Trump-show vailla vertaa? – Kansainvälisen politiikan huomio keskittyy ensi viikolla G20-ryhmän huippukokoukseen

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Saksan Hampurissa osoitettiin mieltä G20-ryhmän huippukokousta vastaan jo sunnuntaina.

Kansainvälisen politiikan polttopiste kääntyy alkavalla viikolla Hampuriin, missä alkaa perjantaina johtavien talousmaiden G20-ryhmän huippukokous.

Suurin huomio kiinnittyy Yhdysvaltojen presidenttiin Donald Trumpiin, jolle kokous on ensimmäinen. Hampurissa Trump kohtaa myös ensi kertaa kasvokkain Venäjän presidentin Vladimir Putinin.

Puheenjohtajamaa Saksan liittokansleri Angela Merkel on ilmoittanut, että kokous tulee keskittymään vapaakauppaan sekä Pariisin ilmastosopimukseen, josta Trump ilmoitti viime kuussa Yhdysvaltojen vetäytyvän.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela sanoo, että kokouksesta odotetaan vaikeaa erityisesti ilmastokysymysten suhteen.

– Toinen keskeinen kysymys on kauppapolitiikka. On nähty, että Yhdysvalloilla olisi haluja siirtyä kohti suojatumpaa kauppapolitiikkaa ja protektionismia. Mutta Yhdysvaltojen kantaa edelleen vähän arvuutellaan, Jokela kertoo STT:lle.

Trumpin irtiottojen jälkeen tilanne on kuitenkin monimutkaistunut.

EU ja Yhdysvallat on G20-ryhmässä totuttu mieltämään samaan länsirintamaan. Trumpin irtiottojen jälkeen tilanne on kuitenkin monimutkaistunut. Brexit on puolestaan koetellut EU:n yhtenäisyyttä.

– On mielenkiintoista nähdä, minkälaisia poliittisia jakolinjoja kokouksessa mahdollisesti muodostuu ja saavatko esimerkiksi Trumpin ilmastopoliittiset linjaukset vastakaikua jostain. On myös kiinnostavaa, miten yhtenäisesti EU-maat pystyvät kokouksessa esiintymään, Jokela sanoo.

Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmän huippukokouksessa toukokuussa kaikki muut jäsenmaat – Britannia, Italia, Japani, Kanada, Ranska ja Saksa – vahvistivat sitoutumisensa Pariisin ilmastosopimukseen.

Myös suurimpiin saastuttajiin kuuluvat Kiina ja Intia ovat vakuuttaneet pitävänsä kiinni sopimuksen velvoitteista.

– Nyt toivotaan, että laajemmassa kokoonpanossa pystytään vaikuttavammin vakuuttamaan Yhdysvalloille, että kansainvälinen yhteistyö on se oikea tapa toimia globaalien yhteisten haasteiden ympäristössä.

 ”Tervetuloa helvettiin”.

Trumpin ja Putinin tapaamisesta ei vielä tiedetä paljoa.

– Tapaaminen on merkittävä, koska se on ensimmäinen laatuaan. Sitä, mitä se merkitsee tai mihin se voisi johtaa, on vaikea ennakoida, koska Trumpin ja Putinin sekä laajemmin Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteessa on monia jännitteitä, Jokela sanoo.

Jännitteitä kokouksessa lisäävät myös Merkelin ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kireät välit. Keväällä Erdogan raivostui, kun Saksa kielsi turkkilaispoliitikkoja kampanjoimasta maan turkkilaisväestön keskuudessa.

Erdogan oli halunnut pitää myös G20-kokouksen aikana puheen Saksan turkkilaisille, mutta torstaina Saksan viranomaiset ilmoittivat, ettei heillä riitä poliiseja moisen yleisötapahtuman turvaamiseen.

Viranomaiset pelkäävät yhteenottoja kansallismielisten turkkilaisten ja Erdogania vastustavien kurdien välillä. Molemmat ryhmät ovat ilmoittaneet mielenosoituksista.

Hampuriin on määrätty yli 20 000 poliisia kokousta turvaamaan. Kokousta vastustavat äärivasemmistolaiset ryhmät kaavailevat torstaiksi suurmielenosoitusta, jonka nimi on ”Tervetuloa helvettiin”.

– G20-ryhmän politiikka on luonut helvetilliset olot moniin maihin — haluamme osoittaa, että mekin pystymme kasvattamaan painetta, protestin järjestäjiin kuuluva Andreas Blechschmidt sanoi uutistoimisto Reutersille.

”Tänään näkemämme on loukkaus” – Yhdysvallat jyräsi muut YK:n turvallisuusneuvostossa

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvallat on kaatanut veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvoston Jerusalem-päätöslauselman.

Kaikki muut turvaneuvoston 14 jäsenmaata kannattivat Egyptin esittelemää lauselmaluonnosta.

Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Nikki Haley arvosteli lauselmaehdotusta kovin sanoin.

– Tänään turvallisuusneuvostossa näkemämme on loukkaus. Sitä ei tulla unohtamaan. Tämä on jälleen uusi esimerkki siitä, miten YK on enemmän haitaksi kuin hyödyksi Israelin ja palestiinalaisten konfliktissa, Haley jyrisi.

Päätöslauselmaluonnoksessa ehdotettiin, ettei millään yksipuolisella päätöksellä Jerusalemin asemasta olisi lainvoimaa. Lauselman mukaan tällaiset päätökset pitäisi mitätöidä. Lauselmassa vaadittiin myös, ettei mikään maa avaisi lähetystöä Jerusalemiin.

Zuma joutui pettymään – ex-vaimoa ei valittu Etelä-Afrikan valtapuolueen johtoon

Kuva: Lehtikuva
Cyril Ramaphosan kannattajilla on nyt syytä juhlaan.

Etelä-Afrikan valtapuolueen ANC:n johtajaksi on valittu varapresidentti Cyril Ramaphosa, kertovat puolueviranomaiset.

Uudesta johtajasta saattaa tulla myös Etelä-Afrikan presidentti, mikäli ANC menestyy vuoden 2019 parlamenttivaaleissa.

Nykyinen ANC:n johtaja, presidentti Jacob Zuma tuki seuraajakseen ex-vaimoaan Nkosazana Dlamini-Zumaa.

Ramaphosa sai 2 440 ääntä, kun taas Dlamini-Zuma joutui tyytymään 2 261 ääneen.

Ramaphosa saa johdettavakseen puolueen, jota ovat heikentäneet toistuvat korruptioskandaalit, talouskasvun tyrehtyminen ja yleinen tyytymättömyys valtapuoleen tapaan hoitaa asioita.

Sadoilta puoluekokoukseen saapuneilta evättiin äänioikeus ennen äänestystä, mikä saattaa avata Dlamini-Zumalle mahdollisuuden viedä päätös oikeuteen.

ANC on ollut vallassa vuodesta 1994, jolloin Etelä-Afrikka siirtyi rotuerottelupolitiikan jälkeen demokratiaan Nelson Mandelan johdolla. Puolueen suosio on laskenut, ja tulos viime vuonna pidetyissä paikallisvaaleissa oli puolueen historian heikoin. Puolue sai vaaleissa 54 prosenttia äänistä.

Juttua päivitetty klo 19.50.

Maailman nuorin pääministeri vannoi virkavalan tuhansien buuatessa

Kuva: Lehtikuva

Itävallan pääkaupungissa Wienissä tuhannet ihmiset osoittivat mieltään, kun uusi hallitus vannoi virkavalansa maanantaina. Hallituksen muodostivat keskusta-oikeistolainen kansanpuolue (ÖVP) ja äärioikeistolainen vapauspuolue (FPÖ).

Viranomaisten mukaan mielenosoittajia oli noin 5 500 ja protestia valvoi noin 1 500 poliisin joukko. Protestoijat kantoivat muun muassa natseja vastustavia kylttejä.

Puolueet pääsivät sopuun koalitiohallituksesta viikonloppuna. Sen jälkeen vapauspuolueen johtaja Heinz-Christian Strache ehti jo julistaa Facebook-tilillään, että uusi hallitus aikoo leikata turvapaikanhakijoiden etuuksista.

Uudessa hallituksessa Strache on varakansleri. Liittokansleriksi nousi 31-vuotias keskusta-oikeiston Sebastian Kurz (kuvassa), josta tuli samalla maailman nuorin pääministeri.

Pinera palaa Chilen presidentiksi

Kuva: AFP PHOTO Martin Bernetti
Chilean presidetiksi nousee Sebastian Pinera. Tässä yhdessä vaimonsa Cecilia Morelin kanssa voittoa juhlimassa,

Chilen presidentiksi nousee virkaa jo aiemmin hallussaan pitänyt Sebastian Pinera. Kun liki kaikki vaalien toisen kierroksen äänet oli laskettu, Pineran äänisaalis oli 55 prosenttia.

Konservatiivien Pineran vastaehdokkaana vaaleissa oli vasemmistolainen entinen televisiotoimittaja Alejandro Guillier. Hän myönsi vaalitappionsa ääntenlaskun edettyä viime metreilleen.

Pinera astuu virkaan ensi vuonna. Aiemmin hän toimi Chilen presidenttinä vuosina 2010–2014.

STT-AFP, Santiago