olevia kaupunkeja, ja siellä arvellaan olevan toista tuhatta äärijärjestön taistelijaa. Irakilaislähteiden mukaan kaupungin valtaus vienee viikkoja.

Irakin hallituksen joukot valtasivat kesällä Mosulin suurkaupungin Isisiltä Yhdysvaltain johtaman liittouman tuella.

Mattis kävi myös keskusteluja Irakin tulevaisuudesta. Asiantuntijat ovat pelänneet maan sirpaloituvan osiin tai joutuvan entistä enemmän naapurimaa Iranin etupiiriin.