Turva – Hymy

Totalitarismin kasvot tulee aina paljastaa

Kuva: www.auschwitz.org
Auschwitz I:n pääportti kuvattuna pian leirin vapautuksen jälkeen.

Visa jatkuu mukavan vilkkaana, yhä ollaan kaksinumeroisissa vastausluvuissa. Siispä heti asiaan. Hankolainen uuras visavastaaja Juhani Niemi lyö pohjiksi perusfaktaa pöytään.

”Kyseessä on italianjuutalainen Primo Levi, joka selvisi keskitysleiriltä hengissä, joskaan ei välttämättä elossa. Visateksti löytyy hänen ensimmäisestä julkaistusta teoksestaan ’Tällainenko on ihminen’, jonka toiseen suomennettuun painokseen esipuheen on kirjoittanut Dan Steinbock. Kirja on kuvaus Levin vangitsemisesta, kuljetuksesta Auschwitziin ja siellä selviytymisestä. Ja sen vaikutuksista ihmisyyteen, sekä vartioitujen että vartijoiden.

Kerronta on toteavaa, tiedemiehen (Levi oli kemisti) tapaan, turhaa alleviivaamista välttävä. Kirja julkaistiin vuonna 1947, suomennoksen ensimmäinen painos 1962. Jatko-osaa Aselepo hän alkoi kirjoittaa 11 vuotta myöhemmin, sen suomennos julkaistiin 2001. Primo Levi kuoli 11.4.1987, syyksi ilmoitettiin itsemurha, mutta se on kyseenalaistettu; mahdollisesti kyseessä on ollut tapaturma.”

Yhtä ahkera visapuurtaja on alusta asti mukana pysynyt Sirpa Taskinen Helsingistä.

”Järkyttävintä keskitysleirien ja sotien kuvauksissa on todeta, kuinka ohutta on inhimillisyys. Kovinkaan paljon ei tarvitse kuoria, kun pinnan alta paljastuu itsekäs, häikäilemätön raakalainen. Vain harvat keskitysleirien uhritkaan pystyivät säilyttämään inhimillisyytensä kipinän. Primo Levin kokemassa Auschwitzissä hän sai ystäväkseen siviilityöntekijä Lorenzon, jonka ansiosta Levi katsoo säilyneensä ihmisenä kaiken kauheuden keskellä.”

Ja vielä tähän alkusettiin kolmas ahkeroitsija eli jyväskyläläinen Mauri Panhelainen.

”Primo Levin teos Tällaineko on ihminen (otsikko siis ilman kysymysmerkkiä) erottuu monista muista holokausti-kuvauksista viimeistellyn tyyliinsä ja selkeän kuvaustavan perusteella. Hän on selvästi kirjailija, ei pelkkä muistelija, ja hän julkaisi muutamia muitakin teoksia. Kaikissa niissä taustana oli nuoruuden tragedia, synkkä vuosi natsien keskitysleirissä 1944–45.”

* * *

Espoolainen Eero Reijonen puhuu taas painavaa asiaa.

”Levi on valitettavan ajankohtainen tänäänkin. Ajankohtaisempi kuin koskaan Tällainenko on ihminen -romaanin kirjoittamisen jälkeen. Ihmisiä on taas ryhdytty tosissaan lokeroimaan. (Niin Levikin tekee visakirjassa, kuvaten sivukaupalla hirveää Auschwitzin hierarkiaa, todellista ravintoketjua, jossa alemmat olennot syödään. – – -)

Leirejä on taas pystytetty Eurooppaankin. Tahdissa kulkevien saappaiden ääntä, jossain maassa laiksi ja oikeudeksi kutsuttua, on alettu kaivata ja jopa siellä, missä historian oppien perusteella niitä eniten tulisi kammota. Kun johtavan puolueen nimi on’ Laki ja Oikeus’, tulisi kaikkien tajuissaan olevien kavahtaa, sillä historia on osoittanut, että lain ja oikeuden omiin nimiinsä ottaneet vallanpitäjät eivät kohta suo niitä muille.”

Tervakoskelainen Ossi Lehtiö kysyy vastauksensa aluksi visagurulta, että ”miten on mahdollista, että osaat lukea omien lukijoittesi ajatuksia?” Vastaus on: intuitiolla.

Lehtiö jatkakoon:

”Olen näet kuin ällikällä lyöty, sillä juuri menneen viikon lumilla katselin asiaan liittyviä kirjoituksia ja karttoja. Liitteenä on karttakuva, joka kertoo seuraavan tapahtumasarjan, eli palaamisen kotiin, joka ei sekään ollut kovin helppo ja yksinkertainen. Ymmärtää hyvin kaiken tämän jälkeen, miksi kirjoittaja oli hivenen vetäytyvä.

Le Monde -sanomalehti ja kirjakauppajätti Fnac järjestivät 1999 kyselyn, jossa valittiin 100 parasta kirjaa, jotka ovat ilmestyneet 1900-luvulla. Kyselyyn tuli 17 000 vastausta.

Vuosisadan kirjaksi valittiin Albert Camus’n Sivullinen ja toiseksi nousi Marcel Proustin jättimäinen Kadonnutta aikaa etsimässä. Nyt etsittävä kirja sijoittui tässä kyselyssä sijalle 57. Se kertoo jopa ranskalaisten arvostavan kirjoittajan työtä.

Myös Socialist Review piti teosta vuonna 1997 ilmestyneessä numerossaan 1900-luvun yhtenä keskeisimpänä teoksen. Myös Andrew Taylor teoksessaan ’Books That Changed World’ lukee teoksen viidenkymmen maailmaa mullistaneen joukkoon.

Näin suuresti myöhemmin kehutulla teoksella ei alku ollut helppoa. Primo Levi kirjoitti teosta vuodet 1945–1947 ja yritti saada sitä julkaistuksi suurten kustantajien välityksellä. Siinä hän ei onnistunut, ja lopulta eräs pieni kustantamo suostui ja otti siitä 15 000 kappaleen painoksen, joka meni huonosti kaupaksi.”

* * *

Vexi Lehto Salosta muistelee menneitä aikoja legendaarisessa Pub Sandrosissa.

”Erich Maria Remarquen ’Elämän kipinä’ oli ammoisina aikoina kirjavisassa. Vihjeistä päättelin aikanani kirjailijan, mutta olipa eräs Sandros Pubin pubivisassa kirjan jopa lukenut säästäen minut kauheuksilta. Tämänkertaista sitaattia Maailman Parhaassa Kirjastossa (Salossa, visais. huom) tavatessani mieleeni juolahti Primo Levi. En ole hänenkään tuotantoonsa koskaan tutustunut, mutta häneen on usein viitattu. Kirjastossa olen usein selaillut teosta ’1 000 Books You Must Read Before You Die’. Kyseisessä kirjassa visakirjakin esitellään.”

Visaukon pitääkin tarkistaa, montako visahistorian kohta noin 700 kirjasta löytyy tuosta kirjasta.

Tamperelainen Markku Tuomalakin viittaa aluksi toiseen kirjailijaan.

”Luin aikanaan Jorge Semprunin kirjan ’Kirjoittaminen tai elämä’, jossa Semprun käsittelee omia kokemuksiaan Buchenwaldin keskitysleirillä. Lukukokemus oli voimakas, ja hankin kirjan omaan hyllyyni ja luinkin sen uudelleen. Kun sitten kerran keskustellessani erään kirjallisesti huomattavasti kokeneemman ystäväni kanssa mainitsin Semprunin kirjan, hän kertoi minulle, että Primo Levi on kirjoittanut merkittäviä kirjoja keskitysleirikokemuksistaan.”

Vielä yksi vertailu. Näin Veli-Pekka Salminen, Helsinki:

”Kutosvisasta paljastuu melko helposti italialainen Primo Levi. Suomennettua keskitysleirikirjallisuutta kun ei sentään ihan pilvin pimein ole.

Minulle tutuin on äskettäin lukemani unkarilaisen Imre Kertészin Kohtalottomuus, jossa kerronta pyrkii mielenkiintoisesti väistämään kliseitä.

Kaiken tuollaisen kirjallisuuden tehtävä on tietysti pitää tietoisuudessa totalitarismin (tässä tapauksessa natsismin) todelliset kasvot. Että niistä rumista kasvoista ei tulisi edes puolivahingossa yhteiskunnan kasvot.”

Jyväskyläläinen Ilpo Pietilä ripittäytyy näin:

”Oma kirjani oli v. 2005 ilmestynyt kolmas painos. Häpeäkseni on tunnustettava, että kirjan kansilieve oli lukumerkkinä sivujen 10 ja 11 välissä. Häpeääni lievittääkseni lupaan ensi tilassa nyt lukea tämän klassikkokirjan alusta loppuun.”

Levinsä olivat kaikesta päätelleen jo lukeneet muut hänet tunnistaneet eli Veikko Huuska Ikaalisista, Petri Kettunen Helsingistä ja Pertti Vuorela Espoosta. Palkinto menee tällä kertaa V-P. Salmiselle. (rb)

Viikon 8 sitaatti

Kirjailijamme debytoi jo 1960-luvun alussa, mutta löi läpi vasta 1980-luvulla, muun muassa parinkin Finlandia-ehdokkuuden myötä. Visaromaani on ikään kuin puolikas parista, joka tuota läpimurtoa edesauttoi. Tällä vuosituhannella hän on julkaissut vain pari romaania, mutta sitäkin suuremmalla menestyksellä.

Kuka, mikä, missä? Vastaukset viimeistään 2.3. osoitteeseen kirjavisa@demokraatti.fi tai Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 HKI. Yhdelle palkinto.

”Jumala tietää mitä tapahtuu, kun ihminen huomaamattaan rentoutuu. Itse sitä tajuamatta Annasta tuli vähän vähemmän suoraselkäinen ja vähän vähemmän jännittynyt. Elämä, joka kolme vuotta oli ollut tiukkaa ja ahdasta, avautui niin paljon, että Anna sai itselleen vähän enemmän tilaa. Huomaamattaan hän laajeni ja tuli vähän suuremmaksi, sen verran suuremmaksi että sydän asettui aavistuksen verran paremmin paikalleen ja että keuhkot mahtuivat huokumaan vapaasti.”

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Päivi Nerg otti itselleen raskaan roolin, kun Suomeen saapui vuoden aikana 32 000 turvapaikanhakijaa: ”Tuntui vähän siltä, että huusin, mutta kukaan ei kuunnellut”

Kuva: Jari Soini

Syksyn 2015 maahanmuuttokriisi muutti sisäministeriön kansliapäällikkönä työskennelleen Päivi Nergin tehtävissä kaiken.

Suomeen saapui vuoden aikana 32 476 turvapaikanhakijaa. Silloin Nerg otti itselleen roolin kertoa mahdollisimman selkeästi kansalaisille, mitä seuraavaksi tapahtuu.

– Se oli tietoinen ratkaisu. Oli lähdettävä täyttämään tiedon tarvetta, jotta muu virkakunta saa rauhan tehdä työtään.

Päätökset oli tehtävä sen hetkisen tiedon varassa. Jatkuvasta valmiustilasta ei voinut irrottautua täysin edes kesämökillä. Kritiikki pakotti miettimään omaa toimintaa ja arvomaailmaa. Viimeistä kolmea vuotta Nerg luonnehtiikin raskaaksi.

– Aina kun sanoin minkä tahansa sanan tai lauseen, jokaista sanaani käännettiin. Olin todella huolissani Maahanmuuttoviraston henkilöstöstä. Arvostelu heitä kohtaan oli todella väärää. Tuntui vähän siltä, että huusin, mutta kukaan ei kuunnellut. Oli helpottavaa todeta olleensa omasta mielestään itselleen rehellinen.

– Sen kanssa oli pakko oppia elämään. Mietin, kestänkö, jaksanko, onko liian raskas paikka. Kävelin viestintäjohtajan huoneeseen useampia kertoja sanoakseni, etten jaksa tätä, eikö joku muu voisi hoitaa.

Toivottavasti ihmiset eivät ole ajatelleet minua hallituksen kasvoina.

Tiedon pitäminen sisällään on ollut Nergistä raskasta, varsinkaan kun ei ole voinut kertoa asioiden taustalla olevista seikoista. Se olisi auttanut ihmisiä ymmärtämään tilannetta ja tehtyjä ratkaisuja.

– Vaikeimmat hetket ovat liittyneet siihen, kun ulkopuolelta ihmiset ovat tulleet kyseenalaistamaan omaa arvopohjaa ja kysyneet, olemmeko poliitikkojen vietävissä.

Syytökset olivat pahimmillaan ”Oletteko natseja?”-luokkaa. Silloin Nerg lopetti keskustelupalstojen seuraamisen. Oli suojattava itseä. Perheenyhdistäminen on ollut Nergille henkilökohtaisesti vaikein kysymys, josta on käynyt painia omassa mielessään.

– Olen virkamiesvastuussa. En ole voinut puuttua, vaikka kriteerit eivät ole aina olleet sellaisia, mitä itse olisin halunnut.

Nerg on pyrkinyt luomaan edellytyksiä niiden perheiden yhdistämiselle, joille se vain on ollut mahdollista. Hän muistuttaa Suomessa turvapaikanhakijatilanteen hoidon olevan EU-maiden parhaimmistoa. Kansliapäällikkö on ollut jatkuvasti hallituksen käytettävissä.

– Koen antaneeni viranomaisille kasvot. Virkakoneiston kasvot, jotka ovat vieneet asioita eteenpäin. Toivottavasti ihmiset eivät ole ajatelleet minua hallituksen kasvoina.

Stressin sietokyky on kasvanut. Nerg kokee onnistuneensa parhaiten avoimen kulttuurin luomisessa.

Hienoimpia ovat olleet yhdessä onnistumisen hetket, kuten Tornion vastaanottokeskuksen pystyttäminen nopealla aikataululla. Haastavat tilanteet ovat pakottaneet etsimään ratkaisuja yhdessä.

– Se on paljon isompi asia kuin maahamuuttokriisistä selviäminen 2015. Tunteet ja kaikki muu on ollut pakko siirtää sivuun.

Suomen tämän hetkinen ilmapiiri ei ole tarpeeksi kypsä siihen, että eläisimme yhdessä eri kulttuureista ja uskonnoista tulevien ihmisten kanssa.

Nergin mukaan pitäisi puhua paljon enemmän yhteiskuntaa yhdistävistä asioista. Hänestä olisi parasta, jos suomalaiset rohkaistuisivat kanssakäymiseen erilaisten ihmisten kanssa. Ihmiset tarvitsevat entistä enemmän toinen toisensa kunnioittamista.

– Suomen tämän hetkinen ilmapiiri ei ole tarpeeksi kypsä siihen, että eläisimme yhdessä eri kulttuureista ja uskonnoista tulevien ihmisten kanssa. Meidän pitäisi pysähtyä. Me olemme kaikki luojan luomia erilaisia ihmisiä.

Nergin on vaikea ymmärtää, miksi auttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Paperittomana heillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia Suomessa. Hän ei näe perusteita piilotteluun edes kirkolla tai sen jäsenillä. Hän muistuttaa, että perustuslain lähtökohtana on hädässä olevien ihmisten auttaminen.

– Eri asia on heidän auttamisensa, joilla on kotiinpaluun mahdollisuus. Suomi ei lähetä ketään kuolemaan. Nämä ovat todella vaikeita kysymyksiä.

Nerg on aloittanut vuoden alusta työnsä valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä. Hänen uusiin tehtäviinsä kuuluu esimerkiksi henkilöstöjohtaminen, hallinnon ja julkisen hallinnon kehittäminen, digitalisaation edistäminen sekä toimintatapojen ja ohjauksen kehittäminen julkisessa hallinnossa. Lisäksi hän johtaa tehtävässään maakunta- ja sote-uudistuksen toteutusta.

– Toivon saavani käyttää omaa osaamistani sataprosenttisesti, ja työni olisi niin haasteellista kuin olen osannut odottaa.

Lue koko laaja Päivi Nergin haastattelu torstain 18. tammikuuta Demokraatista.

Keskustelua aiheesta

Äänestysprosentti oli 6,4 kello 20 mennessä – ennakkoäänestys alkoi edellisvaaleja vilkkaampana

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestyksen äänestyslippu Espoon Tapiolan postissa. Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi tänään.

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi selvästi edellisiä presidentinvaaleja vilkkaammin.

Ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä oli iltakahdeksaan mennessä annettu 269 937 ääntä. Äänestysprosentti oli nyt 6,4, kun se kuusi vuotta sitten ensimmäisen päivän jälkeen oli 5,4 prosenttia.

Ennakkoäänestys jatkuu ensi tiistaihin saakka. Varsinainen vaalipäivä on 28. tammikuuta.

MTV:n teettämään kyselyyn vastanneista suomalaisista 73 prosenttia tiesi jo tammikuun alussa, ketä äänestää presidentiksi. Valtaosa vastanneista myös uskoo, että presidentinvaali ratkeaa ensimmäisellä kierroksella.

Kyselyä varten haastateltiin reilut tuhat suomalaista tammikuun alussa. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

Ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona. Varsinainen vaalipäivä on 28. tammikuuta.

Demarimeppi iloitsee: ”EU otti rohkean askeleen ilmaston puolesta”

Kuva: Kari Hulkko
SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri on tyytyväinen parlamentin hyväksymiin kantoihin.

Euroopan parlamentti otti  keskiviikkona merkittäviä edistysaskelia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Parlamentti äänesti kolmesta tärkeästä energiadirektiivistä ja päätyi kunnianhimoisiin tavoitteisiin niin uusiutuvan energian kuin energiatehokkuuden osalta.

SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri on tyytyväinen parlamentin hyväksymiin kantoihin.

– Parlamentti haluaa, että yli kolmannes energiastamme olisi uusiutuvaa vuonna 2030. Lisäksi parlamentti äänesti kestävän biopohjaisen uusiutuvan energian puolesta, vaikka se ennen äänestystä käydyissä keskusteluissa sai myös kritiikkiä osakseen, Kumpula-Natri iloitsee.

S&D-ryhmän euroedustajat vastasivat koko parlamentin kannasta niin uusiutuvan energian direktiivissä kuin energiatehokkuusdirektiivissä. Se edesauttoi kunnianhimon nostamisessa – lopulta myös suurin puolue, oikeistolainen EPP, saatiin kompromissien kautta tukemaan korkeampaa energiatehokkuuden nostotavoitetta.

Komissio esitti 27 prosenttia, mutta parlamentti nosti tavoitteen 35 prosenttiin. Samoin uusiutuvien energioiden tavoite nousee 35 prosenttiin parlamentin kannassa.

– Kunnianhimoisia tuloksia ei saavuteta jääräpäisillä yrityksillä muuttaa sääntöjä koko ajan, kuten nyt nähtiin matkan varrella. Jotkut koettivat esimerkiksi estää kokonaan runkopuun käytön energiaksi, mikä olisi estänyt myös harvennushakkuiden puunkäytön, Kumpula-Natri kertaa yli vuoden kestäneen käsittelyn vaiheita.

Erityisesti Kumpula-Natri haluaa nostaa esiin liikennesektorille asetetun tavoitteen – 12 prosenttia uusiutuvan energian osuudesta. Parlamentti haluaa vähentää peltopohjaisten niin sanotun ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden käyttöä ja tuoda tilalle edistyneitä biopolttoaineita.

– Biopolttoaineet ovat tärkeä työkalu siirtyessämme kohti puhdasta liikennettä. On hyvä, että siirrymme pois esimerkiksi palmuöljystä kohti uusia polttoaineita. Toivottavasti lisääntyvä kysyntä edistyneille, muun muassa metsäpohjaisille polttoaineille johtaa myös uusiin investointeihin ja sitä kautta työpaikkoihin Suomessa, Kumpula-Natri sanoo.

Parlamentti päätti pitää edistyneiden polttoaineiden listalla myös mäntyöljyn.

Tiukan vaikuttamistyön jälkeen parlamentti päätti pitää edistyneiden polttoaineiden listalla myös mäntyöljyn, josta jo nykyisellään tehdään kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi vähentävää biopolttoainetta Lappeenrannassa.

– Ympäristövaliokunnasta tuli myös esitys mäntyöljyn poistamiseksi, mutta onneksi tuokaan ei salissa mennyt läpi, sillä juuri sivuvirroista syntyy uusia innovaatioita osana kiertotaloutta. Se on parasta biotaloutta, Kumpula-Natri sanoo.

Miapetra Kumpula-Natri on jäsenenä parlamentin energia- ja teollisuusvaliokunnassa, joka vastasi ympäristövaliokunnan kanssa energialakien käsittelystä.

Parlamentin käsittelyssä oli tänään kolme lainsäädäntöesitystä niin sanotun puhtaan energian paketista.

Uusiutuvan energian direktiivin (ns. RED II) ja energiatehokkuusdirektiivin (ns. EED) lisäksi käsittelyssä on hallintomallidirektiivi (ns. Governance).

Nämä kolme esitystä ovat osa komission loppuvuodesta 2016 julkaisemaa energipakettia, jolla pyritään varmistamaan EU:n pääseminen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin.

”Lähisuhdeväkivalta on vakava ihmisoikeusongelma” – Haatainen: Varatut resurssit ovat riittämättömät

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen vaalimökkinsä avajaisissa Helsingin Narinkkatorilla tiistaina.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kirjoittaa blogissaan lähisuhdeväkivallasta.

– Kolmannes suomalaisista naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa tekemänä. Tätä todellisuutta kuvaa osuvasti myös Ensi- ja turvakotien liiton mainos, jossa äiti opettaa lapsilleen, kuinka paetaan kotona tapahtuvaa väkivaltaa. Pakeneminen on mainoksessa naamioitu leikkinä tapahtuvaksi nalleretkeksi, Haatainen aloittaa tekstin.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi joulun alla toimeenpanosuunnitelman Istanbulin sopimukseen. Istanbulin sopimus on Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi.

Haatainen muistuttaa peräänkuuluttaneensa vaalipamfletissaan ”Suomen paikka maailmassa” Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa Suomessa – riittävin resurssein.

– Nyt laadittu toimeenpanosuunnitelma on tärkeä. Siinä on yli 40 toimenpidettä, joilla ehkäistään lähisuhdeväkivaltaa ja sen uhkaa. Sitä sovelletaan myös miehiin ja poikiin silloin kun he ovat lähisuhdeväkivallan uhreja.

– Ongelmallista kuitenkin on, ettei hallitus osoittanut toimeenpanosuunnitelman toteuttamiselle minkäänlaista kiinteää tai lisättyä määrärahaa.

Riittämättömillä määrärahoilla ei torjuta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Haatainen korostaa, että suunnitelma on tarpeellinen, mutta siihen varatut resurssit riittämättömät.

Suomi käyttää nykyisellään monikymmenkertaisesti vähemmän rahaa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn kuin Ruotsi.

– Riittämättömillä määrärahoilla ei torjuta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, Haatainen toteaa.

Presidenttinä Haatainen haluaa nähdä Suomen, jossa pidetään huolta myös niistä, joiden omat voimavarat eivät riitä.

– Lähisuhdeväkivalta on Suomessa vakava ihmisoikeusongelma. Väkivallalla on kauaskantoiset seuraukset ja on koko yhteiskunnan etu, että lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen kohdistetaan riittävät resurssit. Vain siten voimme rakentaa tasa-arvoista ja turvallista yhteiskuntaa, Haatainen kirjoittaa.

”EU:n ja Venäjän välit ovat pahasti tulehtuneet” – Jaakonsaari haluaa psykologisen puolustuksen unionin yhteiselle agendalle

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

– Venäjän strateginen viestintä Euroopassa on laajaa, ja aggressiivinen käyttäytyminen verkoissa on kasvanut. Puhutaan informaatiosodasta, joskin on todettava, ettei ilmiö ole mikään uusi: informaatiosotia on ollut aina niin sodan kuin rauhan aikanakin.

Näin totesi europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.), kun Euroopan parlamentti keskusteli Venäjän propagandasta EU:ssa tänään Strasbourgissa.

Jaakonsaari pohti puneenvuorossaan, mistä kaikesta Eurooppaan suuntautuneet informaatiohyökkäykset johtuvat?

– EU:n ja Venäjän välit ovat pahasti tulehtuneet, sillä Krimin liittäminen Venäjään ja Ukrainan tapahtumat ovat rikkoneet kansainvälistä oikeutta ja Euroopan turvallisuusjärjestystä. EU ei voi tätä hyväksyä.

EU:n sekä jäsenmaiden pitää ottaa haaste vastaan.

Mitä pitäisi tehdä Venäjän disinformaation ja valeuutisten torjumiseksi?

– Euroopan unionin strategista viestintää pitää vahvistaa. Perinteisellä ja sosiaalisella medialla, tutkiva journalismilla, ajatushautomoilla, kansalaisjärjestöillä – kaikilla on oma tehtävänsä auttaa ihmisiä erottamaan faktat ja valeuutiset. Medialukutaidon oppiminen on suuri haaste uudessa digimaailmassa, Jaakonsaari vastaa.

– EU:n sekä jäsenmaiden pitää ottaa haaste vastaan. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ilmoitti hiljakkoin Sälenin turvallisuuskonferenssissa, että Ruotsiin perustetaan ”psykologisen puolustuksen yksikkö”, jolla torjutaan vieraan valtion vaikutusta.

– Kun Euroopan unioni on nyt tehostamassa yhteistä puolustusta, otettakoon yhteiselle agendalle myös psykologinen puolustus, Jaakonsaari linjasi Starsbougissa.