tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Trump ei pystynyt hillitsemään kiivasta luontoaan – ensimmäinen väittely tuskin ratkaisi USA:n presidenttikisaa

Kuva: getty images/afp/spencer holt
Hillary Clinton ja Donald Trump ensimmäisessä suorassa tv-väittelyssä varhain aamulla Suomen aikaa.

Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaiden ensimmäinen vaaliväittely ei todennäköisesti muuttanut sen enempää Hillary Clintonin kuin Donald Trumpinkaan kannatusta merkittävästi. Kummastakaan ehdokkaasta ei nähty uusia puolia.

Trump pyrki aluksi käyttäytymään totuttua rauhallisemmin ja ystävällisemmin, mutta väittelyn edetessä hän kiihtyi silminnähden. Pian hän turvautui jo esivaaliväittelyistä tuttuihin hyökkääviin keskustelukeinoihin, kuten äänensä korottamiseen ja päälle puhumiseen.

Hyökkäävä tyyli tuskin vakuutti niitä äänestäjiä, joiden mielestä Trumpin luonteenlaatu ei sovellu presidentille.

Clinton puolestaan pyrki vaikuttamaan inhimilliseltä ja lähestyttävältä hymyilemällä ja nauramalla. Hän toi jopa henkilökohtaisen elämänsä pieneksi hetkeksi mukaan keskusteluun viittaamalla lapsenlapsensa syntymäpäivään.

Muuten hän pysyi kuitenkin tutussa työkeskeisessä roolissaan eikä varmaankaan herättänyt tunteita niissä äänestäjissä, joista hän vaikuttaa etäisen viileältä.

Trumpilta puuttui vastauksia

Clinton suoriutui väittelystä monin tavoin Trumpia paremmin. Hän oli selvästi valmistautunut huolella, ja hänellä oli kaikkeen vastaus valmiina.
Trump puolestaan ei selvästikään ollut suunnitellut ennalta vastauksia sellaisiinkaan ikäviin kysymyksiin, joiden oli helppo arvata nousevan esiin.

Trump kiersi kokonaan juontajan toistuvat kysymykset siitä, miksi hän kyseenalaisti presidentti Barack Obaman amerikkalaisen syntyperän vielä vuosia sen jälkeen, kun tämä oli julkistanut syntymätodistuksensa.

Päätöstään olla julkistamatta veroilmoitustaan Trump puolusti vuoronperään kahdella ristiriitaisella väittämällä.

Ensin hän lupasi julkistaa verotietonsa heti, kun verottaja saa valmiiksi hänen yhtiönsä verotarkastuksen. Seuraavassa lauseessa hän vetosikin kuitenkin yhtäkkiä Clintonin sähköpostiskandaaliin perustellakseen, miksei julkistaisi tietoja. Hän sivuutti täysin juontajan, joka huomautti useaan otteeseen, ettei verottajan keskeneräinen tarkastus estä verotietojen julkistamista.

Clinton naljaili Trumpille tämän huonosta valmistautumisesta heitolla, joka vaikutti huolella ennalta valmistellulta:

– Donald, taisit juuri moittia minua siitä, että olin valmistautunut tähän väittelyyn. Arvaa, mitä muuta olen tehnyt? Olen valmistautunut toimimaan presidenttinä.

Clintonin hymy ei hyytynyt

Clinton kuittasi kaikki Trumpin moitteet ja hyökkäykset naurulla ja huumorilla. Se toimi Trumpin koulukiusaajamaista tyyliä vastaan hyvin ja välitti selvän viestin, ettei Clinton vähästä säikähdä.

– Donald, tiedän että elät ihan omassa todellisuudessasi, Clinton naljaili taloudesta puhuttaessa ja esitti sitten vakuuttavan kuuloisesti tutkimustietoa ja lukuja oman verosuunnitelmansa puolesta ja Trumpin suunnitelmaa vastaan.

Trump ei tapansa mukaan missään vaiheessa esittänyt lukuja tai muuta tutkimustietoa omien väitteittensä tueksi. Hän ei myöskään ottanut iskuja vastaan hymyillen, vaan huokaili, pudisteli päätään ja teki muita mielenosoituksellisia eleitä Clintonin puhuessa.

Aiempien vuosien vaaliväittelyiden mittapuulla Clinton olisi selvä voittaja. Hän vaikutti selvästi Trumpia ammattimaisemmalta ja hänet oli paljon helpompi kuvitella presidentiksi.

Näissä vaaleissa voittajaa on kuitenkin hyvin vaikea julistaa, huomattava osa äänestäjistä kun ei missään tapauksessa halua presidentiksi ammattipoliitikkoa, joka esiintyy juuri niin, kuin presidentit ovat esiintyneet kautta vuosien.

Väittelyiden voittaja tiedetään varmuudella vasta marraskuussa, kun kaikki äänet on laskettu.

Maria Annala, Boston

 

Kirjoittaja on STT:n Yhdysvaltojen-avustaja.

 

AVAINSANAT

Kyberhyökkäys levisi myös Yhdysvaltoihin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Yhdysvaltalainen lääkealan yritys Merck on myös joutunut kyberhyökkäyksen kohteeksi. Yhtiön mukaan myös muita yhdysvaltalaisyrityksiä on joutunut iskun kohteeksi.

Hyökkäykset alkoivat Venäjällä ja Ukrainassa ja jatkoivat leviämistään muualle.

Ukrainassa Tshernobylin ydinvoimalan säteilyä mittaavan laitteiston kerrotaan myös joutuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi.

Viestintäviraston mukaan kyberhyökkäys on levinnyt nopeasti. Haittaohjelma pyytää käyttäjältään lunnaita tiedostoista, joita se on salannut.

Viestintävirasto: Ukrainassa havaittu kyberhyökkäys on levinnyt jo useisiin Euroopan maihin

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Muun muassa Venäjällä ja Ukrainassa havaittu kyberhyökkäys on levinnyt jo useisiin Euroopan maihin, kerrotaan Viestintävirastosta. Hyökkäyksen kohteeksi ovat viranomaisen mukaan joutuneet myös useat yritykset.

Suomessa merkkejä kyberhyökkäyksestä ei toistaiseksi ole.

Kyberhyökkäys on luonteeltaan keväällä levinneen haittaohjelma WannaCryn kaltainen. Saastunut kone käynnistyy uudelleen ja pyytää käyttäjältään lunnaita kaapatuista tiedostoista. Viestintäviraston mukaan vaikuttaa siltä, että tiedostoja todella on pystytty kaappaamaan.

Virasto kehottaa suojautumaan hyökkäykseltä pitämällä tietokoneen päivitykset ajan tasalla.

Useita ukrainalaisia pankkeja ja yhtiöitä on joutunut kyberhyökkäyksen kohteeksi.

Uutistoimisto Reuters kertoi aikaisemmin tänään, että useita ukrainalaisia pankkeja ja yhtiöitä on joutunut kyberhyökkäyksen kohteeksi.

Keskuspankin mukaan taustalla on tuntematon virus, mutta pankki ei kerro tarkemmin hyökkäyksen kohteista. Pankeilla on vaikeuksia suoriutua pankkiasioiden hoitamisesta.

Pankin mukaan turvallisuustoimia on tiukennettu ja mahdolliset tulevat hyökkäykset pystytään estämään.

Ukrainan valtion sähkönjakeluyhtiö Ukrenergo ilmoitti, että sen tietojärjestelmään on hyökätty, mutta vaikutuksia sähkönjakeluun ei ole. Myös kiovalainen sähköyhtiö Kyivenergo kertoi aiemmin joutuneensa sulkemaan kaikki tietokoneensa.

Jakeluyhtiö Nova Poshta ilmoitti tunnistaneensa viruksen. Yhtiö kertoo viruksen lukitsevan käyttäjät ulos järjestelmästä ja vaativan rahaa kirjautumisesta takaisin.

Sipilä ja Löfven uskovat Pohjoismaiden selviävän teknologian murroksesta voittajina

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Pääministerit Stefan Löfven sekä Juha Sipilä keskustelivat Pekingissä.

Teknologian harppaukset ravistelevat yhteiskuntaa, kun robotisaatio vie perinteisiä työtehtäviä pois ihmisiltä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja hänen ruotsalaiskollegansa Stefan Löfven uskovat, että Pohjoismaat voivat selvitä maailmanlaajuisesta teknologian murroksesta voittajina.

Pääministerit keskustelivat aiheesta Maailman talousfoorumissa Kiinan Dalianissa. Löfven korosti, että kansalaiset on pidettävä mukana yhteiskunnallisissa muutoksissa, sillä muuten he rupeavat vastustamaan niitä. Sipilä puolestaan arvioi Pohjoismaiden valmistautuneen hyvin murrokseen.

– Luulen, että maat, jotka ovat valmistautuneet, näkevät muutoksessa mahdollisuuksia, vaikka siellä on myös haasteita. Korkeatasoisen koulutuksen ansiosta voimme olla voittajia tässä muutoksessa, Sipilä pohti.

– Nyt ei ole ensimmäinen kerta historiassa, kun koneet vievät pois työpaikkoja, Löfven huomautti.

– En ole huolissani uudesta teknologiasta. Olen huolissani vanhasta teknologiasta, koska vanha teknologia voi todella heikentää kilpailukykyämme, Löfven sanoi.

Kiina on sovitellut ylleen globalisaation vahvimman puolustajan viittaa.

Muutoksiin sopeutumista alleviivasi myös Kiinan pääministeri Li Keqiang, joka sanoi globalisaation toimivan kaikkien eduksi. Dalianin kokouksen avajaisissa puhunut Li vertasi nykytilannetta epätasaiseen tiehen. Hänen mukaansa kävelemistä ei kannata lopettaa, vaikka tie olisi kuoppainen, vaan kuoppia voi väistää.

Kiina on sovitellut ylleen globalisaation vahvimman puolustajan viittaa, sillä pääministerin puhe jatkoi Kiinan presidentin Xi Jinpingin linjalla. Davosin huippukokouksessa tammikuussa Xi sanoi, että mahdollisella kauppasodalla ei olisi voittajia. Tämä oli epäsuora viittaus Yhdysvaltojen presidenttiin Donald Trumpiin, joka on julistanut tavoittelevansa oman maansa etua.

Li arvioi, että kansainvälinen talous on elpymässä, mutta epävarmuuden aika jatkuu. Pääministerin mukaan Kiinan on luotava uusia työpaikkoja ja tuettava yrittäjyyttä oman talouskasvunsa tukemiseksi.

Kansainvälisistä aiheista Li sivusi myös ilmastonmuutosta. Hän toisti Kiinan kannan, että maa on sitoutunut ponnisteluihin ilmastonmuutosta vastaan.

Pääministeri Sipilä tapasi Li Keqiangin talousfoorumin yhteydessä. Pääministerien tapaamisessa jatkettiin keskustelua Suomen ja Kiinan kahdenvälisistä yhteistyöhankkeista. Sipilän mukaan keskusteluissa Kiinan johdon kanssa on noussut esiin erityisesti yhteistyö talviurheilun saralla. Kiina on aloittanut valmistautumisen vuoden 2022 talviolympialaisiin.

– Kiinalaisia tulee Suomeen koulutukseen ja valmennukseen ja suomalaiset yritykset pääsevät mahdollisesti rakentamaan erilaisia jääkiekkohalleja ja erilaisia ympäristöjä, Sipilä kertoo.

Vetoomustuomioistuin: Hollannin valtio on osittain syyllinen joukkomurhaan

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Hollantilainen sotilas YK:n valvontapisteessä vartiossa Bosniassa vuonna 1995.

Hollantilainen vetoomustuomioistuin on päättänyt, että Hollannin valtio on osittain syyllinen Bosnian Srebrenican joukkomurhaan. Tuomiossa todetaan, että laittomasti toiminut Hollanti oli osittain vastuussa noin 350 muslimimiehen surmasta.

Vetoomustuomioistuin myös määräsi Hollannin valtion maksamaan osittaisen vahingonkorvauksen.

Serbijoukot surmasivat kaikkiaan yli 8 000 muslimia Srebrenicassa vuonna 1995. Hollannin vastuu syntyi siitä, että maan YK-joukot käskivät suojeluksessaan olleet bosnialaismiehet poistumaan tukikohdastaan. Aiemmin on arvioitu, että uhrit olisivat liki varmasti selvinneet hengissä, jos he olisivat saaneet pysyä hollantilaisten tukikohdassa. Nyt saadun päätöksen mukaan rauhanturvaajien on täytynyt tietää, että muslimit joutuivat todelliseen vaaraan tulla teloitetuiksi.

Serbijoukkoja Srebrenicassa johti Ratko Mladic. Hän on ollut pidätettynä ja syytteessä Jugoslavia-tuomioistuimessa Hollannin Haagissa.

EU määräsi Googlelle 2,4 miljardin euron jättisakot

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

EU-komissio on määrännyt hakukoneyhtiö Googlelle ennätyssuuren sakon määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Hakukoneyhtiö joutuu maksamaan 2,42 miljardia euroa, koska komissio katsoo Googlen suosineen omaa hintoja vertailevaa verkkopalveluaan hakutuloksissa. Samalla EU vaatii, että Googlen on muutettava toimintatapaansa.

Sakko ylittää amerikkalaisen sirujätti Intelin saaman ennätyssakon, joka uutistoimisto AFP:n mukaan oli 1,06 miljardia euroa ja annettiin vuonna 2009.

Kilpailukomissaari Margrethe Vestagerin johdolla Euroopan unioni on viime vuosina tarttunut napakasti amerikkalaisten jättiyritysten toimintaan. Vuosi sitten komissio määräsi Applen maksamaan Irlannille takaisin 13 miljardia euroa, jotka yhtiö oli säästänyt verovälttelyllä.

Komissio on jo aiemmin arvioinut, että Google käyttää määräävää markkina-asemaansa väärin myös siten, että Googlen hakukone asennetaan valmiiksi valtaosaan Euroopassa myytävistä Android-laitteista. Kilpailevien hakukoneiden on vaikeaa päästä markkinoille, koska Googlen kehittämää Android-käyttöjärjestelmää käytetään komission mukaan noin 80 prosentissa Euroopan ja maailman mobiililaitteista.

Juttua on päivitetty klo 13.11.

AVAINSANAT