Touko Aalto antaa Antti Rinteelle kiitosta Suomen talouskasvun käynnistymisestä: ”Hän oli silloin vastaavana ministerinä”

Kuva: lehtikuva / anni reenpää
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto.

Vihreiden kesällä valittu uusi puheenjohtaja Touko Aalto tapasi tänään politiikan toimittajia Helsingissä.

Suomen Kuvalehden artikkelissa ennakoitiin hiljattain, että vihreät olisi kiinnostunut tulevaisuudessa hallitusyhteistyöstä kokoomuksen kanssa. Aalto on ennättänyt kiistämään olleensa itse taustoittavan jutun haastattelulähteenä.

Gallup-nosteessa olevissa vihreissä pohditaan nyt mahdollista hallitukseen pääsyä, vaikka virallinen viesti kuuluukin totta kai, että kaikki on ennenaikaista.

Mietinnästä kertoo, että puolueen lehti Vihreä Lanka kysyi juuri puoluevaltuuskunnan jäseniltä, olisiko SDP, kokoomus vai keskusta mieluisin hallituskumppani. Liian aikaista sanoa oli kyselyn voittanut kanta. Demarit sai eniten mainintoja. Kokoomuksen kannatus oli noussut ja keskustan romahtanut.

Aalto toteaa hänkin, että pohdinta on ennenaikaista ja ensin käydään vaalit, mutta heittäytyy tämän jälkeen pohtimaan myös Vihreän Langan kyselyn tulosta. Flirttiä kokoomuksen suuntaan ei nyt ole luettavissa.

– Lopputulos oli aika sama kuin ennenkin, demarit oli siinä muistaakseni ykkönen ja pikkaisen on tapahtunut muutosta ja ihmiset eivät näe ihan niin vastenmielisenä vaihtoehtona sitä periaatetta, että jossain hetkessä, jos asioista saadaan sovittua, voidaan keskustella myös kokoomuksen kanssa, hän muotoilee.

4,7% ja hyvä jos puhemies-nimestä päästäisiin eroon.

Tänään eduskunnassa keskusteltiin alkoholilain uudistuksesta. Touko Aalto säilyttäisi alkoholin tilavuusprosentin vähittäiskaupassa 4,7%:ssa ja poistaisi samalla valmistustaparajoituksen. Näin ollen niin kutsutut limuviinat voisivat Aallon puolesta tulla kauppoihin.

Aalto toteaa, että kaupoissa on jo nyt aivan vastaavia tuotteita kuin limuviinat, mutta ne on tätä nykyä valmistettu käymisteitse.

Prosenttikysymys ei sekään ole Aallon mukaan kynnyskysymys. Jos lakipaketti olisi erilainen, hän voisi hyväksyä korotuksen hallituksen esittämään 5,5 prosenttiin. Mutta nyt lakiesitys on sellainen, että Aalto on 4,7%:n kannalla.

Aalto pitää hyvänä alkoholilain ravintolatoimintaan liittyvien rajoitusten poistoja ja höllennyksiä. 5,5-prosenttiset juomat vähittäiskaupoissa hän näkee riskinä. Aalto pelkää, että alkoholin kokonaiskulutus ja terveyshaitat kasvavat. Nelosoluen menekki lisääntyisi.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tänään julkistamaa Suomeen perustettavaa uutta taloustieteen huippuyksikköä Aalto kuvaa lähtökohtaisesti hyväksi hankkeeksi. Hän ei ollut puoliltapäivin vielä kunnolla ehtinyt perehtyä, mistä on kyse. Huippuyksikön toiminnasta vastaavat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Svenska Handelshögskolan.

Keskustelua sukupuolineutraalista kielenkäytöstä Aalto sanoo pitävänsä tärkeänä asiana, mutta toteaa tällä hetkellä priorisoivansa budjettikeskustelua. Aamulehden avausta sukupuolineutraalin kielen edistämisestä hän kiittelee. Hän itse näkisi hyväksi, jos termistä puhemies päästäisiin eroon.

Äänekosken tehdas ”hirveä rasite metsäluonnolle”.

EU-parlamentissa äänestettiin hiljattain metsien käytön intensiteetistä ja siitä, miten sitoudutaan pitämään metsät pitkän aikavälin hiilinieluina. Aallon mukaan vihreät kannattavat parlamentin ympäristövaliokunnan alkuperäistä ehdotusta, jossa ei haluttu lievennyksiä metsien käytön tehokkuuden rajoituksiin. Tämä esitys hävisi.

Aalto perustelee vihreiden kantaa ilmastomuutoksen vastustamisella. Hän muistuttaa myös, että Sipilän hallitusohjelman mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pitäisi pysäyttää vuoteen 2020 mennessä. Aallon mukaan hallitus on jo myöntänyt, ettei se pääse tavoitteeseen.

Vihreiden puheenjohtajalta kysyttiin myös, olisiko Äänekosken uusi biotuotetehdas pitänyt jättää rakentamatta.

Hän vastasi muun muassa, että pitää ottaa huomioon kokonaisuus ja pohti hakkuiden kokonaismäärää.

– Kyllä Äänekosken tehdas yhdistettynä näihin uusiin hankkeisiin asettaa hirveän rasitteen meidän metsäluonnolle, metsämäärille.

– Hyvää on se, että siinä on kiinnitetty huomiota aika paljon (selluntuotannon) sivuvirtoihin, mikä on juuri oikein. Siihen on ympärille tehty tosi paljon erilaista yritysklusteritoimintaa. Siinä on hyödynnetty alueen ammattikoulu-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-osaamista ja sitä on markkinoitu ja viety juuri oikeisiin suuntiin. On tehty aika paljon innovaatioita. Kyllä kannustaisin panostamaan vieläkin enemmän sivuvirtoihin ja korkeampaan jalostusarvoon.

– Toivoisin, että yhä enemmän voitaisiin viedä jotain muutakin kuin havusellua.

Pyörittelyä Fennovoimalla.

Fennovoima kertoi eilen siirtävänsä tavoitettaan saada rakennuslupa uudelle Pyhäjoen ydinvoimalalle vuoteen 2019. Päätös on valumassa seuraavalle hallituskaudelle. Aallon edeltäjä vihreiden keulassa, Ville Niinistö esitti aikanaan murskaavaa kritiikkiä koko hankkeelle.

– Olen ihan prikulleen samaa mieltä kuin Ville. Villen linja on kuin puolueen linja tässä asiassa ollut. Mutta tässä pitää myös muistaa, että se on osittain Fennovoiman, Rosatomin ja STUK:n asia. Se (rakennuslupa) ajankohtaistuu ehkä parin vuoden päästä tämä kysymys. Ennenaikaisesti ei varmaan hirveästi kannata lähteä ottamaan kantaa.

– Korostan myös sitä, mitä sanoin kun Talouselämä kysyi aiheesta aikaisemmin. Pitää erottaa, missä on paikka ja aika ja tila, jossa poliitikko voi tehdä kannanmuodostusta ja mikä on kun viranomaistaho tekee kannanmuodostusta. Jos Säteilyturvakeskus STUK tekee oman arvionsa ja päättää, että hanke on turvallinen, en minä voi lähteä sitä poliittisesti sanomaan, että eipäs ole. Tässä asiassa pitää tehdä selvä pesäero, kuka käsittelee, mitä käsittelee ja missä vaiheessa voidaan tehdä poliittista kannanmuodostusta.

Aalto sanoi, ettei lähde poliitikkona kyseenalaistamaan STUK:n viranomaisarviota asiasta.

– He tekevät omaa työtään. Hankkeesta voi olla mitä mieltä tahansa. En ole sitä koskaan kannattanut enkä kannata vieläkään, mutta viranomaistyötä ja STUK:n omaa työtä poliitikkojen ei pidä mennä sörkkimään, Aalto pyörittelee.

Viime vaalikauden infraratkaisuilla tärkeä merkitys.

Aalto punnitsi politiikan toimittajien tapaamisessa myös sitä, mistä syystä Suomen talous on lähtenyt kasvamaan.

Hallitus sai kritiikkiä koulutuksen ja perusturvan leikkauksista, mutta Aallon mukaan monissa hallituksen päätöksissä on ollut myös piirteitä, joista on ollut paljon hyötyäkin. Tarkemmin hän ei näihin päätöksiin mennyt.

– Lähes objektiviisen arvion voin sanoa siitä, että viime vaalikauden lopussa – vihreät eivät olleet edes hallituksesssa – tehtiin tosi isoja infrainvestointeja, jotka tavallaan lähtivät sysäämään investointilamaa pois.

Aallon mukaan talouskasvu lähti liikkeelle juuri näistä kevään 2015 isoista infrapäätöksistä.

– Siitä annan Antti Rinteelle tunnustusta. Hän oli silloin vastaavana ministerinä tekemässä näitä hankkeita…Oikeastaan ne viime vaalikauden infraratkaisut ovat se, mikä tavallaan sysäsi hyvää kehitystä eteenpäin, se rupeaa realisoitumaan pikkuhiljaa.

SDP:n puheenjohtaja Rinne oli valtiovarainministerinä vuosina 2014–2015.

Työperäistä maahanmuuttoa massiivisesti.

Lisäksi Aalto toteaa Suomen päässeen nyt kansainvälisen suhdannekehityksen kalkkiviivoilla maailmantalouden imuun mukaan.

– Nyt jos katsoo USA:n, Aasian ja Euroopan suhdannekehitystä, se on vähän taittumassa alaspäin. Sen takia ei voida tuudittautua myöskään hyvään talousvireeseen. Sen takia ei missään nimessä voi lähteä tekemään mitään isoa elvyttävää finanssipolitiikkaa.

– Pitää pystyä varomaan myös talouden ylikuumentumista ja tehdä isoja rakennemuutoksia, joiden kautta voidaan tehdä jotenkin kestävää taloutta myöhemmin.

Aallon mukaan maamme huoltosuhde on ”älytön”. Jos rakennemuutoksia ei tehdä, seuraa vaikeuksia. Hän lisäisi työn tarjontaa ja tähän liittyen muun muassa massiivisesti työperäistä maahanmuuttoa.

Aallon mukaan tarvitaan myös joustavia työmarkkinoita, palkkaamisen ja yrittämisen kynnystä pitää madaltaa.

HS-gallup: Kokoomus ykkönen, SDP toinen,vihreät kolmas – keskusta syöksyy yhä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SDP:n Antti Rinne mietteliäänä: kannatuksen kasvu näyttää pysähtyneen.

Kokoomus pitää kiinni asemastaan Suomen kannatetuimpana puolueena, ilmenee hetki sitten julkaistusta HS-gallupista.

Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, kokoomus saisi 22,2 prosenttia äänistä. Kokoomuksen kannatus on suurempi kuin kertaakaan aiemmin tänä vuonna.

Toiseksi eniten ääniä saisi SDP, jota kannatti 19 prosenttia suomalaisista. SDP:n syksyn ajan jatkanut kasvu pysähtyi, mutta puolueen kannatus pysyi samoissa lukemissa kuin kuukausi sitten, HS kirjoittaa verkkosivuillaan.

Vihreiden kannatus hupeni hieman, mutta vihreät piti paikkansa puolueista kolmanneksi suosituimpana. Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, vihreille menisi 15,4 prosenttia äänistä.

Vihreiden suosio nousi jyrkästi kesällä ja oli ylimmillään elokuussa 17,5 prosenttia. Kesän jälkeisestä alamäestä huolimatta vihreiden kannatus on merkittävästi suurempaa kuin vielä alkuvuodesta.

Keskustan kannatuksen pitkään kestänyt alamäki jatkui. Keskusta oli mielipidemittauksessa neljänneksi suosituin puolue 14,8 prosentin kannatuksellaan.

Vuosi sitten samaan aikaan keskustaa kannatettiin kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin nyt. Keskustaa kannatettiin näin vähän viimeksi syksyllä 2011.

Vasemmistoliiton kannatus jatkoi maltillista nousua. Puolueen kannatus oli 9,3 prosenttia.

Perussuomalaisia kannatetaan hieman aikaisempaa vähemmän. Kuukaudessa perussuomalaisten kannatus väheni 0,7 prosenttia. Heitä äänestäisi nyt 8 prosenttia suomalaisista.

Perussuomalaisista kesällä irtautuneiden sinisten kannatus on pysynyt ennallaan ja hyvin pienenä. Sinisiä äänestäisi 1,6 prosenttia suomalaisista, HS kertoo.

HS-gallupin teki tutkimusyritys Kantar TNS Helsingin Sanomien tilauksesta. 

Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 2 356 henkilöä. Otos edustaa Suomen äänestysikäistä väestöä mutta ei Ahvenanmaalla asuvia. 

Kantar TNS keräsi aineiston 14.11.–10.12.2017. 

Suurimpien puolueiden kohdalla tutkimuksen virhemarginaali on noin kaksi prosenttia suuntaansa. 

 

AVAINSANAT

Teemu Hankamäki Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajaksi

Ylempien toimihenkilöiden puheenjohtaja Teemu Hankamäki tulee Tekniikan Akateemisista.

Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN valitsi syyskokouksessaan uuden hallituksen kaudelle 2018-2019. Puheenjohtajaksi valittiin neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki Tekniikan akateemiset TEKistä.

Hänellä on pitkä kokemus korkeakoulutettujen työmarkkinaedunvalvonnasta ja viimeisen kolmen vuoden aikana hän on toiminut myös YTN:n pääsihteerinä oman toimensa ohella.

– Puheenjohtajana haluan vaikuttaa osaltani siihen, että YTN on tunnettu ja vaikuttava työmarkkinajärjestö, sanoo Hankamäki. – Ensimmäisenä tehtävänä on kuitenkin varmistaa meneillään olevan työehtosopimuskierroksen loppuun saattaminen ylempien toimihenkilöiden kannalta menestyksellisesti, Hankamäki jatkaa.

Ylempien toimihenkilöiden osalta uusia työehtosopimuksia on syksyn mittaan solmittu muun muassa teknologiateollisuuteen, kemianteollisuuteen, suunnittelu- ja konsulttialalle sekä arkkitehtisuunnittelualalle. Neuvottelut ovat kesken rahoitusalalla, jossa parhaillaan on myös voimassa ylityökielto. Muutamilla sopimusaloilla, kuten energiateollisuudessa, neuvotteluja käydään alkuvuodesta.

AVAINSANAT

STTK päätti: puheenjohtajan palkka on 15 000 e/kk – päälle auto- ja puhelinetu

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Antti Palolan eilen jatkokaudelle valinnut STTK päätti tänään muustakin. STTK:n hallituksen järjestäytymiskokous valitsi varapuheenjohtajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Mutta sitten järjestö päätti ja samantien julkaisi puheenjohtajansa työsuhde-edut palkkoineen.

Varapuheenjohtajiksi valittiin Millariikka Rytkönen (Tehy), Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro), Silja Paavola (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer) ja Maija Pihlajamäki (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty).

Hallitus päätti puheenjohtaja Antti Palolan työsuhteen ehdoista. Palkka on 15 000 euroa kuukaudessa. Puheenjohtajalla on puhelin- ja autoetu. Hänellä ei ole lisäeläkettä ja eläkeikä on voimassa olevien eläkelakien mukainen.

Kyse on jo toisesta kerrasta, kun STTK päättää julkisesti puheenjohtajansa palkasta. Muut keskusjärjestöt eivät tiettävästi ole julkaisseet johtajiensa palkkoja.

Puolueiden naisjohtajat ”unohtivat” Jäätteenmäen – haastavat etsimään naisia puhemiehistöön

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Puhemies Maria Lohela joutuu luopumaan paikastaan, kun helmikuun alussa käydään puhemiehistön vaalit.

Eduskuntapuolueiden ja -ryhmien naisjohtajat haastavat kokoomuksen, keskustan ja SDP:n etsimään naisia ehdokkaikseen puhemiehistöön.

– Kaikista ryhmistä löytyy päteviä ja kokeneita naisedustajia, jotka olisivat erinomaisia puhemiehiä tai varapuhemiehiä, he muistuttavat vetoomuksessaan.

Naisjohtajat laskevat, että Suomen 110-vuotisen valtiopäivien historiassa on ollut vain kaksi naista puhemiehenä tarkoittaen nähtävästi Riitta Uosukaista (kok.) ja nykyistä puhemiestä Maria Lohelaa (sin.). Kuitenkin myös Anneli Jäätteenmäki (kesk.) toimi puhemiehenä 25.3.–16.4.2003.

”Unohdus” lienee tahallinen, sillä Jäätteenmäki toimi puhemiehenä hallituksen muodostamisen ajan, joten häntä ei lasketa varsinaisesti puhemiestilastoihin.

Eduskunnan varapuhemiehinä naisia on ollut sentään jokunen. Ensimmäisenä varapuhemiehenä ovat toimineet Pirkko Työläjärvi (sd.), Elsi Hetemäki-Olander (kok.), Saara-Maria Paakkinen (sd.), Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Jutta Urpilainen (sd.).

Toisen varapuhemiehen paikalla ovat olleet Anna-Liisa Linkola (kok.), Ritva Laurila (kok.), Riitta Uosukainen (kok.), Kerttu Törnqvist (sd.), Tarja Filatov (sd.) ja Paula Risikko (kok.).

Naiset ovat pärjänneet erinomaisesti johtotehtävissä.

Puhemiehistöön tulee automaattisesti muutoksia helmikuun alussa. Puhemiehen paikka siirtyy kokoomukselle, ensimmäinen varapuhemiehen paikka säilyy keskustalla ja toisen varapuhemiehen paikan saa SDP. Muutokset johtuvat siitä, että ryhmien kokojärjestys meni uusiksi, kun sinisten eduskuntaryhmä erkaantui kesällä perussuomalaisista.

Naisjohtajat muistuttavat, että naisia on politiikan johtopaikoilla vähän myös Suomessa.

– Suurin este naisten nousulle on, ettei heitä aseteta edes ehdokkaiksi. Kun he tämän kynnyksen ovat ylittäneet, ovat naiset pärjänneet erinomaisesti valituissa johtotehtävissä.

Uusin tasa-arvoindeksikään ei helli Suomea: asema on heikentynyt erityisesti naispäättäjien määrän takia.

– Tällä hetkellä meillä on presidenttinä mies, pääministerinä mies, ja valtaosa ministereistä on miehiä, myös kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajat ja eduskuntaryhmien johtajat ovat miehiä. Maria Lohela puhemiehenä on ollut ainoa poikkeus tämän hetkisessä poliittisen johtopaikkojen miesrivistössä.

Ensimmäisenä varapuhemiehenä toimii tällä hetkellä Mauri Pekkarinen (kesk.) ja toisena varapuhemiehenä Arto Satonen (kok.).

Haasteen ovat allekirjoittaneet eduskuntaryhmien puheenjohtajat Leena Meri (ps.), Krista Mikkonen (vihr.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sekä puolueiden puheenjohtajat Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.) ja Sari Essayah (kd.). Lisäksi allekirjoittajina ovat eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Elsi Katainen (kesk.), Sari Raassina (kok.), Johanna Ojala-Niemelä (sd.), Suna Kymäläinen (sd.), Tiina Elovaara (sin.), Heli Järvinen (vihr.), Mikaela Nylander (r.) ja Päivi Räsänen (kd.).

Juttua täsmennetty klo 16.37: Otsikossa ”unohtivat” on laitettu lainausmerkkeihin. Tekstissä täsmennetään, että hallituksen muodostamisen ajan puhemiehenä toiminut ei pääse varsinaisiin puhemiestilastoihin. Jäätteenmäki toimi puhemiehenä juuri hallitusta muodostettaessa.

Heinäluoma jyrähti keskustalle: ”Mitä ihmeen lääkettä te otatte, kun te lähdette täältä salista ulos?”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Kansanedustaja Eero Heinäluoma (kuva 11.12.).

Budjetin palautekeskustelu on juuri alkanut eduskunnassa. Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen käynnistyi debatti, jossa nousivat esiin muun muassa hallituksen perusturvaleikkaukset ja indeksijäädytykset.

Siinä SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma siteerasi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Antti Kaikkosta, joka on kysellyt, voiko olla niin, että mummo joutuu miettimään, riittävätkö rahat ruokaan vai lääkkeisiin.

Kaikkonen on todennut, että talouden kasvun pitäisi näkyä myös perusturvan varassa elävien ihmisten arjessa.

– Kun kuuntelin keskustan puheenvuoroja täällä, jouduin miettimään, että mitä ihmeen lääkettä te otatte, kun te lähdette täältä salista ulos. Kun teidän puheet muuttuvat kokonaan. Täällä te kerrotte, että kaikki on kunnossa. Sitten salin ulkopuolella kyllä pitää perusturvaa parantaa, kun talous kasvaa, Heinäluoma jyrisi.

– Meillä on keskustajohtoinen hallitus, joka leikkaa perusturvaa talouden kasvaessa! Julkisen sektorien ahkerien naisten ja miesten lomarahoja leikataan myös ensi vuonna. Miten tämä mahtuu arvoisa keskusta teidän aatemaailmaanne? hän jatkoi.

”Se kertoo, siitä että sittenkin jakovaraa olisi.”

Demokraatti uutisoi eilen, että keskustassa on halua miettiä uudelleen työttömiä, eläkeläisiä ja vähäosaisia rokottavia indeksijäädytyksiä vuoden 2019 osalta. Kokoomuslainen valtionvarainministeri Petteri Orpo ei sen sijaan olisi tälle lämpenemässä.

SDP on pitkään vaatinut indeksileikkausten perumista.

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) kysyi keskustelun aikana Sipilältä, tulevatko indeksijäädytykset sittenkin uudelleen arvioitavaksi.

Myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah nosti esiin sen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo on ehdottanut 5-vuotiaiden varhaiskavatuksen tekemistä osittain maksuttomaksi.

– Se kertoo, siitä että sittenkin jakovaraa olisi, Essayah sanoi.

Hän mainitsi myös keskustan varapuheenjohtajien Katri Kulmunin ja Antti Kurvisen puheet siitä, että perusturvan varassa olevien ihmisten asemaa voisi sittenkin parantaa. Essayah kysyi hallituksen linjan perään, varhaiskasvatukset vai indeksikorotukset.

Sipilä: Keskustelu on sallittu.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei vastannut suoraan kysymykseen. Hän sanoi, että 10 miljardin kestävyysvajeen taklaamisesta pidetään kiinni. Sipilä kuitenkin lisäsi, että siitä keskustelu on sallittu, mikä on ensi vuonna mahdollinen pieni liikkumavara.

Orpo sanoi, että kun hän pohti varhaiskasvatuksen maksuttomuutta, että kyse oli ennen kaikkea seuraavan vaalikauden asioista. Hän jatkoi, että kyseisessä Ylen Ykkösaamussa oli pohdittu seuraavan sadan vuoden merkittäviä uudistuksia ja Orpon mukaan kannattaa panostaa lapsiin.

Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen ja sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kritisoivat eilen voimakkaasti Petteri Orpon ulostuloa muun muassa siitä, että tämä on ilmoittanut, ettei jakovaraa ole ja heti perään nostaa esiin 70 miljoonan euron panostuksen varhaiskasvatukseen.

– Tällainen maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille tarkoittaisi sitä, että kansanedustajien ja pankinjohtajien lapset saisivat helpotuksen. Pitää vaan kysyä sillä tavalla retorisesti, että eikö meillä mitään muuta ole korjattavan, keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen kommentoi eilen Orpon lausuntoja Demokraatille.