Touko Aalto: Fennovoiman ydinvoimalahanke voi kaatua omaan mahdottomuuteensa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Touko Aallolla riittää tulevina vuosina pohdittavaa ydinvoima-asioissa.

Vuonna 2014 hallitus esitti Fennovoimalle uutta periaatelupaa. Vihreät katsoi päätöksen hallitusohjelman vastaiseksi. Puolue jätti hallituksen.

Nyt eletään vuotta 2017. Fennovoima kertoi tällä viikolla siirtävänsä tavoitettaan saada rakennuslupa uudelle ydinvoimalalle. Sitä tähyillään nyt vuonna 2019. On todennäköistä, että päätös menee seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.

Vaikka Pyhäjoen ydinvoimalalla ei ole rakennuslupaa, ydinvoimalan työt ovat täydessä tohinassa. Tämän tietää myös vihreiden uusi puheenjohtaja Touko Aalto, jonka puolue on viime aikoina paistatellut gallup-nosteessa. Vihreä Lanka -lehti on jo ennättänyt tiedustella vihreiden puoluevaltuuskunnalta suosikki-hallituskumppaneitakin uuteen hallitukseen – vajaan parin vuoden päähän.

Oletteko valmiita hyväksymään ydinvoimalan rakennusluvan, jos olette seuraavassa hallituksessa?

– Me käymme hyvää keskustelua aina puoluevaltuuskunnassa ja eduskuntaryhmän kanssa, jonka kanssa me aina päätämme, mitkä ovat reunaehdot, jotka me voimme hyväksyä hallitukseen menemisen ehtoina ja sitä työtä me emme ole vielä tehneet. Toki me katsomme myös, se on ihan selvä asia, rakentamislupaan liittyen ja viranomaisarvioihin, mikä se tilanne on, Aalto pyörittelee.

Mutta ei ole varmaa, että olisitte valmiina antamaan lupaa, vaikka siellä jo rakennetaan ja kaikki on aika pitkällä?

– Se on varmaan se iso kysymys, joka pitää käydä läpi meidän oman porukan kanssa. Siinä on se, että ensi sijassa tuo on Fennovoiman, Rosatomin ja STUK:n välinen asia tällä hetkellä. He tekevät sitä omaa työtään. Meidän osaltamme kannanmuodostus on ajankohtaista oikeastaan vasta parin vuoden päästä. Varmasti käymme keskustelua aiheesta ja mietimme, mihin olemme valmiita ja mihin emme ole valmiita.

Ette siis suoraan pysty vielä sitä lupaamaan?

– En, en. Esimerkiksi viranomaisarviokin on jo vaikea kysymys. Minusta se näkyi aika hyvin Talouselämän haastattelussa. Kun sanoin, että en lähde kyseenalaistamaan STUK:n viranomaisarviota, Talouselämä kirjoitti siinä yhteydessä, että vihreiden ydinvoimakanta on muuttunut. Häh? Ei yksikään vihreä ole koskaan äänestänyt ydinvoiman puolesta missään valiokunnassa eikä täysistunnossa. Meidän kantamme on hyvin yksiselkeinen.

– Mutta sitten kysymys siitä, jos on annettu jo aikaisemmin rakennuslupa ja jos on jo laitettu ne asiat liikkeelle, niin totta kai siitä pitää keskustella, miten me niihin suhtaudumme. Me käymme sitä ihan normaaliin tapaan läpi.

Mikä on oma kantanne? Pitäisikö lupa antaa, jos STUK toteaa hankkeen turvalliseksi?

– Minä pohdin sitä, kun me olemme sen keskustelun käyneet. Minulla on perusperiaate elämässä, että tahdon oikeasti kuulla kaikki eri kannat ja pohtia niitä, Aalto väistää.

Kysymykseen, olisiko rakentamisen pysäyttäminen realistista, jos STUK luvat antaa, hän vastaa:

– Minusta tuntuu, että se saattaa koko hanke kaatua ihan omaan mahdottomuuteensa. Saattaa tulla uusi Olkiluoto siitäkin hankkeesta. Eli sekään ei ole sanottua, että homma menisi oikeasti eteenpäin. Sekin voi vaikuttaa tilannearvioon. Siksi korostan, että tässä vaiheessa se on Fennovoiman, Rosatomin ja STUK:in asia. Aika näyttää, missä vaiheessa me olemme sitten parin vuoden päästä.

– Sitten katsomme, mikä tilanne on ja mihin voi vaikuttaa poliittisesti, mitkä ovat asioita, joista on jo päätetty poliittisesti ja mitkä äänestykset olemme hävinneet. Eli onko mitään enää tehtävissä. Totta kai tällainen kaikki vaikuttaa.

Fortumin ydinreaktorit Loviisassa vanhenevat vuosina 2027 ja 2030. Seuraava hallitus joutuneekin pohtimaan myös Loviisa 3:n lupa-asioita.

– Me olemme koko ajan puhuneet siitä, että me emme ole tahtoneet antaa uusia periaatelupia yhdellekään uudelle ydinvoimalalle.

Kysymystä, olisiko vanhojen tilalle tuleva Loviisa 3 uusi, Aalto sanoo pitävänsä hyvänä.

– Varmasti me käymme senkin keskustelun vielä eri ryhmissämme läpi.

Mikä on henkilökohtainen kantanne?

– Ei minulla tässä vaiheessa ole, minä haluan käydä nimenomaan sen yhteisen keskustelun tästä aiheesta. Ensin pitäisi tulla jokin esitys, sitten tehdään kannanmuodostus siihen asiaan. Minä en tykkää lähteä spekulatiiviseen keskusteluun, vaan haluan tehdä sen faktojen pohjalta. Se vaikuttaa.

– Fennovoimahankkeen osaltakin tehtiin niin, että se on ihan selkeästi uusi ydinvoimalupa, mikä myönnettiin. Vastustimme sitä kovasti. Teimme kaikkemme, mutta hävisimme kaikki äänestykset. Me teimme oman vaihtoisen energiamallimme, jolla se yhdeksän terawattituntia, jonka Fennovoiman Hanhikiven laitos tuottaa, voitaisiin vaihtoehtoisesti toteuttaa. Se on meidän systemaattinen linjamme eikä tähän mitään muutoksia ole näköpiirissä.

Yritystukilistassa ”jokainen euro pohdittu tarkkaan”.

Vihreät julkaisi tällä viikolla 800 miljoonan euron listan, jolla se olisi valmis leikkaamaan yritystukia (katso lista alta). Mukana oli muun muassa leikkaus matkustajaliikenteeseen eli lähinnä ruotsinlaivojen tukeen.

Demokraatti tiedusteli Touko Aallolta myös, onko vihreiden leikkauspaketti sellainen, että se voitaisiin viedä aina hallitusneuvotteluihin asti ja voisiko se olla jopa kynnyskysymys.

Aalto kääntää keskustelun yritystukia pohtivaan parlamentaariseen työryhmään.

– Varmaan siihen vaikuttaa aika paljon parlamentaarinen työryhmä, minkätyyppiseen konsensukseen se pääsee ja minkätyyppisiä ehdotuksia sieltä tulee.

Aallon mukaan yritystukien ja ympäristölle haitallisten tukien lista on vihreiden vaihtoehtobudjetin pohja.

– Totta kai vaihtoehdobudjetti on esimerkki siitä, että jos olisimme päättämässä, tekisimme tämäntyyppistä politiikkaa. Aina pitää muistaa, että politiikka jos mikä on kompromissien taidetta. Ei siellä voi, oli kuka tahansa hallituksessa, yksikään puolue sanella muille, että näin mennään.

– Mutta kyllä meidän viestimme on koko ajan se, että vero- ja yritystukijärjestelmää tulisi perata, uudelleenkohdentaa ja osittain karsia. Jokainen yritystukiin annettava euro pitäisi pystyä pohtimaan. Miten se hyödyttää koko kansantaloutta, miten se uudistaa elinkeinoelämää ja samaan aikaan miten se vie meitä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa? Kyllä me näistä periaatteista pidämme tiukasti kiinni ja tuomme ehdotuksia.

Aallon mukaan listan jokainen euro on pohdittu tarkkaan ja listaa on ollut tekemässä Suomen parhaita tutkijoita ja ministeriöiden virkamiehiä. Tai virkahenkilöitä, kuten hän lisää.

– Niiden esitysten pohjalta olemme pyrkineet pohtimaan, miten budjetin sisällä, miten veropolitiikan sisällä kokonaisuudessaan voidaan tehdä uudistuksia. Se on meidän keskeinen viestimme.

”Se on vihreää.”

Vihreät vetoaa vasemmistolaisiin, mutta puolueen talouspolitiikka on oikeistolaista – kannatus voi olla äkkiä syöty. Näin oli hiljattain otsikoitu Talouselämässä julkaistu poliittisen historian dosentin, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railon artikkeli.

Railon mukaan vihreiden periaateohjelmissa kaksi teemaa on toistunut jo ainakin kaksikymmentä vuotta: perustulo ja verotuksen painopisteen siirtäminen tulojen verotuksesta kulutuksen verottamiseen.

”Ongelma on, että nämä teemat ovat talousideologisesti pikemminkin oikeistolaisia kuin vasemmistolaisia”, Railo kirjoittaa.

”Vasemmistolaista talouspolitiikkaa vihreiden politiikka ei kuitenkaan ole. Puolue itse torjuu ajatuksen talouspolitiikkansa oikeistolaisesta painotuksesta jyrkästi”, Railo jatkaa.

Railon sanat käyvät toteen. Onko teidän talouspolitiikkanne oikeistolaista?

– Oikeistolaista se ei kyllä ole, Touko Aalto vastaa.

Mitä se on?

– Se on vihreää. Jos puhutaan jostain oikeistopuolueista, niin kyllä me olemme voineet ymmärtää työn tarjonnan lisäämisen, työmarkkinoiden uudistamisen ja yhteiskunnan isojen rakenneuudistusten lisäämisen. Rakennepuolta on korostettu.

– Mutta kyllä me olemme olleet vahvasti, ehkä voisiko sanoa vasemmalla siinä, että olemme korostaneet koko ajan oikeudenmukaista tulonjakoa, hyvinvointivaltiota, koulutukseen ja ihmisten hyvinvointiin panostamista ja ennen kaikkea hyvinvointipalveluihin panostamista. Minä en tiedä, kuka sitä voi pitää millään mittarilla epäoikeudenmukaisena tai oikeistolaisena.

”Aina suora tulonsiirto pienituloiselle.”

Aallon määrittelemänä vihreät on sosiaali-liberaali puolue, joka pyrkii taistelemaan köyhyyttä, tuloerojen kasvua ja eriarvoistumista vastaan ja samalla uudistamaan yhteiskuntaa tätä päivää vastaavaksi.

Aallon mukaan paljon parempi on aina suora tulonsiirto pienituloiselle ihmiselle kuin verojärjestelmään tehdyt poikkeuksen poikkeukset tai alennetut arvonlisäverokannat.

– Minun ehtona on se, että jos verotuksen painopiste siirretään kulutukseen ja haittoihin, se edellyttää voimakkaita tulonsiirtoja ennen kaikkia pienempiin tulodesiileihin, suoria tulonsiirtoja pienituloisille. Sillä tapaa voidaan estää regressiivinen verokehitys ja tasaverokysymys.

 

Näitä tukia vihreät esittävät karsittavaksi syksyllä:

1. Kilometrikorvaukset (140 miljoonaa euroa)
2. Työmatkavähennykset (58 miljoonaa euroa)
3. Dieselin alennettu verokanta (100 miljoonaa euroa)
4. Työkoneiden alennettu verokanta (110 miljoonaa euroa)
5. Turpeen alennettu verokanta ja metsähakkeen tuki (20 miljoonaa euroa)
6. Kaivosten alennettu sähkövero (19 miljoonaa euroa)
7. Teollisuuden päästökauppakompensaatio (27 miljoonaa euroa)
8. Teollisuuden energiaverojen palautus (218 miljoonaa euroa)
9. Irtaimen käyttöomaisuuden nopeutetuista poistoista syntyvän veroedun pienentäminen (100 miljoonaa euroa)
10. Matkustajaliikenteen tuki (20 miljoonaa euroa)

Yhteensä 812 miljoonaa euroa.

(Luvuissa on vihreiden mukaan vuosivaihtelua ja ne tarkentuvat talousarvioprosessin edetessä.)

EU-huippukokouksessa kävi selväksi tämä: yhteistyö puolustuksessa alkaa kiinnostaa

Kuva: Lehtikuva
Pääministeri Juha Sipilä totesi, että Suomi voisi olla kiinnostunut yhteistyön lisäämisestä esimerkiksi kyberturvallisuudessa.

Valtaosa EU-maista haluaa näillä näkymin tiivistää EU:n puolustusyhteistyötä ja lähteä mukaan pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön. Torstain huippukokouksessa EU-johtajat kiittelivät yhteistyön etenemistä, josta on tarkoitus päättää joulukuun huippukokouksessa.

EU-maat tasapainottelevat vielä liittymisehtojen ja avoimuuden välillä. Yhteistyön halutaan olevan kaikille avoin, mutta jäsenmaille asetetaan ehtoja, jotka pitää ensin täyttää. Keskustelua käydään rahallisista investoinneista ja kapasiteetista.

Huippukokous oli EU-johtajille paikka todeta yhteistyön eteneminen, mutta varsinaisia päätöksiä ei tehty.

EU-lähteen mukaan Britannia ja Tanska olisivat jättäytymässä yhteistyöstä sivuun, ja Irlanti perinteisesti neutraalina valtiona vielä empii osallistumista.

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on viitekehys, jonka puitteissa valtiot osallistuvat yhteen tai useampaan projektiin. Pääkaupungeista on jätetty jo noin 40 ehdotusta, joiden joukossa on hyvin erilaisia yhteistyön muotoja kyberturvallisuudesta satelliitteihin. Joukossa on myös päällekkäisiä ehdotuksia, joten lopullinen määrä typistyy todennäköisesti huomattavasti.

Esille on noussut esimerkiksi sotilastarvikkeiden schengen. Sotilastarvikkeiden kuljetus on hyvin säädeltyä, mutta yhteisillä säännöillä tarvikkeet saataisiin kulkemaan rajojen yli sujuvammin.

Suomi on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kiinnostunut muutamista tähän mennessä ehdotetuista yhteistyön alueista.

– Kyberyhteistyön syventäminen, miehittämättömät ilma-alukset ja satelliittiyhteistyö, meriturvallisuuteen liittyvät kysymykset, esimerkiksi tilannekuvan jakaminen, Sipilä luetteli ennen kokousta.

Maahanmuuttokriisi on kaikkea muuta kuin ratkaistu.

Puolustusyhteistyön ohella maahanmuutto oli iso keskustelunaihe torstain huippukokouksessa.

Pohjoisemmat maat tunnustivat Italian rankan aseman maahanmuuttokriisin eturintamassa ja kiittivät keskisen Välimeren rauhoittumista. Tulijoiden määrä on vähentynyt viime kuukausina huomattavasti. Vuosi sitten syyskuussa Italiaan saapui noin 17 000 siirtolaista, kun nyt syyskuussa määrä oli noin 6 000.

Maahanmuuttokriisi on kuitenkin kaikkea muuta kuin ratkaistu. Huippukokouksia johtava Donald Tusk vetosi jäsenmaihin, jotta ne lisäisivät rahoitustaan Afrikka-hätärahastoon, jonka suuruus on tällä hetkellä alle 3 miljardia euroa. Rahastosta tuetaan lähtömaita ja yritetään puuttua kriisin juurisyihin.

Turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ei nytkään päästy keskustelua pidemmälle. Dublin-järjestelmän uudistamisesta ja vastuun jakamisesta EU-maiden välillä odotetaan ehdotusta puheenjohtajamaa Virolta myöhemmin tänä vuonna.

Britannian Theresa May, Saksan Angela Merkel ja Ranskan Emmanuel Macron marssivat kokoussaliin kylki kyljessä tiiviisti kuiskuttaen. Huippukokouksen ei pitäisi olla paikka, jossa brexitistä neuvotellaan, mutta tärkeä näyttämö se on joka tapauksessa.

May lähetti ennen kokousta EU-kansalaisille avoimen kirjeen, jossa hän jälleen kerran vakuutti, että Britanniaan kotinsa tehneet EU-kansalaiset ovat tervetulleita jäämään. Viesti todennäköisesti toistui, kun May puhui illallisella EU-johtajille.

Viime hetken kauniista sanoista ei kuitenkaan ollut enää hyötyä. EU-johtajat päättävät perjantaina, ettei neuvotteluita tulevasta suhteesta voida vielä avata.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Heidät tulisi nähdä ennen kaikkea lapsina” – Konnunsuon vierailu toi Haataiselle mieleen monet kipeät kohtaamiset

Kuva: Jari Soini

Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) vei torstaina johtamansa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet tutustumaan Konnunsuon vastaanottokeskukseen. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa ja on vastaanottokapasiteetiltaan Suomen suurin.

Vierailun aikana Haatainen muisteli kohtaamisia erityisesti alaikäisten turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Ilman huoltajaa Suomeen tulevat alaikäiset ovat monella tavalla erittäin haastavassa tilanteessa. Heillä on usein takanaan vaikea ja vaarallinen pakomatka ilman aikuisten tukea ja turvaa. Monen mielessä on pelkoa ja epätietoisuutta muun perheen tilanteesta tai surua omaisten menettämisestä, SDP:n presidenttiehdokas kirjoittaa blogissaan.

Hän muistuttaa, että nämä lapset ja nuoret ovat erityisen suojelun tarpeessa. Siihen tarvitaan riittävästi resursseja ja osaamista. Heidän tilanteessaan on vielä paljon parannettavaa ja kehitettävää.

Haatainen ottaa esille viranomaisten kuulustelut ja puhuttelut, joissa pyritään selvittämään lapsen ja nuoren suojelun tarve.

– Suomeen saapumisen jälkeen ltilanne jatkuu pitkään epävarmana ja haastavana. Lasten turvapaikkahakemukset tulee käsitellä kiireellisinä, mutta käsittelyajat voivat silti venyä pitkiksi.

Haatainen huomauttaa, että päätöksen odottaminen on lapselle ja nuorelle hyvin raskasta aikaa: se saattaa vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, kun tulevaisuuden suunnitteleminen on vaikeaa.

Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa.

Kotoutuminen on helpompaa, kun koulu ja kaverit pysyvät samoina. Haatainen murehtii sitä, että turvapaikkaprosessin aikana lapsia voidaan kuitenkin siirtää asuinyksikköjen välillä paikkakunnalta toiselle.

– Lasten siirtely yksiköiden välillä ei ole lasten oikeuksien mukaista, koska silloin lapsi revitään irti hänelle tutusta ja turvallisesta ympäristöstä ja sosiaalisesta verkostosta.

Ennen kaikkea Tuula Haatainen korostaa tätä seikkaa:

–Turvapaikkaa hakevat lapset tulisi nähdä ensisijaisesti lapsina eikä turvapaikanhakijoina.

Haatainen näkee, että Suomen nykyinen hyvin kielteinen perheenyhdistämislinjaus ei ole lapsen edun mukainen.

– Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa, se myös takaa paremman kotoutumisen, kun lapsi voi olla yhdessä oman perheensä kanssa. Kielteiset perheenyhdistämispäätökset aiheuttavat henkisiä romahduksia lapsille, he ovat odottaneet näkevänsä oman perheensä ja sitten tulee tieto, ettei perhe pääsekään Suomeen.

Tuula Haatainen muistuttaa blogissaan, että lapsen oikeutta perheeseen tulisi kunnioittaa Suomessa – se on inhimillistä sekä oikeudenmukaista.

– Sen tuloksena lapset ja nuoret pääsisivät helpommin myös helpommin elämään kiinni Suomessa.

Ajokorttiuudistus eteni eduskuntaan – paljon uutta luvassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Ajokortin suorittamista monilla tavoin muuttava lakiuudistus on edennyt eduskunnan käsiteltäväksi. Hallitus antoi asiasta esityksensä torstaina.

Uudistuksen toteutuessa ajokortin voi jatkossa saada nykyistä halvemmalla, sillä B-luokan kortin suorittaminen on esimerkiksi muuttumassa yksivaiheiseksi. Lisäksi pakollisten oppituntien määrää on tarkoitus vähentää.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoo tiedotteessa, että uudistuksessa lisätään kuitenkin kuljettajantutkintojen vaativuutta ja esitetään pakolliseksi riskientunnistamiskoulutusta.

Esitys laajentaisi myös ulkomaalaisten ajo-oikeutta Suomessa ja jatkossa esimerkiksi kiinalainenkin matkailija saisi ajaa Manner-Suomessa kiinalaisella kortillaan.

Yrittäjäjärjestö heittää pallon maakuntapäättäjille: Varmistettava, että paikallinen sote-yrittäjä pärjää

Kuva: Lehtikuva

Suomen Yrittäjien mielestä tänään julkistettu lakiluonnos valinnanvapaudesta antaa hyvän mahdollisuuden uudistaa sote-järjestelmää. Järjestö pitää tärkeänä, että maakuntapäättäjät varmistavat tulevaisuudessa, että asiakas voi valita myös paikallisen sote-yrittäjän palveluita.

Toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan lakiluonnos perustuu lähtökohtaan, että yrittäjyys voi olla keskeinen voimavara parempien sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamisessa.

– Kasvollinen pk-yrittäjä palvelee ihmiseltä ihmiselle. Yrittäjyys tuo palveluihin inhimillistä laatua. Tehokkuutta sote-palveluihin tuo terve kilpailu, johon asiakkaan valinnanvapaus luo sisältöä.

Pentikäinen painottaa sitä, että sote-keskuksien välille syntyy kunnon kilpailua ja markkinoille pääsee helposti.

– Muuten on riski, että ala keskittyy edelleen ja valuu ulkomaiseen omistukseen. Siksi pieni sote-keskus on aidon valinnanvapauden edellytys.

Pelkkä laki ei hänen mukaansa kuitenkaan paranna palvelujen saatavuutta, laatua tai mahdollista pk-yrittäjien tuottamia lähipalveluja.

– Maakuntien valmistelijoiden ja päättäjien on toteutettava laki niin, että näin käy, Pentikäinen sanoo.

 

Vihreiden puheenjohtajalta tyly niitti hallituksen kaavailuille: ”Ei näe kevättä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kommentoi blogikirjoituksessaan hallituksen tänään esittelemää luonnosta laiksi soten valinnanvapaudesta.

– Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena piti olla terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen eri alueiden ja ihmisryhmien välillä, kustannusten kasvun hillitseminen ja saumattomien hoivaketjujen turvaaminen. Hallituksen lausuntokierrokselle laittama malli lyö korville kaikkia näitä uudistuksen tavoitteita,  Aalto sanoo.

– On kysyttävä, millä tapaa terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, jos ihmisen edessä on entistäkin sekavampi ja monimutkaisempi järjestelmä, palvelut keskittyvät suurten terveysfirmojen käsiin, ja saumattomien hoivaketjujen tavoitteesta on luovuttu, hän jatkaa.

Aallon mukaan laajennettu asiakassetelijärjestelmä heikentää kustannusten ja kokonaisuuden hallintaa ja sote-yhtiöillä on edelleen mahdollisuus kermankuorintaan markkinoinnin ja asiakasvalinnan kautta, hän sanoo.

– Jos kustannukset kasvavat, ihmisten palveluista tullaan leikkaamaan. Eniten apua tarvitsevien ihmisten palveluista leikataan ja palveluiden piiriin pääseminen vaikeutuu asiakasmaksujen korotusten kautta. Ihmisten oikeus perustuslain turvaamiin palveluihin ei toteudu, Aalto toteaa.

Hallitus korjasi edellistä esitystään vahvistamalla maakuntien asemaa palveluiden järjestäjinä. Nyt se Aallon mukaan heikentää sitä uudelleen pirstaloimalla palveluiden tuotantoa asiakassetelimallilla.

– Hallitus näyttää luottavan siihen, että perustuslaki taipuisi sen esityksen edessä. Hallitus ei näytä ottaneen opikseen vaan ajaa täysillä kohti perustuslakiseinää, Aalto sanoo.

Twitterissä Aalto kirjoittaa, ettei hallituksen sote-malli näe kevättä.

Keskustelua aiheesta