Touko Aalto: Fennovoiman ydinvoimalahanke voi kaatua omaan mahdottomuuteensa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Touko Aallolla riittää tulevina vuosina pohdittavaa ydinvoima-asioissa.

Vuonna 2014 hallitus esitti Fennovoimalle uutta periaatelupaa. Vihreät katsoi päätöksen hallitusohjelman vastaiseksi. Puolue jätti hallituksen.

Nyt eletään vuotta 2017. Fennovoima kertoi tällä viikolla siirtävänsä tavoitettaan saada rakennuslupa uudelle ydinvoimalalle. Sitä tähyillään nyt vuonna 2019. On todennäköistä, että päätös menee seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.

Vaikka Pyhäjoen ydinvoimalalla ei ole rakennuslupaa, ydinvoimalan työt ovat täydessä tohinassa. Tämän tietää myös vihreiden uusi puheenjohtaja Touko Aalto, jonka puolue on viime aikoina paistatellut gallup-nosteessa. Vihreä Lanka -lehti on jo ennättänyt tiedustella vihreiden puoluevaltuuskunnalta suosikki-hallituskumppaneitakin uuteen hallitukseen – vajaan parin vuoden päähän.

Oletteko valmiita hyväksymään ydinvoimalan rakennusluvan, jos olette seuraavassa hallituksessa?

– Me käymme hyvää keskustelua aina puoluevaltuuskunnassa ja eduskuntaryhmän kanssa, jonka kanssa me aina päätämme, mitkä ovat reunaehdot, jotka me voimme hyväksyä hallitukseen menemisen ehtoina ja sitä työtä me emme ole vielä tehneet. Toki me katsomme myös, se on ihan selvä asia, rakentamislupaan liittyen ja viranomaisarvioihin, mikä se tilanne on, Aalto pyörittelee.

Mutta ei ole varmaa, että olisitte valmiina antamaan lupaa, vaikka siellä jo rakennetaan ja kaikki on aika pitkällä?

– Se on varmaan se iso kysymys, joka pitää käydä läpi meidän oman porukan kanssa. Siinä on se, että ensi sijassa tuo on Fennovoiman, Rosatomin ja STUK:n välinen asia tällä hetkellä. He tekevät sitä omaa työtään. Meidän osaltamme kannanmuodostus on ajankohtaista oikeastaan vasta parin vuoden päästä. Varmasti käymme keskustelua aiheesta ja mietimme, mihin olemme valmiita ja mihin emme ole valmiita.

Ette siis suoraan pysty vielä sitä lupaamaan?

– En, en. Esimerkiksi viranomaisarviokin on jo vaikea kysymys. Minusta se näkyi aika hyvin Talouselämän haastattelussa. Kun sanoin, että en lähde kyseenalaistamaan STUK:n viranomaisarviota, Talouselämä kirjoitti siinä yhteydessä, että vihreiden ydinvoimakanta on muuttunut. Häh? Ei yksikään vihreä ole koskaan äänestänyt ydinvoiman puolesta missään valiokunnassa eikä täysistunnossa. Meidän kantamme on hyvin yksiselkeinen.

– Mutta sitten kysymys siitä, jos on annettu jo aikaisemmin rakennuslupa ja jos on jo laitettu ne asiat liikkeelle, niin totta kai siitä pitää keskustella, miten me niihin suhtaudumme. Me käymme sitä ihan normaaliin tapaan läpi.

Mikä on oma kantanne? Pitäisikö lupa antaa, jos STUK toteaa hankkeen turvalliseksi?

– Minä pohdin sitä, kun me olemme sen keskustelun käyneet. Minulla on perusperiaate elämässä, että tahdon oikeasti kuulla kaikki eri kannat ja pohtia niitä, Aalto väistää.

Kysymykseen, olisiko rakentamisen pysäyttäminen realistista, jos STUK luvat antaa, hän vastaa:

– Minusta tuntuu, että se saattaa koko hanke kaatua ihan omaan mahdottomuuteensa. Saattaa tulla uusi Olkiluoto siitäkin hankkeesta. Eli sekään ei ole sanottua, että homma menisi oikeasti eteenpäin. Sekin voi vaikuttaa tilannearvioon. Siksi korostan, että tässä vaiheessa se on Fennovoiman, Rosatomin ja STUK:in asia. Aika näyttää, missä vaiheessa me olemme sitten parin vuoden päästä.

– Sitten katsomme, mikä tilanne on ja mihin voi vaikuttaa poliittisesti, mitkä ovat asioita, joista on jo päätetty poliittisesti ja mitkä äänestykset olemme hävinneet. Eli onko mitään enää tehtävissä. Totta kai tällainen kaikki vaikuttaa.

Fortumin ydinreaktorit Loviisassa vanhenevat vuosina 2027 ja 2030. Seuraava hallitus joutuneekin pohtimaan myös Loviisa 3:n lupa-asioita.

– Me olemme koko ajan puhuneet siitä, että me emme ole tahtoneet antaa uusia periaatelupia yhdellekään uudelle ydinvoimalalle.

Kysymystä, olisiko vanhojen tilalle tuleva Loviisa 3 uusi, Aalto sanoo pitävänsä hyvänä.

– Varmasti me käymme senkin keskustelun vielä eri ryhmissämme läpi.

Mikä on henkilökohtainen kantanne?

– Ei minulla tässä vaiheessa ole, minä haluan käydä nimenomaan sen yhteisen keskustelun tästä aiheesta. Ensin pitäisi tulla jokin esitys, sitten tehdään kannanmuodostus siihen asiaan. Minä en tykkää lähteä spekulatiiviseen keskusteluun, vaan haluan tehdä sen faktojen pohjalta. Se vaikuttaa.

– Fennovoimahankkeen osaltakin tehtiin niin, että se on ihan selkeästi uusi ydinvoimalupa, mikä myönnettiin. Vastustimme sitä kovasti. Teimme kaikkemme, mutta hävisimme kaikki äänestykset. Me teimme oman vaihtoisen energiamallimme, jolla se yhdeksän terawattituntia, jonka Fennovoiman Hanhikiven laitos tuottaa, voitaisiin vaihtoehtoisesti toteuttaa. Se on meidän systemaattinen linjamme eikä tähän mitään muutoksia ole näköpiirissä.

Yritystukilistassa ”jokainen euro pohdittu tarkkaan”.

Vihreät julkaisi tällä viikolla 800 miljoonan euron listan, jolla se olisi valmis leikkaamaan yritystukia (katso lista alta). Mukana oli muun muassa leikkaus matkustajaliikenteeseen eli lähinnä ruotsinlaivojen tukeen.

Demokraatti tiedusteli Touko Aallolta myös, onko vihreiden leikkauspaketti sellainen, että se voitaisiin viedä aina hallitusneuvotteluihin asti ja voisiko se olla jopa kynnyskysymys.

Aalto kääntää keskustelun yritystukia pohtivaan parlamentaariseen työryhmään.

– Varmaan siihen vaikuttaa aika paljon parlamentaarinen työryhmä, minkätyyppiseen konsensukseen se pääsee ja minkätyyppisiä ehdotuksia sieltä tulee.

Aallon mukaan yritystukien ja ympäristölle haitallisten tukien lista on vihreiden vaihtoehtobudjetin pohja.

– Totta kai vaihtoehdobudjetti on esimerkki siitä, että jos olisimme päättämässä, tekisimme tämäntyyppistä politiikkaa. Aina pitää muistaa, että politiikka jos mikä on kompromissien taidetta. Ei siellä voi, oli kuka tahansa hallituksessa, yksikään puolue sanella muille, että näin mennään.

– Mutta kyllä meidän viestimme on koko ajan se, että vero- ja yritystukijärjestelmää tulisi perata, uudelleenkohdentaa ja osittain karsia. Jokainen yritystukiin annettava euro pitäisi pystyä pohtimaan. Miten se hyödyttää koko kansantaloutta, miten se uudistaa elinkeinoelämää ja samaan aikaan miten se vie meitä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa? Kyllä me näistä periaatteista pidämme tiukasti kiinni ja tuomme ehdotuksia.

Aallon mukaan listan jokainen euro on pohdittu tarkkaan ja listaa on ollut tekemässä Suomen parhaita tutkijoita ja ministeriöiden virkamiehiä. Tai virkahenkilöitä, kuten hän lisää.

– Niiden esitysten pohjalta olemme pyrkineet pohtimaan, miten budjetin sisällä, miten veropolitiikan sisällä kokonaisuudessaan voidaan tehdä uudistuksia. Se on meidän keskeinen viestimme.

”Se on vihreää.”

Vihreät vetoaa vasemmistolaisiin, mutta puolueen talouspolitiikka on oikeistolaista – kannatus voi olla äkkiä syöty. Näin oli hiljattain otsikoitu Talouselämässä julkaistu poliittisen historian dosentin, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railon artikkeli.

Railon mukaan vihreiden periaateohjelmissa kaksi teemaa on toistunut jo ainakin kaksikymmentä vuotta: perustulo ja verotuksen painopisteen siirtäminen tulojen verotuksesta kulutuksen verottamiseen.

”Ongelma on, että nämä teemat ovat talousideologisesti pikemminkin oikeistolaisia kuin vasemmistolaisia”, Railo kirjoittaa.

”Vasemmistolaista talouspolitiikkaa vihreiden politiikka ei kuitenkaan ole. Puolue itse torjuu ajatuksen talouspolitiikkansa oikeistolaisesta painotuksesta jyrkästi”, Railo jatkaa.

Railon sanat käyvät toteen. Onko teidän talouspolitiikkanne oikeistolaista?

– Oikeistolaista se ei kyllä ole, Touko Aalto vastaa.

Mitä se on?

– Se on vihreää. Jos puhutaan jostain oikeistopuolueista, niin kyllä me olemme voineet ymmärtää työn tarjonnan lisäämisen, työmarkkinoiden uudistamisen ja yhteiskunnan isojen rakenneuudistusten lisäämisen. Rakennepuolta on korostettu.

– Mutta kyllä me olemme olleet vahvasti, ehkä voisiko sanoa vasemmalla siinä, että olemme korostaneet koko ajan oikeudenmukaista tulonjakoa, hyvinvointivaltiota, koulutukseen ja ihmisten hyvinvointiin panostamista ja ennen kaikkea hyvinvointipalveluihin panostamista. Minä en tiedä, kuka sitä voi pitää millään mittarilla epäoikeudenmukaisena tai oikeistolaisena.

”Aina suora tulonsiirto pienituloiselle.”

Aallon määrittelemänä vihreät on sosiaali-liberaali puolue, joka pyrkii taistelemaan köyhyyttä, tuloerojen kasvua ja eriarvoistumista vastaan ja samalla uudistamaan yhteiskuntaa tätä päivää vastaavaksi.

Aallon mukaan paljon parempi on aina suora tulonsiirto pienituloiselle ihmiselle kuin verojärjestelmään tehdyt poikkeuksen poikkeukset tai alennetut arvonlisäverokannat.

– Minun ehtona on se, että jos verotuksen painopiste siirretään kulutukseen ja haittoihin, se edellyttää voimakkaita tulonsiirtoja ennen kaikkia pienempiin tulodesiileihin, suoria tulonsiirtoja pienituloisille. Sillä tapaa voidaan estää regressiivinen verokehitys ja tasaverokysymys.

 

Näitä tukia vihreät esittävät karsittavaksi syksyllä:

1. Kilometrikorvaukset (140 miljoonaa euroa)
2. Työmatkavähennykset (58 miljoonaa euroa)
3. Dieselin alennettu verokanta (100 miljoonaa euroa)
4. Työkoneiden alennettu verokanta (110 miljoonaa euroa)
5. Turpeen alennettu verokanta ja metsähakkeen tuki (20 miljoonaa euroa)
6. Kaivosten alennettu sähkövero (19 miljoonaa euroa)
7. Teollisuuden päästökauppakompensaatio (27 miljoonaa euroa)
8. Teollisuuden energiaverojen palautus (218 miljoonaa euroa)
9. Irtaimen käyttöomaisuuden nopeutetuista poistoista syntyvän veroedun pienentäminen (100 miljoonaa euroa)
10. Matkustajaliikenteen tuki (20 miljoonaa euroa)

Yhteensä 812 miljoonaa euroa.

(Luvuissa on vihreiden mukaan vuosivaihtelua ja ne tarkentuvat talousarvioprosessin edetessä.)

Uganda-kohun ryvettämä ex-ministeri saapui Suomeen

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Entinen ministeri Suvi Linden Helsinki-Vantaan lentokentällä 22. helmikuuta.

Uganda-vyyhdin seurauksena otsikoihin noussut entinen kokoomusministeri Suvi Lindén on saapunut Suomeen. STT tavoitti Lindénin Helsinki-Vantaan lentokentällä, josta hän jatkoi matkaansa Ouluun.

Lindén sanoi, ettei hänellä ole mitään lisättävää siihen, mitä julkisuudessa on hänen osaltaan tiedotettu. Hän jatkoi matkaansa lentokoneeseen.

Lindénin rooli Ugandan-jupakassa on herättänyt kysymyksiä. Ugandalaismedian mukaan Lindén ja sittemmin kuolleena löydetty suomalaisliikemies olisivat saapuneet Ugandaan yhteisellä kutsukirjeellä, joka on mahdollisesti ollut väärennetty.

Patrian kanssa yhteistyötä tehneen liikemiehen ruumis löytyi Kampalan Pearl of Africa -hotellista 6. helmikuuta. Helsingin Sanomat kertoi viikonvaihteessa, että Lindén olisi hälytetty aamiaiselta kuolleen miehen hotellihuoneeseen.

Miehen ruumiista on ugandalaismedian mukaan löytynyt lutikkamyrkkyä ja kokaiinia. Poliisi tutkii tapausta myös Suomen päässä.

Lindénin roolista Ugandassa on esitetty julkisuudessa erilaisia tietoja. Lindén kertoi viime viikolla Facebookissa, että hän oli Ugandassa tietoyhteiskunnan edistämiseen liittyvissä asioissa.

Helsingin Sanomien sunnuntaisen uutisen mukaan Lindén olisi kertonut ääninauhalla ugandalaistoimittajalle, että hän oli muun muassa selvittämässä bisnesmahdollisuuksia Ugandassa.

Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalo sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että yhtiöllä ei ole tietoa, millä asialla Lindén on Ugandassa on ollut. Isotalon mukaan Patrialla ei ole mitään tekemistä Lindénin kanssa.

Keskustelua aiheesta

Brexit ja EU:n lisämenot – Suomelle luvassa jopa satojen miljoonien lisälasku

Kuva: Thinkstock

Suomi lähtee neuvotteluihin EU:n tulevien vuosien budjetista eri porukassa kuin se on tavallisesti totuttu näkemään.
Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta ajavat tiukinta linjaa, kun taas Suomi on näyttänyt varovaista vihreää valoa budjetin kasvattamiselle ja kulkee Saksan vanavedessä.

EU-johtajat keskustelevat tulevien vuosien budjetista ensimmäistä kertaa Brysselissä perjantaina, epävirallisessa huippukokouksessa. Korkean EU-lähteen mukaan konsensusta budjetin kokoluokasta tuskin löytyy, eikä sitä vielä haetakaan.

Kynnys lisärahan antamiselle on kova, mutta yhtälöä on muutoin hyvin vaikeaa ratkaista. Britannian lähtö jättää budjettiin mittavan aukon, mutta samaan aikaan EU:lle kaavaillaan uusia menoja.

Kuinka paljon Suomi voi joutua maksamaan?

EU:n budjetti on noin yhden prosentin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta, mutta tämä ei komission mukaan enää riitä. Yhden prosentin sijaan keskustelua käydään nyt 1,1–1,2 prosentista.

Valtioneuvoston selvityksen mukaan brexitin jälkeisen budjetin pitäminen yhdessä prosentissa kasvattaisi jo sekin Suomen jäsenmaksua noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Suomen EU-jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa.

Suomalaisministerit ovat olleet tarkkoja, että Britannian jättämä aukko pitää ensin säästää umpeen. Vasta sitten voidaan rakentaa uutta budjettia.

Viime viikolle päivätyn selvityksen mukaan EU:n budjetti pienenisi arviolta 11 prosenttia, jos Britannian EU-maksujen määrää ei paikata.

Monimutkaisen laskentatavan seurauksena Suomen jäsenmaksu kasvaisi silti noin 240 miljoonaa euroa vuodessa. Jäljelle jäävien 27 EU-maan yhteenlasketusta bktl:stä budjetti olisi tuolloin 1,05 prosenttia.

Virkamieslähteen mukaan kyse on alustavista, suuntaa antavista arvioista.

Selvityksestä ei käy ilmi, kuinka paljon kasvattaminen 1,1 tai 1,2 prosenttiin tarkoittaisi, mutta kyse olisi joka tapauksessa sadoista miljoonista euroista vuodessa.

Ohessa luetellut luvut ovat bruttomääräisiä. Jäsenmaiden kannalta olennaista on, mitä rahan vastineeksi saadaan eli mikä on maksujen ja saatujen tulojen erotus.

Mitä Suomi EU:sta saa?

Suomi on yksi EU:n nettomaksajista eli maksaa EU:lle enemmän kuin saa suorina tuloina takaisin.
Karkeasti laskettuna EU:n budjettiin maksetaan vuosittain noin kaksi miljardia, josta 1,5 miljardia saadaan takaisin. Miinukselle on viime vuosina jääty noin 500 miljoonaa. Luvut vaihtelevat joskus vuosien välillä paljonkin.

Ehdottomasti tärkein rahavirroista on maataloustuet, joita Suomi saa alle miljardin. Alueille suunnatut kehitysrahat ovat olleet selvästi pienempi potti, noin 200 miljoonaa euroa. Ehkä juuri siksi Suomessa on oltu valmiimpia leikkaamaan niistä.

Neuvotteluissa ei tehdä ystäviä. Kannattamalla leikkausta koheesiorahoihin hermostuttaa helposti itäisen Euroopan maat, jotka saavat rahoista isoimman osuuden.

– (Koheesiorahoista leikkaaminen) ei ole helppoa, mutta Itä-Euroopan tilanne on nyt parempi kuin seitsemän vuotta sitten. Siksi olisi ymmärrettävää vähentää koheesiorahoja, perusteli valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) maanantaina Brysselissä.

Suomi saa lisäksi muun muassa tutkimus- ja kehitysrahaa. Myös EU:n sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta kertyy taloudellista hyötyä, mutta sen rahallista arvoa on vaikeaa mitata.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

PAMilta lisää työtaistelutoimia – nyt lakkovaroitus kiinteistöpalvelualalle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Palvelualojen ammattiliitto PAM jätti uuden lakkovaroituksen kiinteistöpalvelualalle. Lakon piirissä olisi yhteensä noin 2 000 työntekijää. Alalla työskentelee muun muassa siivoojia, kiinteistönhoitajia ja talonmiehiä.

Uusi lakko alkaisi 12. maaliskuuta aamukuudelta ja kestäisi kolme vuorokautta.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimusneuvottelut keskeytyivät helmikuun alussa. PAM antoi ensimmäisen lakkovaroituksen viikko sitten.

PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mukaan nyt julistettu lakko on aiempaa laajempi.
Uudella lakkovaroituksella liitto kertoo haluavansa nopeuttaa ratkaisua. Uuden sopimuksen syntyminen näyttää sen mukaan epävarmalta.

– Tilanne ei edelleenkään ole aiempaa kummempi. Siksi haluamme toteuttaa jäsenistön tahtoa ja pyrkiä ratkaisuun koventamalla toimenpiteitämme julistamalla uuden lakon.

Keskustelua aiheesta

Tämä sitkeä mielikuva on lähinnä kaupunkilegendaa – ”Ay-shakin” taitajat paljastavat neuvottelutaktiikkansa

Kuva: Nora Vilva
Naisvaltaisten alojen liittojen puheenjohtajat Ann Selin ja Päivi Niemi-Laine korostavat joustavuutta, mutta eivät anna liiaksi köyttä työnantajille.

Kaksi jäsenmäärältään Suomen suurinta ammattiliittoa on naisten komennossa. Palvelualan ammattiliiton PAMin puheenjohtajalla Ann Selinillä riittää vielä neuvoteltavaa, ennen kuin työehtosopimusrumba on tältä talvelta ohi.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sai viime viikolla yhden ison taakan – kunta-alan tessin – hartioiltaan pois. Yksityisen puolen sopimuksissa on yhä tekemistä.

Molemmat SAK:n liittojen naiset korostavat joustavuuden tärkeyttä, kun istutaan neuvottelupöytään. Taktiikka pitää toki olla mietittynä etukäteen.

– Voi olla, että taktiikkaa pitää muuttaa hetkessä. Aina ei etukäteen voi tietää, mitkä ovat toisen osapuolen liikkeet. Sillä tavalla tämä on shakkia, Selin pohtii.

JHL:ssä erilaisia tilanteita harjoitellaan etukäteen.

– Pitää olla hoksnokkaa, miten mennään kohti sovittua päämäärää. Joustavuus tarkoittaa myös sitä, että tarpeen tullen otetaan time outeja, pohdintataukoja.

Levänneet ihmiset tekevät nopeampia ja parempia ratkaisuja kuin väsyneet.

Yötä myöten käytävät neuvottelut ovat naisten mukaan jossain määrin kaupunkilegendaa. Valtaosin tärkeitä työmarkkinaratkaisuja puidaan päiväsaikaan.

– Viime viikolla kello alkoi lähestyä kymmentä illalla. Totesimme yhteistuumin, että levänneet ihmiset tekevät nopeampia ja parempia ratkaisuja kuin väsyneet, ja lähdimme nukkumaan, Selin kertoo esimerkin.

Poikkeuksiakin toki on.

– Puoleenyöhön on joskus mennyt. Riippuu siitä, millainen draivi on päällä, näyttääkö tulevan valmista, Niemi-Laine kertoo. Selin säestää, että silloin istutaan, jos työtaistelun uhalta välttyminen on parista tunnista kiinni.

Taitava neuvottelija pöydän toisella puolella ei ole JHL:n ja PAMin puheenjohtajille kauhistus. Päin vastoin. Kun kumpikin osapuoli osaa asiansa, pattitilanteilta, seinän vastaan tulemiselta välttyy helpommin.

Lue lisää Niemi-Laineen ja Selinin ajatuksista liittokierrosneuvotteluista Demokraatin viikkolehdestä.

”Valvonta ei nyt ulotu siihen, miten tietoa käytetään. Vain siihen, miten sitä kerätään” – Varapuhemies Haatainen pettyi supo-ratkaisuun

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunnan II varapuhemies Tuula Haatainen (sd.) pitää valitettavana, että puhemiesneuvosto ei pystynyt yksimielisesti hyväksymään eduskunnan työjärjestystä.

– Yleensä niin on ollut tapana, mutta nyt jouduttiin äänestämään. Minusta tämä on valitettavaa, mutta se on demokratiaa, Haatainen totesi puhemiesten torstaina illalla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

Yhtäkään SDP:n työjärjestykseen tekemää muutosesitystä ei hyväksytty. Suojelupoliisi ei ole äänestyksen voittaneen esityksen mukaan tulossa kokonaisuudessaan parlamentaarisen tiedusteluvaliokunnan valvontaan.

Työjärjestykseen tulee myös laintasoiseksi salausperusteeksi uhka kansalliselle turvallisuudelle ilman SDP:n esittämää erityistä vakavuutta korostavaa lisäystä. Puhemiesneuvoston ehdotus alleviivaa salaisen tiedon tai salattujen asiakirjojen vuotamisen rangaistavuutta kansanedustajille. Seurauksena voi olla sakkoja tai jopa vankeutta.

– Vuosi alkaa puhemiesneuvostolta hieman valitettavissa merkeissä, Haatainen totesi.

Hän arvosteli hallitusta, joka on sanonut, että tiedustelulakipakettia tullaan valmistelemaan hyvin laajalla yhteisymmärryksellä.

– Nyt tämä ei käytännössä näin mennyt.

Suomeen ollaan Haataisen mukaan luomassa uusi suojelupoliisi, jolla on ennennäkemättömän laajat toimintavaltuudet. Samalla supo ja sen päällikkö saavat merkittäviä oikeuksia, erityistapauksissa jopa kansalaisten viestien valvonnan ulkomailla. Vastineeksi ei Haataisen mukaan esitetä kattavaa parlamentaarista valvontaa.

”Olisi ollut hienoa, että tämä olisi voitu viedä yksimielisesti läpi.”

– Valvonta ei nyt ulotu siihen miten tietoa käytetään. Vain siihen miten sitä kerätään.

Sekä eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) että I varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) korostivat, että puhemiesneuvosto on antanut työjärjestyksestä vasta ehdotuksen, joka etenee valiokuntien arvioitavaksi. Molemmat olisivat myös toivoneet yksimielistä päätöstä.

– Olisi ollut hienoa, että tämä olisi voitu viedä yksimielisesti läpi. Luulen, etteivät nämä erimielisyydet ole niin dramaattisia, ettei valiokunnissa voisi yhteisymmärrystä tapahtua, Pekkarinen totesi.

”Valiokunnat jatkavat tästä.”

Risikko katsoi, ettei supon laajempi valvonta ollut mukana työjärjestystä valmistelleiden virkamiesten tehtävänannossa, joten sen mukaan ottaminen olisi vaatinut lisää aikaa ja valmistelua.

– Katsoin virkamiehiä kuultuani, että tämä työ olisi pitänyt aloittaa aika pitkälti alusta, koska se olisi tästä näkökulmasta pitänyt tehdä uusiksi.

– Valiokunnat jatkavat tästä ja valiokunnilla on mahdollisuus kuulla pitkään asiantuntijoita. Mielelläni lähden siitä, että he ottavat tästä vastuun, Risikko jatkoi.