Touko Aalto antaa Antti Rinteelle kiitosta Suomen talouskasvun käynnistymisestä: ”Hän oli silloin vastaavana ministerinä”

Kuva: lehtikuva / anni reenpää
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto.

Vihreiden kesällä valittu uusi puheenjohtaja Touko Aalto tapasi tänään politiikan toimittajia Helsingissä.

Suomen Kuvalehden artikkelissa ennakoitiin hiljattain, että vihreät olisi kiinnostunut tulevaisuudessa hallitusyhteistyöstä kokoomuksen kanssa. Aalto on ennättänyt kiistämään olleensa itse taustoittavan jutun haastattelulähteenä.

Gallup-nosteessa olevissa vihreissä pohditaan nyt mahdollista hallitukseen pääsyä, vaikka virallinen viesti kuuluukin totta kai, että kaikki on ennenaikaista.

Mietinnästä kertoo, että puolueen lehti Vihreä Lanka kysyi juuri puoluevaltuuskunnan jäseniltä, olisiko SDP, kokoomus vai keskusta mieluisin hallituskumppani. Liian aikaista sanoa oli kyselyn voittanut kanta. Demarit sai eniten mainintoja. Kokoomuksen kannatus oli noussut ja keskustan romahtanut.

Aalto toteaa hänkin, että pohdinta on ennenaikaista ja ensin käydään vaalit, mutta heittäytyy tämän jälkeen pohtimaan myös Vihreän Langan kyselyn tulosta. Flirttiä kokoomuksen suuntaan ei nyt ole luettavissa.

– Lopputulos oli aika sama kuin ennenkin, demarit oli siinä muistaakseni ykkönen ja pikkaisen on tapahtunut muutosta ja ihmiset eivät näe ihan niin vastenmielisenä vaihtoehtona sitä periaatetta, että jossain hetkessä, jos asioista saadaan sovittua, voidaan keskustella myös kokoomuksen kanssa, hän muotoilee.

4,7% ja hyvä jos puhemies-nimestä päästäisiin eroon.

Tänään eduskunnassa keskusteltiin alkoholilain uudistuksesta. Touko Aalto säilyttäisi alkoholin tilavuusprosentin vähittäiskaupassa 4,7%:ssa ja poistaisi samalla valmistustaparajoituksen. Näin ollen niin kutsutut limuviinat voisivat Aallon puolesta tulla kauppoihin.

Aalto toteaa, että kaupoissa on jo nyt aivan vastaavia tuotteita kuin limuviinat, mutta ne on tätä nykyä valmistettu käymisteitse.

Prosenttikysymys ei sekään ole Aallon mukaan kynnyskysymys. Jos lakipaketti olisi erilainen, hän voisi hyväksyä korotuksen hallituksen esittämään 5,5 prosenttiin. Mutta nyt lakiesitys on sellainen, että Aalto on 4,7%:n kannalla.

Aalto pitää hyvänä alkoholilain ravintolatoimintaan liittyvien rajoitusten poistoja ja höllennyksiä. 5,5-prosenttiset juomat vähittäiskaupoissa hän näkee riskinä. Aalto pelkää, että alkoholin kokonaiskulutus ja terveyshaitat kasvavat. Nelosoluen menekki lisääntyisi.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tänään julkistamaa Suomeen perustettavaa uutta taloustieteen huippuyksikköä Aalto kuvaa lähtökohtaisesti hyväksi hankkeeksi. Hän ei ollut puoliltapäivin vielä kunnolla ehtinyt perehtyä, mistä on kyse. Huippuyksikön toiminnasta vastaavat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Svenska Handelshögskolan.

Keskustelua sukupuolineutraalista kielenkäytöstä Aalto sanoo pitävänsä tärkeänä asiana, mutta toteaa tällä hetkellä priorisoivansa budjettikeskustelua. Aamulehden avausta sukupuolineutraalin kielen edistämisestä hän kiittelee. Hän itse näkisi hyväksi, jos termistä puhemies päästäisiin eroon.

Äänekosken tehdas ”hirveä rasite metsäluonnolle”.

EU-parlamentissa äänestettiin hiljattain metsien käytön intensiteetistä ja siitä, miten sitoudutaan pitämään metsät pitkän aikavälin hiilinieluina. Aallon mukaan vihreät kannattavat parlamentin ympäristövaliokunnan alkuperäistä ehdotusta, jossa ei haluttu lievennyksiä metsien käytön tehokkuuden rajoituksiin. Tämä esitys hävisi.

Aalto perustelee vihreiden kantaa ilmastomuutoksen vastustamisella. Hän muistuttaa myös, että Sipilän hallitusohjelman mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pitäisi pysäyttää vuoteen 2020 mennessä. Aallon mukaan hallitus on jo myöntänyt, ettei se pääse tavoitteeseen.

Vihreiden puheenjohtajalta kysyttiin myös, olisiko Äänekosken uusi biotuotetehdas pitänyt jättää rakentamatta.

Hän vastasi muun muassa, että pitää ottaa huomioon kokonaisuus ja pohti hakkuiden kokonaismäärää.

– Kyllä Äänekosken tehdas yhdistettynä näihin uusiin hankkeisiin asettaa hirveän rasitteen meidän metsäluonnolle, metsämäärille.

– Hyvää on se, että siinä on kiinnitetty huomiota aika paljon (selluntuotannon) sivuvirtoihin, mikä on juuri oikein. Siihen on ympärille tehty tosi paljon erilaista yritysklusteritoimintaa. Siinä on hyödynnetty alueen ammattikoulu-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-osaamista ja sitä on markkinoitu ja viety juuri oikeisiin suuntiin. On tehty aika paljon innovaatioita. Kyllä kannustaisin panostamaan vieläkin enemmän sivuvirtoihin ja korkeampaan jalostusarvoon.

– Toivoisin, että yhä enemmän voitaisiin viedä jotain muutakin kuin havusellua.

Pyörittelyä Fennovoimalla.

Fennovoima kertoi eilen siirtävänsä tavoitettaan saada rakennuslupa uudelle Pyhäjoen ydinvoimalalle vuoteen 2019. Päätös on valumassa seuraavalle hallituskaudelle. Aallon edeltäjä vihreiden keulassa, Ville Niinistö esitti aikanaan murskaavaa kritiikkiä koko hankkeelle.

– Olen ihan prikulleen samaa mieltä kuin Ville. Villen linja on kuin puolueen linja tässä asiassa ollut. Mutta tässä pitää myös muistaa, että se on osittain Fennovoiman, Rosatomin ja STUK:n asia. Se (rakennuslupa) ajankohtaistuu ehkä parin vuoden päästä tämä kysymys. Ennenaikaisesti ei varmaan hirveästi kannata lähteä ottamaan kantaa.

– Korostan myös sitä, mitä sanoin kun Talouselämä kysyi aiheesta aikaisemmin. Pitää erottaa, missä on paikka ja aika ja tila, jossa poliitikko voi tehdä kannanmuodostusta ja mikä on kun viranomaistaho tekee kannanmuodostusta. Jos Säteilyturvakeskus STUK tekee oman arvionsa ja päättää, että hanke on turvallinen, en minä voi lähteä sitä poliittisesti sanomaan, että eipäs ole. Tässä asiassa pitää tehdä selvä pesäero, kuka käsittelee, mitä käsittelee ja missä vaiheessa voidaan tehdä poliittista kannanmuodostusta.

Aalto sanoi, ettei lähde poliitikkona kyseenalaistamaan STUK:n viranomaisarviota asiasta.

– He tekevät omaa työtään. Hankkeesta voi olla mitä mieltä tahansa. En ole sitä koskaan kannattanut enkä kannata vieläkään, mutta viranomaistyötä ja STUK:n omaa työtä poliitikkojen ei pidä mennä sörkkimään, Aalto pyörittelee.

Viime vaalikauden infraratkaisuilla tärkeä merkitys.

Aalto punnitsi politiikan toimittajien tapaamisessa myös sitä, mistä syystä Suomen talous on lähtenyt kasvamaan.

Hallitus sai kritiikkiä koulutuksen ja perusturvan leikkauksista, mutta Aallon mukaan monissa hallituksen päätöksissä on ollut myös piirteitä, joista on ollut paljon hyötyäkin. Tarkemmin hän ei näihin päätöksiin mennyt.

– Lähes objektiviisen arvion voin sanoa siitä, että viime vaalikauden lopussa – vihreät eivät olleet edes hallituksesssa – tehtiin tosi isoja infrainvestointeja, jotka tavallaan lähtivät sysäämään investointilamaa pois.

Aallon mukaan talouskasvu lähti liikkeelle juuri näistä kevään 2015 isoista infrapäätöksistä.

– Siitä annan Antti Rinteelle tunnustusta. Hän oli silloin vastaavana ministerinä tekemässä näitä hankkeita…Oikeastaan ne viime vaalikauden infraratkaisut ovat se, mikä tavallaan sysäsi hyvää kehitystä eteenpäin, se rupeaa realisoitumaan pikkuhiljaa.

SDP:n puheenjohtaja Rinne oli valtiovarainministerinä vuosina 2014–2015.

Työperäistä maahanmuuttoa massiivisesti.

Lisäksi Aalto toteaa Suomen päässeen nyt kansainvälisen suhdannekehityksen kalkkiviivoilla maailmantalouden imuun mukaan.

– Nyt jos katsoo USA:n, Aasian ja Euroopan suhdannekehitystä, se on vähän taittumassa alaspäin. Sen takia ei voida tuudittautua myöskään hyvään talousvireeseen. Sen takia ei missään nimessä voi lähteä tekemään mitään isoa elvyttävää finanssipolitiikkaa.

– Pitää pystyä varomaan myös talouden ylikuumentumista ja tehdä isoja rakennemuutoksia, joiden kautta voidaan tehdä jotenkin kestävää taloutta myöhemmin.

Aallon mukaan maamme huoltosuhde on ”älytön”. Jos rakennemuutoksia ei tehdä, seuraa vaikeuksia. Hän lisäisi työn tarjontaa ja tähän liittyen muun muassa massiivisesti työperäistä maahanmuuttoa.

Aallon mukaan tarvitaan myös joustavia työmarkkinoita, palkkaamisen ja yrittämisen kynnystä pitää madaltaa.

”Tämä on vakava puute” – SDP korostaa sosiaalista ulottuvuutta EU:n kehittämisessä

Euroopan unionista ja Euroopan talous- ja rahaliitto EMUn tulevaisuudesta puhuttaessa  pitää ottaa huomioon myös sosiaalinen ulottuvuus. Muuten ihmisten luottamusta ei voida saavuttaa, kansanedustaja, SDP:n EU-asioista vastaava Tytti Tuppurainen korostaa.

– Sosiaalipolitiikka on tietysti jäsenmaiden omaa toimintaa, eikä EU:lla ole yhteistä sosiaaliturvaa. On kuitenkin paljon, mitä unioni voi tehdä EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi, Tuppurainen luonnehti tänään eduskunnassa.

Sosialidemokraatit julkistivat tänään oman esityksensä EU:n ja EMUn kehittämisestä ja unionin sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuudesta. Linjaukselle on puolueen mielestä tarvetta, sillä julkisessa keskustelussa aihe ei ole noussut esiin tarpeeksi.

Tuppurainen huomautti SDP:n esityksen julkistamistilaisuudessa, että viime perjantaina julkaistuissa hallituksen EMU linjauksissa ei sanallakaan mainittu sosiaalista ulottuvuutta.

– Tämä on mielestämme vakava puute, ja tarjoamme tätä omaa pakettiamme myös hallituksen käyttöön. Ottamalla sosiaalisen ulottuvuuden huomioon voidaan saavuttaa terveempi ja eheämpi EMU.

Euroopan porvareiden linjauksissa sosiaalinen ulottuvuus näyttäytyy välttämättömänä pahana.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne puolestaan kiinnitti huomiota siihen, kuinka Euroopan porvareiden EPP:n linjauksissa sosiaalinen ulottuvuus näyttäytyy välttämättömänä pahana.

– SDP haluaa vastustaa tätä ajattelua omalla esityksellään. Sosialidemokraatit haluavat kertoa, että sosiaalinen ulottuvuus on ihmisten kannalta, perusteli eduskunnassa torstaina.

– Sosiaalista ulottuvuutta voidaan käyttää olemassa olevien talous- ja finanssipolitiikan välineiden sisällä tavalla, joka parantaa kansalaisten asemaa.

Kuinka sosiaalista ulottuvuutta sitten voisi sosialidemokraattien mielestä parantaa ottaen samalla huomioon jäsenmaiden itsemääräämisoikeuden? Tuppuraisen mukaan SDP ehdottaa tiivistetysti kolmea konkreettista keinoa, joita voidaan toteuttaa jo olemassa olevien rakenteiden puitteissa.

Ensiksi hänen mukaansa on tärkeää huomata, että Euroopan komissiolla on jo nyt tosiasiassa paljon lainsäädäntövaltaa työmarkkinoihin ja sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyvissä kysymyksissä.

– EU:ssa on yhteiset sisämarkkinat ja työntekijöiden, pääomien sekä tavaroiden vapaa liikkuvuus. Komissiolla on tosiasiassa legitiimi oikeus säätää eurooppalaista lakia siitä, miten asetetaan työntekijöiden ja sosiaalisen suojan vähimmäisehtoja.

– Komissiolla jo nyt olevaa valtaa pitää käyttää, jotta saadaan reilua peliä työmarkkinoille ja hyvinvointia.

EU:n pitäisi käyttää enemmän niin sanottua ”pehmeää voimaa”.

Toiseksi Tuppurainen korosti, että EU voi olla toteuttamassa sosiaalista ulottuvuutta nykyisten rahastojen käyttäminen. Hän huomauttaa, että EU:lla itseasiassa on esimerkiksi rakennerahasto sekä strategisten investointien rahasto.

– Näitä rahastoja paremmin suuntaamalla esimerkiksi nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja nuorisotakuisiin. Näiden rahastojen käyttäminen on mielestämme aivan ensisijaista.

Kolmanneksi, EU:n pitäisi SDP:n mielestä käyttää enemmän niin sanottua ”pehmeää voimaa”, jota käytetään eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Ohjausjaksolla tarkoitetaan talouspolitiikan koordinaatiovälinettä, jolla yhteisvaluutan oloissa kansallisia talouspolitiikkoja yhteensovittamista.

–  Käytössä on jo tällä hetkellä joitain sosiaalisia mittaustapoja, mutta niitä on aivan liian vähän. Ja mikä raskauttavinta, niitä ei ole millään tavalla sanktioitu.

– SDP esittääkin, että eruooppalaiseen ohjausjaksoon tuodaan entistä selkeämmin esille sosiaaliset painotukset ja ne sanktioidaan samalla tavalla kuin talouspolitiikan painotukset. Yhteisessä talouspolitiikan suunnittelussa pitää vahvistaa jäsenmaiden sosiaalipoliittisia valintoja siten, että voidaan torjua koulupudokkuutta ja pitkäaikaistyöttömyyttä.

SDP:n linjauksia EU:n ja EMU:n kehittämisestä ja unionin sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuudesta olivat esittelemässä Tytti Tuppurainen, Antti Rinne sekä Antton Rönnholm.

Sosiaalinen ulottuvuus kytkeytyy puolueen näkemyksessä vahvasti EMUn tulevaisuuteen. EMUa pitää parantaa ja sen kykyä varautua riskeihin tulee kehittää.

– Mutta mitään valtavan vallankumouksellista ei tarvita, sillä EMU on verrattain hyvin sopeutunut päällä olleeseen kriisiaikaan. Euroalue on pysynyt kasassa. SDP:n mielestä Suomen on syytä edetä pankkiunionissa, jotta saadaan aikaiseksi yhteinen talletussuoja ja kriisimekanismi, Tuppurainen sanoi.

Tässä puolue on Sipilä hallituksen kanssa samoilla linjoilla.

– Yhteiseen talletussuojaan ei pidä rynnistää, ennen kuin pankit ovat samalla viivalla, että talletussuoja on realistista toteuttaa, Tuppurainen totesi.

– Tämä on kuitenkin välttämätöntä, jotta sijoittajavastuu toteutuu. Eurooppalainen pankkiunioni turvaa, että veronmaksajien rahoja ei tarvita pankkikriisin sattuessa ja valtioiden ja pankkien kohtalonyhteys toteutetaan toisistaan.

SDP suhtautuu myös eurooppalaisen valuuttarahaston perustamiseen myönteisesti.

Suomen pitää sopia selkeä linja rahoituskehysneuvotteluihin.

Puoluesihteeri Antton Rönnholm korosti tiedotustilaisuuden lopuksi, että Suomen pitää sopia selkeä linja rahoituskehysneuvotteluihin.

Hänen mukaansa linjassa sosiaalisen ulottuvuuden kanssa tulee budjetissa painottaa sosiaalisten standardien nostamista ja sosiaalisten erojen kaventamista.

– Menojen painotukset on tulevalla rahoituskehyskaudella vihdoinmääritettävä politiikkatoimien vaikuttavuuden ja eurooppalaisen lisäarvon kautta, Rönnholm sanoi.

– On löydettävä rahoituskokonaisuus, joka palvelee niin Suomen kansallista intressiä kuin vastaa EU:n kansalaisten tarpeisiin ja huoliin tässä ajassa.

Keskustelua aiheesta

Esitys: Jo seuraavaan hallitukseen uusi ministeri, joka huomioisi ”globaalin megatrendin”

Kuva: Juhani Aro

Uuden maakuntahallintoportaan synnyttäminen Suomeen on turha hanke. Sote-uudistus tarvitaan, mutta maakuntauudistus voidaan tarpeettomana kuopata, kirjoittaa SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara.

Jalovaaran mukaan nykyisiä maakuntaliittoja ja maakuntovaltuustoja sekä niiden toimintaa tulisi kehittää uuden järjestelmän luomisen sijaan.

”Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on ollut oikealla asiassa kritisoidessaan maan hallituksen yritystä kääntää kelloja taaksepäin kaupungistumiskehityksessä.  Kaupungistuminen on globaali megatrendi, jonka etenemistä Suomessa pitäisi mieluummin tukea kuin vaikeuttaa.”

Jalovaara sanookin, että kuntaministerin rinnalle Suomen seuraavan hallitukseen voitaisiin nimitä kaupunkiministeri, joka pitäisi esillä kaupunkien näkökulmaa Suomea kehitettäessä.

”Tarvitaan yksi ehdokas lisää” – Väyrynen asemoi itsensä presidentinvaalien ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Europarlamentaarikko, keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on poiminut tammikuun presidentinvaalien teemansa poliittisesta menneisyydestään. Vuoden 1988 vaalikeskusteluissa Väyrynen sanoi omien sanojensa mukaan useaan kertaan, että tehdään näistä todelliset vaalit. Keskustan ehdokas Matti Vanhanen on valinnut teemakseen tehdään näistä vaalit.

Silloiset presidentinvaalit ratkesivat Väyrysen näkemyksen mukaan jo vuoden 1987 sinipunan syntyyn johtaneessa hallitusratkaisussa, johon vaikutti hänen mukaansa Neuvostoliitto.

Väyrysen ja tammikuun vaalien välissä on 20 000 kannattajakorttia, joiden keruu käynnistyi vasta syksyllä. Torstain tiedotustilaisuudessa Väyrynen ei täsmentänyt kuinka paljon kortteja on tähän mennessä kasassa.

– Tarkkaa tilannekuvaa ei ole. Vielä ei ole kysymys ratkaisevan suuresta määrästä, Väyrynen totesi.

Hän nosti useampaa kertaan esiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja vaati häntä vastuuseen muun muassa liittoutumispolitiikasta, joka alkoi Väyrysen mukaan jo Naton kanssa solmitusta isäntämaasopimuksesta vuonna 2014.

– Suomi on ryhtynyt yhdessä Ranskan kanssa johtamaan EU:n yhteisen puolustuksen kehittämistä, jossa pyritään tekemään EU:sta sotilasliitto. Siitä tulisi Naton eurooppalainen pilari, Väyrynen väitti.

Niinistöllä on ratkaiseva mieskohtainen vastuu, että Suomi vietiin euroon perustuslakia rikkoen.

Suomesta tulisi tuolloin Väyrysen mukaan käytännössä Naton jäsen ja tavoitteena olisi EU:n yhteinen armeija. Tätä pyrkimystä Väyrynen väittää myös Niinistön tukeneen muun muassa käymällä neuvotteluja komission edustajien kanssa.

– Presidentinvaalien yhteydessä on selkiytettävä Suomen asemaa sotilaallisesti liittoutumattomana ja puolueettomana maana, hän jatkoi.

Väyrynen syytti Niinistöä myös Suomen EMU-jäsenyydestä, jota Niinistö oli valtionvarainministerinä, yhdessä silloin pääministerin Paavo Lipposen kanssa puuhaamassa. Väyrysen maailmassa jäsenyys oli perustuslain vastainen.

– Niinistöllä on ratkaiseva mieskohtainen vastuu, että Suomi vietiin euroon perustuslakia rikkoen.

Hän löi myös puoluetoveriaan, keskustan puheenjohtajaa ja pääministeriä Juha Sipilää syyttämällä hallitusta muun muassa epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Väyrysen mukaan hallituksen todellinen johtajapuolue on kokoomus. Tästäkin asetelmasta on Väyrysen mukaan osavastuussa presidentti Niinistö.

Nyt asetettujen ehdokkaiden kesken ei synny todellista vaalia.

– Niinistö puuttui kesäkuussa hallituspolitiikkaan, kun hän ryhtyi tukemaan kokoomuksen pyrkimystä syrjäyttää perussuomalaiset hallituksesta. Hän antoi perussuomalaisten puheenjohtajasta lausuntoja, jotka eivät kuulu presidentin asemaan. Perussuomalaiset hajosi ja kokoomus vahvistui.

Itsensä Väyrynen koki ainoaksi todelliseksi Niinistön vaihtoehdoksi.

– Nyt asetettujen ehdokkaiden kesken ei synny todellista vaalia, tarvitaan yksi ehdokas lisää, hän kiteytti.

Mikäli Väyrysestä ei tule seuraavaa Suomen tasavallan presidenttiä, edessä on mahdollinen eduskuntaan paluu ensi kevätkaudella. Hänestä tulisi yhden hengen eduskuntaryhmä, joka olisi omien sanojensa mukaan oppositiossa myös suhteessa nykyisiin oppositiopuolueisiin.

Jos Väyrynen nähdään vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, on hän ehdolla kansalaispuolueen ehdokkaana. Suhteet keskustaan ovat tulehtuneet. Pääministeri Sipilän kanssa Väyrynen ei ole keskustellut helmikuun 2016 jälkeen.

Kommentti: Keskustan nimiruletti saa pään pyörälle – noustaanko parlamenttiin peräti neljänneltä varasijalta tai vielä kauempaa?

Kuva: Lehtikuva

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen palaa keväällä eduskuntaan. Paluussa on vain yksi mutta: Väyrynen ei palaa eduskuntaan eikä sen paremmin jatka meppinäkään, jos tulee valituksi tasavallan presidentiksi.

Vaara ei ole ilmeinen mutta aina mahdollinen.

Kokonaiskuvio saa pään sekaisin.

Keskustan mandaatilla EU-parlamenttiin valittiin vuonna 2014 äänijärjestyksessä Olli Rehn, Väyrynen ja Anneli Jäätteenmäki.

Rehn palasi eduskuntaan jo 2015. Hänen tilalleen nousi ensimmäiseltä varasijalta Hannu Takkula. Hallitus on puolestaan nimittänyt hänet ehdolle Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. Pesti alkaisi ensi maaliskuussa.

Taas aukeaa siis mepin paikka jollekin. Se joku on kansanedustaja Elsi Katainen keskustan toiselta varasijalta. Hän sanoo torstaina Demokraatille olevansa ”periaatteessa valmis lähtemään”. Käytännössä Katainen siis lähtee, jos mepin paikka vain avautuu.

Oikeassa olemisen hallitsevan maailmanmestarin Väyrysen paluu ensi keväänä vapauttaa taas yhden keskustan meppipaikan. Siirrytään jo kolmanteen varasijaan. Nyt rivillä lukee Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen nimi.

Pentikäinen sanoo torstaina Demokraatille, ettei ole miettinyt asiaa vielä ollenkaan. Mutta hän korostaa, ettei ”missään nimessä sulje asiaa pois”. Pentikäisen mukaan ”se on muiden käsissä”, mutta hän pohtii ”jos tulee vastaan”.

Jos Pentikäinen päättää jäädä Suomeen, tarjotaan keskustan meppipaikkaa jo neljännelle varasijalle ja kansanedustaja Mirja Vehkaperälle.

Jos ja kun Elsi Katainen lähtee EU-parlamenttiin, nousee hänen tilalleen eduskuntaan Eero Reijonen Liperistä. Jos ja kun Väyrynen palaa, tietää se hyperaktiiviselle tiedottajalle Mikko Kärnälle lähtöpasseja.

Äänestäjän kuluttajasuoja alkaa olla keskustalaisten kanssa heikoilla. Joten sanotaan nyt vielä Vehkaperän jälkeenkin tulevat nimet: Antti Kaikkonen, Timo Kaunisto, Hanna Kosonen

Seuraavat eduskuntavaalit ja eurovaalit pidetään vuonna 2019. Luottamusta punnitaan taas.

Paavo Väyrynen tekee paluuta eduskuntaan ensi vuonna – Mikko Kärnä (kesk.) joutuu lähtemään

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Paavo Väyrynen pohtii tulevaisuuttaan.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen paluu eduskuntaan näyttää ilmeiseltä. Hän julkaisi asiaa pohdiskelevan blogin hetki sitten Uudessa Suomessa. Samalla Väyrysen varamiehenä istunu Enontekiöin kunnanjohtaja Mikko Kärnä (kesk.) saa lähteä eduskunnasta. Kärnä on ollut tunnettu liki yliaktiivisena tiedotepommittajana, joka on uuvuttanut yhden jos toiseksin politiikan toimittajan.

– Omalta osaltani olen valmis tekemään kaiken mahdollisen sen hyväksi, että Suomen poliittinen linja saadaan tulevissa valtiollisissa vaaleissa korjatuksi. Tähän tarvitaan Suomen kansan vahva tuki.

– Kannattajani ovat keräämässä kannattajakortteja valitsijayhdistykselle, joka tukee valintaani tammi-helmikuun presidentinvaaleissa. Keräyksen onnistuminen vaikuttaa myös seuraavan vuoden eduskuntavaalien asetelmaan.

Jos kannattajani saavat kootuksi tarvittavan määrän kortteja, olen ehdokkaana ja teen parhaani päästäkseni toiselle kierrokselle ja voittaakseni vaalin.

Jos en tulisi valituksi, jatkaisin työtäni Suomen suunnan muuttamiseksi eduskuntavaalien kautta. Niihin valmistautumisen aloittaisin palaamalla eduskuntaan jo seuraavalla kevätistuntokaudella, Väyrynen sanoo.