Turva – Hymy
Tyomies

Tradeka lähti tukemaan valokuvataidetta

Kuva: Tradeka

Suomen valokuvataiteen museo on aloittanut yhteistyön Osuuskunta Tradekan kanssa kotimaisen valokuvataiteen tukemiseksi.  Juuri solmitulla yhteistyösopimuksen mukaan valokuvataiteen museo hankkii Tradekan rahoituksella kokoelmiinsa nuorten tai nousevien suomalaisten valokuvataiteilijoiden töitä. Hankitut valokuvat tulevat osaksi museoon perustettavaa Tradeka-kokoelmaa.

– Tradekalla on pitkä historia suomalaisen taiteen ja kulttuurin tukemisessa. Tradeka-kokoelmaan hankittavat valokuvat tuovat modernin lisän olemassa olevaan ja lähes sadan vuoden aikana kertyneeseen Tradekan taidekokoelmaan, Osuuskunta Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro kertoo yhteistyön luonteesta.

Tradeka ja Suomen valokuvataiteen museo ovat sopineet kolmivuotisesta yhteistyöstä ja Tradeka on myöntänyt hankkeeseen 30 000 euron suuruisen määrärahan. Vastuu Tradekan kokoelman kerryttämisestä on museolla, joka myös vastaa kokoelmaan hankittujen teosten esille saattamisesta.

Valokuvataiteen museon johtaja Elina Heikka arvostaa suuresti Tradekan tahtoa tukea nousevaa valokuvataidetta. Kokoelmien kartuttaminen nuoren kuvaajapolven töillä on museolle tärkeä painopiste.

– Haluamme kertoa nuoren polven äänellä tästä ajasta ja taiteilijoiden mielenkiinnon kohteista,  museonjohtaja Heikka painottaa.

AVAINSANAT

Antti Rinne kertoo nyt, miksi äänestää Tuula Haataista

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN
SDP:n ylimääräisessä puoluevaltuuston kokouksessa syyskuussa nimettiin demareiden presidenttiehdokkaaksi Tuula Haatainen (kolmas oikealta). Valintaa juhlistivat puoluesihteeri Antton Rönnholm, puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero, puolueen puheenjohtaja Antti Rinne ja varapuheenjohtajat Maarit Feldt-Ranta ja Sanna Marin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne perustelee tuoreessa Facebook-postauksessaan, miksi hän äänestää Tuula Haataista presidentinvaaleissa. Rinteelle Haataisen äänestäminen on itsestään selvää.

– Tuula Haatainen on pohjimmiltaan kuin kuka tahansa meistä. Jalat maassa, rehellinen ja välittävä. Hän katsoo ylöspäin kaikkia ihmisiä ja erityisesti heitä, joita jotkut katsovat alaspäin. Tuula tuntee suomalaisten arkea, sillä hän on koko työuransa hoitanut sekä ihmisiä että ihmisten asioita: sairaanhoitajana, kansanedustajana, ministerinä, Helsingin apulaiskaupunginjohtajana sekä Kuntaliiton varatoimitusjohtajana. Nyt Tuula Haatainen on valmis hoitamaan ihmisten asioita Suomen presidenttinä. Tähän tehtävään hän on enemmän kuin pätevä, Rinne sanoo.

– Tuulalla on vahvaa kokemusta johtamisesta, kansainvälisistä tehtävistä, yhteisten asioiden hoitamisesta ja siitä, kuinka jokapäiväisiä ongelmia hoidetaan ja ratkotaan. Hänessä yhdistyy jämptiys ja kyky neuvotella ratkaisuja. Sanalla sanoen hän on osaaja, puheenjohtaja määrittelee.

Arvojohtaja ja ammattilainen

– Suomalaiset ansaitsevat presidentin, joka ymmärtää ja on kiinni ihmisten arjessa. Suomi ansaitsee presidentin, joka haluaa vaikuttaa koko maailmaa ja samalla Suomea koskeviin kysymyksiin: naisten ja lasten asemaan, köyhyyteen, puhtaaseen veteen ja ilmaan sekä ihmiskunnan suurimpaan uhkaan eli ilmastonmuutokseen. Suomi tarvitsee presidentin, joka tarttuu turvallisuutta uhkaavaan eriarvoisuuteen. Presidentiltä vaaditaan kykyä ymmärtää, että turvallisuus on kokonaisuus ja monen asian summa.

Sellainen henkilö on Tuula Haatainen. Arvojohtaja, ammattilainen ja hieno ihminen, Rinne paaluttaa.

Järjestöt älähtävät: Varhaiskasvatus ei ole rikki – ehjää ei tarvitse korjata

Kuva: Kari Hulkko

Varhaiskasvatuksen on tulevaisuudessakin perustuttava eri ammattiryhmien yhteistyöhön, alan järjestöt sanovat yhteisessä selvityksessään.

– Lapset oppivat vain, kun kaikkien ammattitaito otetaan huomioon ja kaikilla on koulutustaustasta riippumatta riittävästi pedagogista osaamista.

Viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestöä muistuttaa tuoreessa Lapsen parhaaksi -selvityksessään, että toimiva varhaiskasvatus perustuu eri koulutustaustoista tulevien ammattilaisten saumattomaan yhteistyöhön.

– Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat tiiviin, pedagogiikkaa painottavan kokonaisuuden, jota moniammatillinen tiimi toteuttaa. Malli toimii erinomaisesti ja on kansainvälisesti arvostettu, järjestöt painottavat.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kesällä 2017 Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan vuosille 2017–2030. Tiekartassa halutaan voimakkaasti lisätä yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien osuutta varhaiskasvatuksessa ja pilkkoa nykyinen lastentarhanopettajan tehtävä kahdeksi eri tehtäväksi.

Järjestöjen mielestä tämä merkitsisi sitä, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet eivät enää voisi opettaa varhaiskasvatuksen piirissä ilman lisäkoulutusta.

Ne muistuttavat myös, että kasvatusta, opetusta ja hoitoa ei voida keinotekoisesti erottaa toisistaan.

– Kasvatusta, opetusta ja hoitoa antavat lastentarhaopettajien lisäksi muun muassa lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, lähihoitajat ja lastenohjaajat. Lasten oppimista auttaa parhaiten se, että kaikilla alan ammattilaisilla on mahdollisuus lisä- ja täydennyskoulutukseen, jolla pedagogisia taitoja voi parantaa.

Toteutuessaan suunnitelma pahentaa varhaiskasvatuksen työvoimapulaa.

Järjestöt ovat huolissaan siitä, miten päiväkoteihin, perhepäivähoitoon ja avoimeen varhaiskasvatukseen saadaan tulevaisuudessa riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Tiekartan suunnitelmat tarkoittavat, että uusia, yliopistokoulutuksen saaneita lastentarhanopettajia tarvittaisiin lisää lähes 7 000.

Viisi järjestöä laskee, että tällaisen joukon saaminen työmarkkinoille kestää yli 20 vuotta. Laskelmissa on käytetty Tilastokeskuksen, Opetushallituksen ja THL:n tilastoja.

– Tiekartassa henkilöstörakenteelle on asetettu tavoitteita, joita on käytännössä mahdoton saavuttaa. Toteutuessaan suunnitelma pahentaa varhaiskasvatuksen työvoimapulaa.

Järjestöt esittävät, että varhaiskasvatuksen kehittämiseksi laadittaisiin uusi henkilöstösuunnitelma, joka pohjautuu oikeisiin tilastotietoihin ja realistiseen arvioon henkilöstötarpeesta.

Niiden mielestä varhaiskasvatuksessa riittää tulevaisuudessa ammattitaitoista työvoimaa vain, jos ammattikorkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet opiskelijat saadaan alan töihin.

– Tämä onnistuu, jos heidän ammattitaitoaan arvostetaan ja työstä maksetaan kunnollista palkkaa joka riittää elämiseen.

Varhaiskasvatus työllistää suoraan ja välillisesti Suomessa lähes 70 000 ihmistä ja varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on yhteensä noin 260 000 lasta. Lapsen parhaaksi -selvityksen teki viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestöä yhteistyössä Vertikal Oy:n kanssa. Järjestöt ovat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy, Suomen lastenhoitoalan liitto ja sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.

Kuntaliiton valtuuskuntaan Uudeltamaalta Joona Räsänen, Kimmo Kiljunen ja Irma Pahlman

Suomen Kuntaliiton valtuuskuntaan on valittu eilen 76 jäsentä, joista yksi edustaa Ahvenanmaan maakuntaa. Demareita valittiin yhteensä 17, joista Uudeltamaalta kolme: Kimmo Kiljunen, Irma Pahlman ja Joona Räsänen. Kiljunen on entinen kansanedustaja ja yksi Vantaan ääniharavista kevään 2017 kuntavaaleissa. Pahlman taas keräsi eniten ääniä kuntavaaleissa Hyvinkäällä, kuten myös kansanedustaja Räsänen Lohjalta.

Kuntaliiton ylin toimielin on vuodesta 2018 alkaen nimeltään valtuuskunta, aiemmin liiton ylintä päättävää toimielintä kutsuttiin valtuustoksi.

Valtuuskunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla kunnan valtuutettuja. Valtuuskunnan jäsenten vaali toimitetaan vaalipiireittäin. Vaalipiirit ovat samat kuin eduskuntavaalien vaalipiirit. Kuntaliiton valtuuskunnan toimikausi on neljä vuotta. Uusi valtuuskunta valitsee puheenjohtajansa sekä Kuntaliiton hallituksen seuraavalle nelivuotiskaudelle ensimmäisessä kokouksessaan 15.2.2018.

Vuoden 2018 valtuuskuntapaikat jakautuvat puolueiden välillä kuntavaalien vaalitulosten perusteella. Kokoomuksella on valtuuskunnassa eniten paikkoja, 19 paikkaa. Seuraavaksi eniten paikkoja valtuuskuntaan oli Sosialidemokraateila sekä Keskustalla, molemmilla 17 paikkaa.

Vuoden 2018 valtuuskuntapaikat puolueittain:

KOK               19
SDP               17
KESK             17
VIHR              8
VAS                5
PS                  4
RKP                3
KD                  2

Ahvenanmaan maakunta 1

Keskustelua aiheesta

Yrittäjien Pentikäinen Sipilän lammas-lausunnosta: ”Ehkä se oli motivoivaa alkiolaista retoriikkaa”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Keskustalainen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolusti Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla oppositiosta voimakkaasti kritisoitua työttömyysturvaa leikkaavaa aktiivimallia. Samalla Sipilä ilmoitti pitävänsä ”suomalaisia, joilla menee paremmin tai yrityksiä ja työnantajia kyllä lampaina”, jos ne eivät löydä 200 000 ihmiselle joka toinen viikko kolmen tunnin työjaksoa.

Sipilän kommentti närkästytti yrittäjiä, ainakin muoviosia valmistavan Plastep Oy:n toimitusjohtajan Kristiina Ketomäken, joka reagoi tiukasti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.

– Tekeekö minusta lampaan se, että en välttämättä pysty tarjoamaan muutaman tunnin pätkätöitä, Ketomäki kirjoitti.

– Työpaikat eivät ole muutaman tunnin pysäkkejä eivätkä työntekijät pysäkeille heitettäviä säkkejä. Yrityksessämme me koulutamme henkilöistä omalla kustannuksellamme ja kehitämme toimintaa, jotta pärjäisimme globaalissa kilpailussa. Näin kuuluu tehdä. Lisäksi huolehdimme joka ikisestä velvoitteesta, joka yrityksiä koskee ja joita yrityksille asetetaan koko ajan lisää. Palkkiona tästä toiminnasta kuulen olevani lammas, hän jatkoi.

Suomen yrittäjien hallitus aktiivimallista: Paikallaan muttei Suomen tarvitsema.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan heille ei ole tullut palautetta Sipilän lammas-lausunnnosta.

– En ole kuullut lammaspuheita. Aktiivimallia käsiteltiin tiistaina Yrittäjien hallituksessa. Todettiin, että se on paikallaan, mutta ei ole sellainen rakenteellinen uudistus, jota Suomi ja sen työmarkkinat tarvitsevat. Odotamme, että hallituksessa ei olla lampaita vaan tehdään myös hallitusohjelmaan kirjattuja kunnon työmarkkinareformeja torikokouksista huolimatta. Sillä tavalla saamme työllisyysasteen kunnolla nousuun ja hyvinvointivaltio voi säilyä, Pentikäinen sanoo.

Näettekö itse, että yritykset ja työnantajat ovat lampaita, jos 200 000:lle ei löydy joka toinen viikko kolmen tunnin työjaksoja?

– En. Ehkä se oli Sipilältä motivoivaa alkiolaista retoriikkaa, Pentikäinen kuittaa.

– Joissakin yrityksissä on mahdollisuuksia, mutta tuskin jokaiselle työttömälle löytyy kolmen tunnin jaksoja. Ymmärsin, että pääministeri tarkoitti muitakin mahdollisia työnantajia kuin yrityksiä, esimerkiksi kotitalouksia ja järjestöjä.

”Aktiivimalli ei sinänsä lisää yritysten mahdollisuuksia tarjota työtä.”

Pentikäinen toteaa, että monen työtehtävät edellyttävät peruskoulutuksen lisäksi perusteellista perehtymistä, ja se voi viedä viikkoja tai jopa pidempään.

– Aktiivimalli ei sinänsä lisää yritysten mahdollisuuksia tarjota työtä. Yritysten mahdollisuudet työllistää kasvavat, kun markkinoilla on kysyntää ja yrittäjillä on uskallusta ja resursseja investoida ja rekrytoida. Kun talous kasvaa, useammat pystyvät onneksi työllistämään enemmän, mikä näkyy tilastoissa, Mikael Pentikäinen sanoo.

Työvoimapulatilanteissa, joita yritykset kohtaavat entistä useammin, malli voi hänen mielestään auttaa.

– Olen myös kuullut, että aktiivimalli on aktivoinut työttömiä ja yrityksiin on tullut yhteydenottoja, mikä on tervetullutta. On ilmoittauduttu muun muassa sijaislistoille. Näyttää, että malli ei ole vailla vaikutuksia, hän uskoo.

– Työttömyys on Suomen viheliäisin ongelma ja monelle inhimillinen tragedia. Kaikki keinot sen taittamiseksi ovat tarpeen. Siksi pidän aktiivimallia tarpeellisena, mutta ei se yksin ratkaise mitään. Pitäisi olla rohkeutta tehdä kunnon reformeja, mutta niitä taidetaan vastustaa vielä hanakammin – muun muassa Hakaniemessä. On myös hyvä muistaa, että aktiivimalli on valtaosalle työttömistä parannus, ei heikennys, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja näkee.

Suomen retkikunta kotiin Etelämantereelta

Kuva: lehtikuva/kari poppis suomela

Suomalainen Finnarp-retkikunta palaa Etelämantereelta tänään. Retkikunta vietti Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla kaksi kuukautta.

Yhdeksänhenkinen retkikunta onnistui tavoitteissaan huolimatta useasta etelän kesän lumimyrskystä, kertoo Ilmatieteen laitos.

Retkikunnan kahden geologin kenttätyöt päättyivät joulukuussa, ja he palasivat kotimaahan jo silloin.
Seuraavan kerran Suomen retkikunta lähtee Etelämantereelle marras-joulukuun vaihteessa 2018.

STT

Keskustelua aiheesta