Touko Aalto: Fennovoiman ydinvoimalahanke voi kaatua omaan mahdottomuuteensa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Touko Aallolla riittää tulevina vuosina pohdittavaa ydinvoima-asioissa.

Vuonna 2014 hallitus esitti Fennovoimalle uutta periaatelupaa. Vihreät katsoi päätöksen hallitusohjelman vastaiseksi. Puolue jätti hallituksen.

Nyt eletään vuotta 2017. Fennovoima kertoi tällä viikolla siirtävänsä tavoitettaan saada rakennuslupa uudelle ydinvoimalalle. Sitä tähyillään nyt vuonna 2019. On todennäköistä, että päätös menee seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.

Vaikka Pyhäjoen ydinvoimalalla ei ole rakennuslupaa, ydinvoimalan työt ovat täydessä tohinassa. Tämän tietää myös vihreiden uusi puheenjohtaja Touko Aalto, jonka puolue on viime aikoina paistatellut gallup-nosteessa. Vihreä Lanka -lehti on jo ennättänyt tiedustella vihreiden puoluevaltuuskunnalta suosikki-hallituskumppaneitakin uuteen hallitukseen – vajaan parin vuoden päähän.

Oletteko valmiita hyväksymään ydinvoimalan rakennusluvan, jos olette seuraavassa hallituksessa?

– Me käymme hyvää keskustelua aina puoluevaltuuskunnassa ja eduskuntaryhmän kanssa, jonka kanssa me aina päätämme, mitkä ovat reunaehdot, jotka me voimme hyväksyä hallitukseen menemisen ehtoina ja sitä työtä me emme ole vielä tehneet. Toki me katsomme myös, se on ihan selvä asia, rakentamislupaan liittyen ja viranomaisarvioihin, mikä se tilanne on, Aalto pyörittelee.

Mutta ei ole varmaa, että olisitte valmiina antamaan lupaa, vaikka siellä jo rakennetaan ja kaikki on aika pitkällä?

– Se on varmaan se iso kysymys, joka pitää käydä läpi meidän oman porukan kanssa. Siinä on se, että ensi sijassa tuo on Fennovoiman, Rosatomin ja STUK:n välinen asia tällä hetkellä. He tekevät sitä omaa työtään. Meidän osaltamme kannanmuodostus on ajankohtaista oikeastaan vasta parin vuoden päästä. Varmasti käymme keskustelua aiheesta ja mietimme, mihin olemme valmiita ja mihin emme ole valmiita.

Ette siis suoraan pysty vielä sitä lupaamaan?

– En, en. Esimerkiksi viranomaisarviokin on jo vaikea kysymys. Minusta se näkyi aika hyvin Talouselämän haastattelussa. Kun sanoin, että en lähde kyseenalaistamaan STUK:n viranomaisarviota, Talouselämä kirjoitti siinä yhteydessä, että vihreiden ydinvoimakanta on muuttunut. Häh? Ei yksikään vihreä ole koskaan äänestänyt ydinvoiman puolesta missään valiokunnassa eikä täysistunnossa. Meidän kantamme on hyvin yksiselkeinen.

– Mutta sitten kysymys siitä, jos on annettu jo aikaisemmin rakennuslupa ja jos on jo laitettu ne asiat liikkeelle, niin totta kai siitä pitää keskustella, miten me niihin suhtaudumme. Me käymme sitä ihan normaaliin tapaan läpi.

Mikä on oma kantanne? Pitäisikö lupa antaa, jos STUK toteaa hankkeen turvalliseksi?

– Minä pohdin sitä, kun me olemme sen keskustelun käyneet. Minulla on perusperiaate elämässä, että tahdon oikeasti kuulla kaikki eri kannat ja pohtia niitä, Aalto väistää.

Kysymykseen, olisiko rakentamisen pysäyttäminen realistista, jos STUK luvat antaa, hän vastaa:

– Minusta tuntuu, että se saattaa koko hanke kaatua ihan omaan mahdottomuuteensa. Saattaa tulla uusi Olkiluoto siitäkin hankkeesta. Eli sekään ei ole sanottua, että homma menisi oikeasti eteenpäin. Sekin voi vaikuttaa tilannearvioon. Siksi korostan, että tässä vaiheessa se on Fennovoiman, Rosatomin ja STUK:in asia. Aika näyttää, missä vaiheessa me olemme sitten parin vuoden päästä.

– Sitten katsomme, mikä tilanne on ja mihin voi vaikuttaa poliittisesti, mitkä ovat asioita, joista on jo päätetty poliittisesti ja mitkä äänestykset olemme hävinneet. Eli onko mitään enää tehtävissä. Totta kai tällainen kaikki vaikuttaa.

Fortumin ydinreaktorit Loviisassa vanhenevat vuosina 2027 ja 2030. Seuraava hallitus joutuneekin pohtimaan myös Loviisa 3:n lupa-asioita.

– Me olemme koko ajan puhuneet siitä, että me emme ole tahtoneet antaa uusia periaatelupia yhdellekään uudelle ydinvoimalalle.

Kysymystä, olisiko vanhojen tilalle tuleva Loviisa 3 uusi, Aalto sanoo pitävänsä hyvänä.

– Varmasti me käymme senkin keskustelun vielä eri ryhmissämme läpi.

Mikä on henkilökohtainen kantanne?

– Ei minulla tässä vaiheessa ole, minä haluan käydä nimenomaan sen yhteisen keskustelun tästä aiheesta. Ensin pitäisi tulla jokin esitys, sitten tehdään kannanmuodostus siihen asiaan. Minä en tykkää lähteä spekulatiiviseen keskusteluun, vaan haluan tehdä sen faktojen pohjalta. Se vaikuttaa.

– Fennovoimahankkeen osaltakin tehtiin niin, että se on ihan selkeästi uusi ydinvoimalupa, mikä myönnettiin. Vastustimme sitä kovasti. Teimme kaikkemme, mutta hävisimme kaikki äänestykset. Me teimme oman vaihtoisen energiamallimme, jolla se yhdeksän terawattituntia, jonka Fennovoiman Hanhikiven laitos tuottaa, voitaisiin vaihtoehtoisesti toteuttaa. Se on meidän systemaattinen linjamme eikä tähän mitään muutoksia ole näköpiirissä.

Yritystukilistassa ”jokainen euro pohdittu tarkkaan”.

Vihreät julkaisi tällä viikolla 800 miljoonan euron listan, jolla se olisi valmis leikkaamaan yritystukia (katso lista alta). Mukana oli muun muassa leikkaus matkustajaliikenteeseen eli lähinnä ruotsinlaivojen tukeen.

Demokraatti tiedusteli Touko Aallolta myös, onko vihreiden leikkauspaketti sellainen, että se voitaisiin viedä aina hallitusneuvotteluihin asti ja voisiko se olla jopa kynnyskysymys.

Aalto kääntää keskustelun yritystukia pohtivaan parlamentaariseen työryhmään.

– Varmaan siihen vaikuttaa aika paljon parlamentaarinen työryhmä, minkätyyppiseen konsensukseen se pääsee ja minkätyyppisiä ehdotuksia sieltä tulee.

Aallon mukaan yritystukien ja ympäristölle haitallisten tukien lista on vihreiden vaihtoehtobudjetin pohja.

– Totta kai vaihtoehdobudjetti on esimerkki siitä, että jos olisimme päättämässä, tekisimme tämäntyyppistä politiikkaa. Aina pitää muistaa, että politiikka jos mikä on kompromissien taidetta. Ei siellä voi, oli kuka tahansa hallituksessa, yksikään puolue sanella muille, että näin mennään.

– Mutta kyllä meidän viestimme on koko ajan se, että vero- ja yritystukijärjestelmää tulisi perata, uudelleenkohdentaa ja osittain karsia. Jokainen yritystukiin annettava euro pitäisi pystyä pohtimaan. Miten se hyödyttää koko kansantaloutta, miten se uudistaa elinkeinoelämää ja samaan aikaan miten se vie meitä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa? Kyllä me näistä periaatteista pidämme tiukasti kiinni ja tuomme ehdotuksia.

Aallon mukaan listan jokainen euro on pohdittu tarkkaan ja listaa on ollut tekemässä Suomen parhaita tutkijoita ja ministeriöiden virkamiehiä. Tai virkahenkilöitä, kuten hän lisää.

– Niiden esitysten pohjalta olemme pyrkineet pohtimaan, miten budjetin sisällä, miten veropolitiikan sisällä kokonaisuudessaan voidaan tehdä uudistuksia. Se on meidän keskeinen viestimme.

”Se on vihreää.”

Vihreät vetoaa vasemmistolaisiin, mutta puolueen talouspolitiikka on oikeistolaista – kannatus voi olla äkkiä syöty. Näin oli hiljattain otsikoitu Talouselämässä julkaistu poliittisen historian dosentin, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railon artikkeli.

Railon mukaan vihreiden periaateohjelmissa kaksi teemaa on toistunut jo ainakin kaksikymmentä vuotta: perustulo ja verotuksen painopisteen siirtäminen tulojen verotuksesta kulutuksen verottamiseen.

”Ongelma on, että nämä teemat ovat talousideologisesti pikemminkin oikeistolaisia kuin vasemmistolaisia”, Railo kirjoittaa.

”Vasemmistolaista talouspolitiikkaa vihreiden politiikka ei kuitenkaan ole. Puolue itse torjuu ajatuksen talouspolitiikkansa oikeistolaisesta painotuksesta jyrkästi”, Railo jatkaa.

Railon sanat käyvät toteen. Onko teidän talouspolitiikkanne oikeistolaista?

– Oikeistolaista se ei kyllä ole, Touko Aalto vastaa.

Mitä se on?

– Se on vihreää. Jos puhutaan jostain oikeistopuolueista, niin kyllä me olemme voineet ymmärtää työn tarjonnan lisäämisen, työmarkkinoiden uudistamisen ja yhteiskunnan isojen rakenneuudistusten lisäämisen. Rakennepuolta on korostettu.

– Mutta kyllä me olemme olleet vahvasti, ehkä voisiko sanoa vasemmalla siinä, että olemme korostaneet koko ajan oikeudenmukaista tulonjakoa, hyvinvointivaltiota, koulutukseen ja ihmisten hyvinvointiin panostamista ja ennen kaikkea hyvinvointipalveluihin panostamista. Minä en tiedä, kuka sitä voi pitää millään mittarilla epäoikeudenmukaisena tai oikeistolaisena.

”Aina suora tulonsiirto pienituloiselle.”

Aallon määrittelemänä vihreät on sosiaali-liberaali puolue, joka pyrkii taistelemaan köyhyyttä, tuloerojen kasvua ja eriarvoistumista vastaan ja samalla uudistamaan yhteiskuntaa tätä päivää vastaavaksi.

Aallon mukaan paljon parempi on aina suora tulonsiirto pienituloiselle ihmiselle kuin verojärjestelmään tehdyt poikkeuksen poikkeukset tai alennetut arvonlisäverokannat.

– Minun ehtona on se, että jos verotuksen painopiste siirretään kulutukseen ja haittoihin, se edellyttää voimakkaita tulonsiirtoja ennen kaikkia pienempiin tulodesiileihin, suoria tulonsiirtoja pienituloisille. Sillä tapaa voidaan estää regressiivinen verokehitys ja tasaverokysymys.

 

Näitä tukia vihreät esittävät karsittavaksi syksyllä:

1. Kilometrikorvaukset (140 miljoonaa euroa)
2. Työmatkavähennykset (58 miljoonaa euroa)
3. Dieselin alennettu verokanta (100 miljoonaa euroa)
4. Työkoneiden alennettu verokanta (110 miljoonaa euroa)
5. Turpeen alennettu verokanta ja metsähakkeen tuki (20 miljoonaa euroa)
6. Kaivosten alennettu sähkövero (19 miljoonaa euroa)
7. Teollisuuden päästökauppakompensaatio (27 miljoonaa euroa)
8. Teollisuuden energiaverojen palautus (218 miljoonaa euroa)
9. Irtaimen käyttöomaisuuden nopeutetuista poistoista syntyvän veroedun pienentäminen (100 miljoonaa euroa)
10. Matkustajaliikenteen tuki (20 miljoonaa euroa)

Yhteensä 812 miljoonaa euroa.

(Luvuissa on vihreiden mukaan vuosivaihtelua ja ne tarkentuvat talousarvioprosessin edetessä.)

”Uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin” – Ylen kysely: seksuaalista häirintää myös eduskunnassa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Useita kansanedustajien avustajia ja eduskuntaryhmien työntekijöitä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi tämän vaalikauden aikana eduskunnassa.

Asia käy ilmi Ylen tekemästä kyselystä, johon vastasi 95 ihmistä. Heistä 13 sanoi joutuneensa häirinnän kohteeksi kuluvan vaalikauden aikana. Loput eli 82 vastaajista ei ollut kokenut häirintää työssään eduskunnassa.

Suurimmassa osassa vastauksista toistuu kertomus, että ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan. Näissä tapauksissa uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin.

Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki häirinnästä kertoneet ovat naisia.

Kysely lähetettiin kaikille eduskunta-avustajille ja -ryhmien työntekijöille eli yhteensä 223 ihmiselle.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä. Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta

Haatainen avaa tänään eduskunnan ajankohtaiskeskustelun seksuaalisesta häirinnästä

Kuva: Meeri Koutaniemi
SDP:n Tuula Haatainen on ensimmäinen allekirjoittaja #Metoo-keskustelualoitteessa, jota on tuettu myös muista puolueista.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä.

Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta.

Sosiaalisesta mediasta liikkeelle lähtenyt #metoo-kampanja on nostanut seksuaalisen häirinnän otsikoihin kotimaassa ja maailmalla, mutta Suomen politiikassa asia ei ole noussut puheenaiheiden kärkeen.

– Nyt on tullut aika, että poliittiset päättäjät ottavat asian esille ja alkavat tehdä töitä sen eteen, että seksuaalinen häirintä saadaan kitkettyä yhteiskunnastamme, SDP vaati aloitteessaan.

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen avaa keskustelun aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana. Hän katsoo, että keskeisten poliitikkojen, kuten ministerien, kansanedustajien ja puolueiden puheenjohtajien, pitää ottaa kantaa häirintää vastaan.

– Keskeinen asia tässä on se, että tehdään selväksi, että tämä ei ole oikein, vaan se on raukkamaista käyttäytymistä, jos toista painostetaan ja harrastetaan seksuaalista häirintää, sanoi Haatainen STT:lle.

Niinistö närkästyi IS:n pressamessuilla: ”No tämä nyt ainakin loukkaa ihmisiä”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kansanliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistö Ilta-Sanomien presidentinvaalitentissä Sanomatalossa Helsingissä maanantaina .

Tasavallan presidentti, ehdokas Sauli Niinistö esiintyi viimeisenä tentattavana Ilta-Sanomien koko päivä kestäneillä pressamessuilla. Mukana olivat ennen Niinistöä esiintymässä kaikki muut presidenttiehdokkaat.

Kuten ylivoimaiselle ennakkosuosikille kuuluukin, Niinistö esiintyi leppoisasti ja hermostumatta melkein läpi tentin. Toimittaja Timo Haapala sai Niinistön hermostumaan kerran, kun hän vertasi Niinistön 80 prosentin gallup-kannatusta Pohjois-Korean kommunistidiktaattorin vastaaviin lukuihin.

– Tämähän on suorastaan loukkaavaa, kun suuren yleisön mielipidettä suorastaan pakotetuksi, Niinistö puuskahti. Vähemmän hän loukkaantui, kun Haapala vertasi Vladimir Putinin kannatuslukuja. Molemmilla valtionpäämiehillä on sattuu olemaan nyt päällä samat 80 prosentin kannatusluvut.

– Olisiko sitten parempi, että kannatukseni lähtisi laskuun. Täytyypä sitten yrittää, Niinistö sanoi tavoitellen sarkastista huumoria.

Toimittaja Timo Haapala veti mukaan tähänkin tenttiin nelinkertaisen ehdokkaan Paavo Väyrysen kysymällä Niinistöltä miltä tuntuu, kun Väyrynen syyttää toimivaltuuksien ylittämisestä.

– Senkun syyttää, ei se tunnu miltään, Niinistö sanoo.

– Kukaan presidenttiehdokkaista ei ole luvannut kuuta taivaalta. Yleisesti ottaen myöskään istuvan presidentin ei ole erityisen vaikeaa olla ehdokkaana, Niinistö luonnehti.

Niinistö vastasi väitteeseen, että hän olisi muuttamassa EU:ta sotilasliitoksi.

– Voi kun ei voimat siihen riittäisi, eikä ehkä halukaan. Mutta sopiihan sitä jutella.

Niinistö myönsi keskustelleensa tuolloin Mogherinin kanssa paljonkin EU:n turvallisuusulottuvuuden lisäämisestä.

Hän sanoi oman ajatuksensa olevan, että kautta historian on ollut erilaisia unioneja, joiden lähtökohtana on yleensä ollut ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen.

– Brysselissä lähtökohta on ollut vähän toinen, turvallisuus tulee nyt vasta jälkijunassa. Ja olen ihan varma, että mitä enemmän EU:n kansalaisille kyetään antamaan se kuva, että me pidämme teidän turvallisuudesta huolta, niin sen parempaa työtä EU tekee.

Sen sijaan EU:n armeijaa Niinistö sanoo pitäneensä ja pitävänsä edelleen hyvin etäisenä ajatuksena.

Keskustelua aiheesta

”Ensimmäistä kertaa hyväksymme lainsäädäntöä, jossa rangaistaan työttömyydestä” – Oppositiolla ja hallituksella värikäs yhteenotto täysistunnossa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että työttömältä voidaan leikata työttömyyspäivärahaa, jos hän ei saa töitä, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) aloitti niin kutsutusta työttömien aktiivimallista käydyn keskustelun maanantaina eduskunnassa.

– Kuulitte aivan oikein. Ensimmäistä kertaa hyväksymme sellaista lainsäädäntöä, jossa rangaistaan työttömyydestä, Heinäluoma jatkoi.

– Miten voidaan ajatella, että henkilöltä, joka on hakenut työpaikkaa ja koulutukseen, voidaan kylmän viileästi leikata toimeentuloa, jos hän ei työ- tai koulutuspaikkaa ole saanut, hän kysyi tiivistäen opposition ydinsanoman.

Heinäluoma vielä vertasi hallituksen esityksen logiikan olevan sama, kuin jos hallitus seuraavaksi esittäisi, että sairaspäivärahaa ei makseta niille, jotka eivät tervehdy.

– Tämä on julma järjestelmä, jota olette ajamassa. Ymmärrän vielä sen, että kokoomus tätä kannattaa. Mutta sitä en ymmärrä, että siniset ministerit ovat täällä tätä asiaa esittelemässä ja keskusta pysyy täysin hiljaa molemmilla kotimaisilla kielillä, Heinäluoma vielä ihmetteli myöhemmässä puheenvuorossaan.

Toivottavasti  tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen edustajilla on huono omatunto.

Täysistuntosalissa kuultiin ja nähtiin tunnelatausta ja voimakkaita puheenvuoroja.

Oppositio piti asiasta voimakkaasti ääntä jo viime perjantaina, jolloin esityksestä keskusteltiin iltaan saakka. Tuolloin sali kuitenkin kaikui tyhjyyttään. Hallituksen edustajista perjantaina paikalla olivat vuorotellen vain kokoomuslaiset Ben ZyskowiczJuhana Vartiainen ja Wille Rydman.

Erikoista kyllä, perjantaina keskusteluun nousi myös savusauna sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) tviitattua saunan jo odottavan, kun samaan aikaan keskustelu salissa kävi vilkkaana.

Kansanedustaja Mika Karin (sd.) esityksestä käsittely kuitenkin pantiin perjantaina pöydälle. Keskustelua jatkettiin tänään maanantaina huomattavasti vahvemmalla kokoonpanolla, myös ministeri Mattilan sekä työministeri Jari Lindströmin (sin.) saavuttua paikalle opposition toiveesta.

– Toivottavasti (runsaampi osanotto) tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen edustajilla on huono omatunto ja se vähän kolkuttaa. Toivottavasti lain etenemisestä on vielä mahdollista perääntyä, kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) sanaili pitämässään puheenvuorossa.

Viitanen pohti lisäksi, että lakiesitys kuvastaa hyvin hallituksen henkeä.

– Tämä on työttömien kyykytyslaki ja ennen kaikkea se on idologinen kyykytyslaki.

Mallin ongelma, on se, että se ei palkitse aktiivisuudesta.

Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson antoi hallituksen kuulla kunniansa. Hänen mukaansa esitystä on luonnehdittava pohjanoteeraukseksi jopa tämän hallituksen toimessa.

– Aktiivimalli on nimenä syvästi harhaanjohtava, hän muun muassa huomautti.

– Mallin ongelma, on se, että se ei palkitse aktiivisuudesta, ainoastaan työn saamisesta. Voit hakea töitä vaikka kuinka paljon tahansa, mutta turvaa leikataan, jos niitä et saa.

Andersson korosti puheenvuorossaan lisäksi, kuinka työttömiä tullaan rankaisemaan perustuen sellaisiin tekijöihin, joihin he eivät voi itse vaikuttaa omilla toimillaan.

– Jos asuu korkean työttömyyden paikkakunnalla, ei välttämättä ole työpaikkoja joihin voi mennä välttääkseen tätä työttömyysturvan leikkuria, Andersson huomautti.

– Ja jos palkkatukeen ja työvoimapalveluihin osoitetut resurssit ovat riittämättömiä tai jos niitä leikataan, kuten tämän hallituksen aikana myös on tehty, ei välttämättä ole riittävästi kursseja ja palkkatuettuja paikkoja, joihin mennä.

Oppositiosta nostettiin lisäksi useampaan kertaan esiin, kuinka työttömät eivät voi itse omatoimisesti ilmoittautua mukaan te-palveluiden aktiiviosiin, kuten omaehtoiseen opiskeluun. Oppositiosta korostettiinkin, että virkailijoilla on oikeus päättää, kuka aktiivitoimiin pääsee.

– Kyllä tämä nyt taas kuulostaa, että hallituksella on alkanut käsienpesuvaihe. Keskeinen kysymys on se, että ennen kuin julkinen valta velvoittaa kansalaista tekemään jotain, pitää katsoa, että siihen on myös mahdollisuus, kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) totesi.

Hallituksen edustajat vastasivat useampaan otteeseen opposition tekevän asiassa kärpäsestä härkäsen. Hallituksen edustajien suusta kuultiin leikkauksen olevan vain alle 5% työttömyyskorvauksesta.

– Keneltäkään ei evätä työttömyysturvaa, sitä ainoastaan pienennetään. Tämän on arvioitu lisäävän työttömyyttä tuhansilla. Mielelläni palaan keskustelemaan asiasta parin vuoden päästä, kun vaikutuksia voidaan arvioida, useampaan otteeseen äänessä ollut Zyskowicz sanoi.

Kyllä tässä on pakottamisesta myös kysymys.

Työministeri Lindström puolestaan vakuutteli vastauspuheenvuoroissaan kahteen kertaan, että työttömien aktivoimiseen on jo olemassa palveluita, niitä vain ei tunneta yrittäjien ja työttömien piirissä tarpeeksi hyvin.

– Tässä ei ole missään tapauksessa tarkoitus syyllistää työttömiä, Lindström vastasi oppositiosta lukuisia kertoja esitettyyn syytökseen.

– Kyllä tässä on pakottamisesta myös kysymys. Mutta en syyllistä ketään. Sen taakse en mene, hän jatkoi.

Lindström väitti lisäksi, että työttömien aktiivimallin taustalla on kymmenen kohdan lista, jonka toimeenpanemisesta on yhteisymmärrys työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Tämä aktiivimalli on sen listan ensimmäinen kohta. Kun se esitettiin SAK vastusti sitä, ja on vastustanut sitä siitä lähtien, hän kuitenkin sanoi.

Lindström sanoi, että kyseisestä kohdasta huolimatta, listaan on saatu työttömän kannalta paljon hyvä asioita, jotka tulevat helpottamaan heidän arkea.

– Esimerkiksi tällä tai ensi viikolla eduskuntaan tulee käsiteltäväksi nollatuntisopimuksen pelisäännöt.

– Tämä oli paketti ja hallituksen kesken yhdessä sovittu. Alusta alkaen oli selvää, että sieltä ei ruveta valitsemaan rusinoita pullasta. Tämä esitys on nyt ehkä se kivi siellä pullassa. Hallituksessa on yhdessä päätetty, että tämän kymmenen lista viedään läpi, eikä sieltä voi noukkia niitä ikäviä asioita pois.

SDP:n siivestä huudettiin tässä vaiheessa väliin, että kyllä huonon esityksen voi aina vetää takaisin.

Mitä teidän ystävänne Kuusankoskelta ajattelevat tästä?

Sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne vetosi lukuisien muiden opposition edustajien tavoin kuitenkin vielä ministeri Lindströmiin esityksen takaisin vetämiseksi.

– En ymmärrä, miksi hallitus haluaa nähdä työttömät laiskoina. On vaikeaa nähdä, miksi keskusta ja siniset ovat tässä lakiesityksessä mukana. Mutta kun kokoomuksen puheenvuoroja kuuntelee, heidän osallisuuden ymmärrän hyvin, hän totesi.

– Lindström, Vartiainen sanoi olevansa ylpeä tästä mallista. Mitä teidän ystävänne Kuusankoskelta ajattelevat tästä, Rinne vielä kysyi ministeriltä viitaten kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) aikaisempaan puheenvuoroon.

Vartiainen oli todennut salille, että esitys ei kokonaisuudessaan heikennä työttömyysturvan taloudellista arvoa, vaan aktiivisuusvelvoitteen ohella vähennetään työttömyysjakson alkuvaiheen omavastuupäiviä.

Hän sanoi olevansa ylpeä, että hallitus saa Suomessakin aikaan ajattelun muutosta aktivoivaan suuntaan. Aikaisemmin hänen mukaansa on pidetty liiaksi huolta vain tulonsiirroista, mutta sen jälkeen työttömiin ei ole mitään kontakteja.

– Minä aivan varmasti tiedän, mitä kuusankoskelainen työtön ajattelee. Se palaute tulee minulle suoraan päin naamaa ja hyvä niin. Voin vakuuttaa, että ole saanut palautetta kaikista niistä esityksistä, joita olen ollut täällä puolustamassa, vaikken niistä aina ole pitänytkään, Lindström vastasi Rinteen esittämään kysymykseen.

Perustuslakivaliokunta nosti esiin ongelmia.

Omana mielenkiintoisena episodinaan keskustelussa nähtiin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien (vas.) sekä Zyskowiczin salissa käymä väittely perustuslakivaliokunnan lausunnosta.

Useassa opposition edustajien puheenvuoroissa oli nostettu esiin perustuslakivaliokunnan esitykseen kirjaama mietintö, jossa muun muassa todettiin että esitystä ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana.

Perustuslakivaliokunta on korostanut, että etuuden epäämisen pitää olla asiallisesti perustellussa suhteessa siihen, minkälaisia työllistymisen edistämiseen tarjottavia toimintoja on ollut tarjolla ja mitä työttömänä olevan henkilön syyksi voidaan lukea.

Zyskowicz ja Lapintie kuitenkin ajautuivat sanaharkkaan kokoomuskonkarin todettua, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa on todettu hallituksen esityksen olevan säädettävissä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, eli hallituksen esitys on Suomen perustuslain mukainen.

Lapintie kuitenkin tulkitsi, että Zyskowicz olisi halunnut väheksyä perustuslakivaliokunnan lakiesityksestä antamaa mietintöä.

– Minusta se ei ole oikein. Valiokunta totesi, että suurin ongelma tässä esityksessä liittyy nimenomaan siihen, että työtön ei omalla toiminnallaan pysty vaikuttamaan siihen, saako hän työtä vai voiko hän osallistua koulutukseen. Täten hän ei voi vaikuttaa siihen, tuleeko leikkausta tukeen vai ei.

– Tämä on kirjattu yksimielisesti lausuntoon ja se on vakavasti otettava huomio.

Zyskowicz kuitenkin kiisti väheksyneensä perustuslakivaliokunnan lausuntoa, hän vain toisti sen olevan säädettävissä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Ihmettelyn kohde oppositiossa siirtyikin siihen, miksei perustuslakivaliokunnan mietintöä oltu otettu paremmin huomioon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, josta laki saliin oli lopulta päätynyt.

– Asiasta käytiin keskustelu jo sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Olen samaa mieltä perustuslakivaliokunnan kanssa, että esitystä olisi pitänyt muuttaa. Tästä äänestettiin, jonka hallituksen edustajat voittivat. Tämä on kylmä esitys, leikkausmalli, jossa perustuslakivaliokunnan kantaa ei huomioitu, SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen totesi.

– Ja tämä tie on vaarallinen. Perustuslakivaliokunta arvioi lakeja aina suhteessa perustuslakiin ja sosiaalisiin oikeuksiin ja tässä olisi pitänyt tehdä muutoksia.

Yksilöä rangaistaan. Tämä on täysin käsittämätöntä.

Ministeri Mattila nosti vastauspuheenvuorossaan esiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan lakiin tekemiä viilauksia, jotka lisättiin esitykseen perustuslakivaliokunnan esitysten pohjalta.

– Aktiivisuutta voitaisiin osoittaa myös osallistumalla muuhun työllistämisedellytyksiä parantavaan palveluun, jossa työ- tai elinkeinotoimisto toimisi järjestäjänä. Pidän tätä nimenomaan lisäyksenä, joka on tehty perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen.

– Lisäksi pidän hyvänä, että esitykseen kirjattiin, kuinka uudistuksen vaikutuksia tulee tarkasti seurata ja tarvittaessa laajentaa keinoja, joilla aktiivisiuusedellytyksen voi täyttää, jos ilmenee, että nyt ehdotettavat keinot eivät ole riittäviä.

Mattilan perustelut eivät kuitenkaan oppositiota vakuuttaneet. Keskustelun loppupuolella Mika Kari vielä tiivisti opposition huolen, viittaamalla vihreiden Satu Hassin aikaisemmin pitämään puheenvuoroon.

– Nyt rankaistaan ihmistä ja yksilöä, joka ei voi itse vaikuttaa asiaan, josta häntä rangaistaan, Kari totesi.

– Jos hän sattuu asumaan paikassa, jossa ei ole esimerkiksi työvoimapalveluita, tästä rangaistaan yksilöä. Tämä on täysin käsittämätöntä.

Jutun otsikkoa korjattu klo 18:46 ja tekstiä muokattu kello 20.54.

STT:n kysely: Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan enemmistö ei kannata suurmoskeijaa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Suurmoskeijalla on tonttivaraus Hanasaaren alueelle Helsingissä.

Helsingin poliittiset päättäjät käsittelevät suurmoskeijahanketta ensimmäistä kertaa tiistaina. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan on määrä tehdä kaupunginhallitukselle esitys siitä, varataanko moskeijalle tontti Helsingin keskustasta vai ei.

Lopullisen päätöksen tekee kaupunginhallitus mahdollisesti jo tänä vuonna, mutta viimeistään tammikuussa. Käytännössä lautakunnassa linjataan siitä, onko hanke realistista toteuttaa.

Seitsemän STT:n tavoittamaa lautakunnan jäsentä suhtautuu hankkeeseen kielteisesti. Yksi ei halunnut kommentoida. Lisäksi ainakin yksi on jo aiemmin ilmoittanut vastustavansa hanketta.
Lautakunnassa on 13 jäsentä.

Keskustelua aiheesta