Kasvukausi on ollut vaikea. Kun ikkunasta katsoo ulos, sataa. Joet tulvivat ja pelloillakin on vettä.

– Alueellisia eroja on aika paljon. Osassa Suomea on korjuutoimet vasta aluillaan. Kaikki ovat laittaneet ne panokset sinne ja juuri mitään ei ole saatu talteen. Kyllä se on tosi vakava paikka, Leppä jatkaa.

Viljan laatu heikkenee, kun sitä ei saada pelloilta pois.

Maanviljelijöiden hätä näkyy viiveellä myös kaikkien suomalaisten ruokapöydässä siitäkin huolimatta, että varastot ovat kohtuullisen täynnä.

– Kyllä se tulee näkymään. Aivan erityisesti tulee näkymään siinä, kun ei ole syysviljoja pystytty tekemään juuri ollenkaan kelien takia. Kotimaisesta rukiista tulee ensi vuonna kyllä ehdottomasti niukkuutta, vahvasti niukkuutta. Kyllä tämä tulee olemaan ongelma monella tavalla.

Maaseudun Tulevaisuus kertoi maanantaina, että Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK vaatii EU-komissiolta ja Suomen hallitukselta tukitoimia satovahinkojen takia.

– Kyllä me käymme keskusteluja, niin hallituksen piirissä kuin ministeriön sisällä on käyty jo pitkään, Leppä sanoo Demokraatille eduskunnassa keskiviikkona.

– Valmiutta on nostettu ja siellä käydään läpi niitä mahdollisuuksia, mitä olemassa on, hän jatkaa.

Mitään kovin konkreettista hänellä ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi tarjolla.

Leppä sanoo vieneensä vahvat terveiset satovahingoista maanantaina EU-ministerineuvoston kokoukseen ja yhtä lailla kahden kesken EU:n maatalouskomissaarille Phil Hoganille.

– Saatiin ymmärrystä asialle, hyvinkin ymmärrystä. Baltian maat toivat saman viestin, siellä on ihan samanlainen tilanne. Osassa Ruotsia on samanlainen tilanne. Kyllä tämä on nyt laajempi kuin pelkästään Suomessa tämä ongelma. Siksi toivon, että myöskin komission taholta tullaan asiassa vastaan.

Seuraavaksi ministerineuvosto kokoontuu marraskuussa.

– Me kirjelmöimme Hoganille. Kutsuin hänet myöskin katsomaan meidän satotilannetta, mutta hän todennäköisesti ei ehdi, mutta kutsu on.

Oliko mitään konkreettista?

– Ei vielä, mutta kyllä hän selvästi näki tarpeen.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaati esimerkiksi verotuksen muuttamista, muun muassa vakuutusmaksuveron poistamista kokonaan satovahinkovakuutuksilta.

Leppä kertoo, että vain 1–2 prosentilla viljelijöistä on satovahinkovakuutuksia.

– Se on niin kallis. Se ei ole tuotteena sellainen, että se olisi riittävän kiinnostava. Yksi syy on juuri vakuutusmaksuvero, joka on 24% ja se neljänneksellä jo heti nostaa hintaa.

Lepän mukaan vakuutusmaksuveroon puuttuminen voisi olla yksi keino.

– Tietysti maa- ja metsätalousministeriön alla se ei ole, mutta se on yhtenä mahdollisuutena listalla.

Hän nostaa esimerkiksi salmonellavakuutuksen, joka on ryhmävakuutus.

– Siihen kaikki osallistuvat ja maksavat. Se on houkutteleva myös viljelijöille sekä vakuutusyhtiöille, koska kaikki ovat mukana. Silloin on myös kohtuullinen hinta ja turva on kuitenkin hyvä. Tämä on vähän eri asia, mutta tämäntapaisia mekanismeja meidän pitää löytää.

Leppä kertoo, että hän on piakkoin tapaamassa pankkien ja vakuutuslaitosten edustajia ja keskustelee vakuutusmaksuista sekä maanviljelijöiden lainojen takaisinmaksun lykkäyksestä ja lyhennysten korkojen lykkäyksistä.

– Lainojen takaisin maksun lykkäksissä kannustan viljelijöitä olemaan aktiivisesti omaan pankkiin yhteydessä ja neuvottelemaan riittävän ajoissa asioista.

Lannanlevitysaikojen jatkaminen marraskuulle on maa- ja metsätalousministerin mukaan vallitsevassa tilanteessa itsestään selvää.

– Siitä vaan ilmoitus kuntaan, niin sen voi tehdä. Kukaan ei epäile, että se on vain jäänyt tekemättä, nyt on sellaiset olosuhteet. Olisi myös ympäristön kannalta huono asia, että sinne mentäisiin märille pelloille.

Lepän mukaan myös uusia avauksia maanviljelijöiden ahdingon helpottamiseksi on esillä. Hän ei kuitenkaan avaa asiaa.

– Hallituksen piirissä keskustellaan erilaisista vaihtoehdoista, mutta niiden yksityiskohtia en vielä halua arvioida. Siellä on monia asioita pöydällä. Katsotaan, mitä saadaan eteenpäin.