”Tosi vakava paikka” – Ministeri Jari Leppä kutsui maatalouskomissaarin katsomaan Suomen peltoja

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli
Ministeri Jari Leppä.

– Se on erittäin hankala ja vakava paikka, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) luonnehtii satotilannetta.

Kasvukausi on ollut vaikea. Kun ikkunasta katsoo ulos, sataa. Joet tulvivat ja pelloillakin on vettä.

– Alueellisia eroja on aika paljon. Osassa Suomea on korjuutoimet vasta aluillaan. Kaikki ovat laittaneet ne panokset sinne ja juuri mitään ei ole saatu talteen. Kyllä se on tosi vakava paikka, Leppä jatkaa.

Viljan laatu heikkenee, kun sitä ei saada pelloilta pois.

– Kun puhutaan leipäviljan laadusta, varmasti tulee merkittävästi laatutappioita ja leipäviljaa menee rehuviljaksi. Varmasti osa rehuviljasta ei kelpaa mihinkään. Tiedän jo sellaisia tapauksia, että esimerkiksi hometoksiiniluvut ovat niin korkeita, ettei niitä voi edes käyttää rehuna, Leppä jatkaa.

Maanviljelijöiden hätä näkyy viiveellä myös kaikkien suomalaisten ruokapöydässä siitäkin huolimatta, että varastot ovat kohtuullisen täynnä.

– Kyllä se tulee näkymään. Aivan erityisesti tulee näkymään siinä, kun ei ole syysviljoja pystytty tekemään juuri ollenkaan kelien takia. Kotimaisesta rukiista tulee ensi vuonna kyllä ehdottomasti niukkuutta, vahvasti niukkuutta. Kyllä tämä tulee olemaan ongelma monella tavalla.

Myös Ruotsin satotilanne heikko.

Maaseudun Tulevaisuus kertoi maanantaina, että Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK vaatii EU-komissiolta ja Suomen hallitukselta tukitoimia satovahinkojen takia.

– Kyllä me käymme keskusteluja, niin hallituksen piirissä kuin ministeriön sisällä on käyty jo pitkään, Leppä sanoo Demokraatille eduskunnassa keskiviikkona.

– Valmiutta on nostettu ja siellä käydään läpi niitä mahdollisuuksia, mitä olemassa on, hän jatkaa.

Mitään kovin konkreettista hänellä ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi tarjolla.

Leppä sanoo vieneensä vahvat terveiset satovahingoista maanantaina EU-ministerineuvoston kokoukseen ja yhtä lailla kahden kesken EU:n maatalouskomissaarille Phil Hoganille.

– Saatiin ymmärrystä asialle, hyvinkin ymmärrystä. Baltian maat toivat saman viestin, siellä on ihan samanlainen tilanne. Osassa Ruotsia on samanlainen tilanne. Kyllä tämä on nyt laajempi kuin pelkästään Suomessa tämä ongelma. Siksi toivon, että myöskin komission taholta tullaan asiassa vastaan.

Seuraavaksi ministerineuvosto kokoontuu marraskuussa.

– Me kirjelmöimme Hoganille. Kutsuin hänet myöskin katsomaan meidän satotilannetta, mutta hän todennäköisesti ei ehdi, mutta kutsu on.

Oliko mitään konkreettista?

– Ei vielä, mutta kyllä hän selvästi näki tarpeen.

Vakuutusmaksuvero pois?

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaati esimerkiksi verotuksen muuttamista, muun muassa vakuutusmaksuveron poistamista kokonaan satovahinkovakuutuksilta.

Leppä kertoo, että vain 1–2 prosentilla viljelijöistä on satovahinkovakuutuksia.

– Se on niin kallis. Se ei ole tuotteena sellainen, että se olisi riittävän kiinnostava. Yksi syy on juuri vakuutusmaksuvero, joka on 24% ja se neljänneksellä jo heti nostaa hintaa.

Lepän mukaan vakuutusmaksuveroon puuttuminen voisi olla yksi keino.

– Tietysti maa- ja metsätalousministeriön alla se ei ole, mutta se on yhtenä mahdollisuutena listalla.

Hän nostaa esimerkiksi salmonellavakuutuksen, joka on ryhmävakuutus.

– Siihen kaikki osallistuvat ja maksavat. Se on houkutteleva myös viljelijöille sekä vakuutusyhtiöille, koska kaikki ovat mukana. Silloin on myös kohtuullinen hinta ja turva on kuitenkin hyvä. Tämä on vähän eri asia, mutta tämäntapaisia mekanismeja meidän pitää löytää.

Neuvottelu edessä pankkien ja vakuutuslaitosten kanssa.

Leppä kertoo, että hän on piakkoin tapaamassa pankkien ja vakuutuslaitosten edustajia ja keskustelee vakuutusmaksuista sekä maanviljelijöiden lainojen takaisinmaksun lykkäyksestä ja lyhennysten korkojen lykkäyksistä.

– Lainojen takaisin maksun lykkäksissä kannustan viljelijöitä olemaan aktiivisesti omaan pankkiin yhteydessä ja neuvottelemaan riittävän ajoissa asioista.

Lannanlevitysaikojen jatkaminen marraskuulle on maa- ja metsätalousministerin mukaan vallitsevassa tilanteessa itsestään selvää.

– Siitä vaan ilmoitus kuntaan, niin sen voi tehdä. Kukaan ei epäile, että se on vain jäänyt tekemättä, nyt on sellaiset olosuhteet. Olisi myös ympäristön kannalta huono asia, että sinne mentäisiin märille pelloille.

Lepän mukaan myös uusia avauksia maanviljelijöiden ahdingon helpottamiseksi on esillä. Hän ei kuitenkaan avaa asiaa.

– Hallituksen piirissä keskustellaan erilaisista vaihtoehdoista, mutta niiden yksityiskohtia en vielä halua arvioida. Siellä on monia asioita pöydällä. Katsotaan, mitä saadaan eteenpäin.

Keskustelua aiheesta

Ay-pomo sai totaalisesti tarpeekseen: ”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä”

Kuva: Kari Hulkko

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ottaa sunnuntaina rajusti kantaa työttömien niin sanottuun aktiivimalliin, jota työttömien kyykyttämiseksikin ja pakottamiseksi on kutsuttu.

Malinen antaa palaa oikein kunnolla Twitter-tilillään.

”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä. Tässä entinen hyvinvointiyhteiskunta rankaisee niitä jotka ovat heikoimmilla.”

Malisen mukaan vastuuministeri Jari Lindström (sin.) ja hallitus osoittavat ”täydellistä ylenkatsetta ihmisyydelle”.

Twiittiä on kommentoinut muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.

”Hallitusohjelman pyrkimys: 1. alennetaan rekrytoinnin kynnystä työpaikkasopimisella 2. parannetaan henkilöstön asemaa 3. työttömyysturvasta velvoittavampi. Järjestöt estivät 1:n ja 2:n kikyssä. Nyt politiikka todella painottuu liikaa 3:een. Siksi työpaikkasopiminen!”

Malinen vastaa Vartiaiselle yhtä suorapuheisesti kuin alkujaan twiittasi.

”Kokeilepa vaikka vuotta peruspäivärahalla tai toimeentulotuella torkkupeiton ja punaviinin sijasta.”

SDP on vastustanut voimakkaasti hallituksen ajamaa työttömyysturvan aktiivimallia pitäen sitä työttömien rankaisemisena. Mikäli niin kutsutun aktiivimallin aktiivisuuskriteerit eivät työttömällä täyty, seurauksena on 4,65 prosentin leikkaus työttömyysturvaan.

”Poikkeuksellinen tapahtuma” – puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari: ”Vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kohu Helsingin Sanomien eilisestä artikkelista koskien salaisten sotilastiedustelutietojen julkaisemista jatkuu. HS on saanut haltuunsa asiakirja-aineistoa, josta paljastuu tietoa Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen toiminnasta. Aineiston perusteella lehti kertoo muun muassa, että Tikkakoskella toimivaa, hyvin salassa pidettyä Viestikoekeskusta ja muuta sotilastiedustelua kiinnostaa ylipäätään kaikki Venäjään liittyvä.

Tapaus sai maan korkeimman johdon reagoimaan viranomaisia myöten. Presidentti Sauli Niinistö piti omassa lausunnossaan salaisten asiakirjojen vuotoa vakavana. Niinistö sanoi, että asiaa koskeva rikostutkinta on käynnistetty. Niinistö huomautti myös, että korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on Suomen turvallisuuden kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Mika Kari sanoo sunnuntaina Demokraatille, että vuoto on erittäin vakava asia.

Salaisiksi turvaluokiteltuja tietoja vuodetaan tarkoituksellisesti mediaan. Esillä olleiden tietojen perusteella voi jo nähdä, että kyseessä oli tarkoituksellinen vuoto, kyse ei ollut vahingosta.

Kari sanoo, että kyse on erittäin poikkeuksellisesta tapahtumasta, joka ei ole mitenkään normaalia.

Vuodon motiiveja voi hänen mukaansa vain arvailla, ja se on poliisin tutkittava asia. On esimerkiksi väläytetty, että vuoto voisi liittyä uusien tiedustelulakien käsittelyyn.

– En lähde spekuloimaan näidenkään asioiden yhteydellä. Antaa asianosaisten viranomaisten tutkia asia ja käydä se kunnolla läpi. Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Kari kuitenkin arvioi, että vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan.

Helsingin Sanomien haltuunsa saama, salaiseksi luokiteltu aineisto on eri vuosilta. Mika Kari pohtii, missä menee median vapauden, velvollisuuden ja toisaalta vastuun raja.

Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta, tai elinkautinen vankeustuomio.

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan Viestikoekeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin aineistoa ei ole hankittu oikeudettomasti.

Lisäksi tietoja on julkaistu huolellisella harkinnalla, Niemi kirjoitti eilen lehden verkkosivuilla.

Niemi ei kertonut, miten Helsingin Sanomat sai salaiset asiakirjat tietoonsa. Hänen mukaansa lehdellä on lähdesuojan perusteella oikeus olla ilmaisematta omaa tietolähdettään.

”Kaikkia käytössä olleita tietoja ei ole myöskään julkaistu, vaan seulottu vastuullisen journalistisen harkinnan kautta. Julkaistuissa tiedoissa ei ole käsityksemme mukaan mitään sellaista uutta tietoa, joka vaarantaisi esimerkiksi kansallisen turvallisuuden. Tiedot olivat peräisin vuosien takaa, ja koko Suomen turvallisuusympäristö on sen jälkeen muuttunut oleellisesti.”

Niemi on sunnuntaina luvannut kertoa vielä tänään, kuinka lehti aikoo käsitellä aihetta jatkojutuissa.

Keskusrikospoliisi kertoi omalta osaltaan eilen, että tutkinnassa rikosnimikkeeksi on kirjattu turvallisuussalaisuuden paljastaminen.

Siitä laki sanoo:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti luovuttaa, ilmaisee, julkistaa taikka välittää toiselle, taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, tai josta tekijä muuten tietää että kyseinen asia on sen laatuinen, että asian paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.”

Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) puolestaan sanoi jo eilen STT:lle, että julkisuuteen tullut materiaali on sellaista, joka ei ole ollut eduskunnan käsittelyssä.

– Ei ole minun käsieni kautta kulkenut missään kohtaa mikään näistä papereista. Kun systeemi on ylipäätäänkin sellainen, että nämä eivät kulje eduskuntaan. On luonnollista, että ei minulla ainakaan ole, ja väittäisin, että ei muillakaan eduskunnassa ole ollut, näitä asiakirjoja nähtävänään. Nämä eivät ole eduskunnan käsittelyyn liittyviä papereita miltään osin.

Mika Kari sanoo niin ikään, ettei ole nähnyt kyseisiä asiakirjoja.

– Korkeimman tason turvaluokiteltu tieto on pääsääntöisesti valtion ylimmän johdon ja ylimmän virkamiesjohdon käytössä olevaa tietoa. Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Korjattu lainkohtaa: turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Paavo Väyrynen hurjana: ”Samassa yhteydessä tulisi selvitettäväksi myös tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuus”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen arvostelee presidentti Sauli Niinistöä.

”Jos euroon liittymisestä olisi järjestetty kansanäänestys ja jos siitä olisi päätetty lakiehdotuksen pohjalta määräenemmistöllä, Suomi olisi muiden Pohjoismaiden tapaan jäänyt euroalueen ulkopuolelle.”

Väyrynen avautuu blogissaan.

”Niinistön rooli Suomen liittämisessä euroalueeseen asettaa hänen harteilleen raskaan vastuun siitä, että Suomen taloudessa on eletty menetetty vuosikymmen samaan aikaan kun Ruotsin talous on kasvanut noin neljänneksen verran. Tämä vastuu ulottuu siihen, että meitä on koetellut näinä vuosina suurtyöttömyys ja julkisen talouden velkaantumis- ja leikkauskierre. Olemme myös joutuneet, toisin kuin Ruotsi, tukemaan taloudellisesti euroalueen kriisimaita.”

Väyrynen kirjoittaa, että vielä vuoden 2012 presidentinvaalien yhteydessä Niinistö puolusteli euro-ratkaisua.

”Vuotta myöhemmin hän kuitenkin totesi, ettei olisi silloisilla tiedoilla kannattanut euroaluetta ja Suomen jäsenyyttä siinä. Aktiivista katumista Niinistö ei kuitenkaan ole osoittanut eikä valmiutta korjata tekemäänsä virhettä.”

Väyrynen kirjoittaa myös, että jotta Naton ja Suomen välinen isäntämaasopimus saataisiin eduskunnan käsiteltäväksi, hän on ehdottanut, että eduskunnassa tehtäisiin ministerivastuulain mukainen muistutus niiden valtioneuvoston jäsenten virkatointen lainmukaisuudesta, jotka hyväksyivät sopimuksen eivätkä toimittaneet sitä eduskunnan käsiteltäväksi.

”Samassa yhteydessä tulisi selvitettäväksi myös tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuus. Toivon, että vaikkapa Laura Huhtasaari tekisi muistutuksen ja kokoaisi siihen tarvittavat kymmenen kansanedustajan allekirjoitukset.”

Keskustelua aiheesta

HS:n vastaava päätoimittaja valmistelee tekstiä, jossa kerrotaan, miten lehti aikoo toimia jatkojuttujen osalta

Kuva: Lehtikuva

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi valmistelee parhaillaan tekstiä, jossa valaistaan lehden tiedustelujutun julkaisun taustoja ja kerrotaan lehden saamasta palautteesta. Hän kertoo asiasta Twitterissä.

Lisäksi Niemi aikoo kertoa, millä tavalla lehti jatkaa aihepiirin käsittelyä.

Helsingin Sanomat julkaisi eilen laajan jutun Suomen sotilastiedustelusta. Artikkeli on aiheuttanut voimakkaita reaktioita: esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö julkaisi lausunnon, jossa hän sanoi, että korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on maan turvallisuuden kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Keskustelua aiheesta

HS:n kohuvuoto nousi puheenaiheeksi myös Venäjällä – ”Tikkakosken tiedustelukeskus keskittyy kaikkiin suuntiin tehtävään tarkkailuun”

Kuva: Lehtikuva

Suomen tiedustelu-uutisointi on noteerattu laajalti myös Venäjän mediassa. Asiasta kertovat muun muassa tietotoimistot Tass, RIA Novosti ja Interfax.

RIA Novosti kirjoittaa otsikossaan, että Suomessa on julkaistu salaisia tietoja Venäjän sotilaisiin kohdistuneesta tiedustelusta. Tekstissä kerrotaan Helsingin Sanomissa ilmestyneestä materiaalista, Suomen valtiojohdon reagoinnista ja poliisitutkimuksesta.

– Kuten lehdessä kerrotaan, Tikkakosken tiedustelukeskus keskittyy kaikkiin suuntiin tehtävään tarkkailuun, mutta käytännössä se suuntautuu Venäjälle. Ja sen pääasiallinen toiminta on Venäjän asevoimien seuranta, RIA kirjoittaa.

Tass lähtee liikkeelle keskusrikospoliisin aloittamasta tutkinnasta. Tekstissä kerrotaan Helsingin Sanomien haltuunsa saamasta materiaalista ja siteerataan mediatietoja, joiden mukaan Puolustusvoimien tiedustelukeskuksessa oltiin ”kiinnostuneita kaikesta, mikä oli kytköksissä Venäjään”.

Myös uutistoimistojen ulkopuolinen media on tarttunut aiheeseen. Laajalevikkinen iltapäivälehtityyppinen Komsomolskaja Pravda kertoo salaisten aineistojen vuodosta ja keskusrikospoliisin tutkinnasta.

Lyhyessä uutisessa maininnan saavat myös Nord Stream -hankkeeseen liittyneet tiedot. Lehden johtopäätös on, että kaikesta päätellen Suomen tiedustelu suunnitteli viime vuosikymmenellä sijoittavansa putkeen erilaisia tiedustelujärjestelmiä.

STT–MERJA PUISTO