Pääkirjoitus

Demokraatti

Trumpin äänestäjien niputtaminen vain taantuneiden teollisuuspaikkakuntien punaniskoiksi on väärä kärjistys

Donald Trump, brexit, jytky. Demokratiaa, rehelliset vaalit – ja peiliin katsomisen paikka häviäjille. Toiveet ja analyysi menivät sekaisin ennen vaaleja. Nyt Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen tuntuvat menneen sekaisin realismi ja kauhuskenaariot.

Äänestäjille on tarjottu sitä, mitä he haluavat kuulla. Välittämättä siitä, kuinka kaukana se on totuudesta. Sitä sanotaan populismiksi. Sillä saatiin Atlantin molemmin puolin liikkeelle äänestäjiä, jotka ovat pettyneet elämäntilanteeseensa, ja joille tarjottiin muutosta, joskin epärealistista. Tämän huomasivat myös populismilla pelanneet voittajat.

Britanniassa brexitiä kiivaimmin ajaneet siirtyivät syrjään, kun puheista olisi pitänyt ottaa vastuu. Yhdysvalloissa Trump on pyöristellyt kovia puheitaan.

Niin sanottu poliittinen eliitti, perinteiset poliittiset toimijat, eivät halunneet uskoa, että populistisilla puheilla, valheella ja vihalla höystettynä, voisi voittaa vaalit. Samalla niiltä on jäänyt liian vähälle huomiolle äänestäjien muutoksenhalu ja huoli tulevaisuudesta. Tässä tilanteessa tieto ei ollut valtaa vaan tietämättömyydeltä saatiin valta.

Trump osasi valita oikeat teemat, joilla äänestäjät saatiin liikkeelle. Tosin Trumpin omakin tietämys hänen tehtäviinsä kuuluvista asioista on iso kysymysmerkki.

Seuraavaksi demokratiaa testataan ensi vuonna Hollannin parlamenttivaaleissa ja Ranskan presidentinvaaleissa.

Yhdysvalloissa Trumpin äänestäjien niputtaminen vain taantuneiden teollisuuspaikkakuntien punaniskoiksi on väärä kärjistys. Selvitysten mukaan Trump sai paljon ääniä esimerkiksi hyvin koulutetuilta ja varakkailta sekä yllättäen myös naisilta. Populismi on pelottava voima, jos sillä kiihottamalla saadaan suuret joukot liikkeelle.

Historia harvoin kai toistaa itseään, etenkään kirjaimellisesti, mutta jonkinlaisia yhtymäkohtia ja kaaria sieltä löytyy. Maailmanhistorian suurimpia populistiliikkeitä taisi olla Saksassa 1930-luvulla valtaansa nopeasti kasvattanut kansallissosialismi.

Euroopassa puhaltavat taas äärioikeistolaiset tuulet ja nationalismi. EU ja yhteinen Eurooppa natisee. Seuraavaksi demokratiaa testataan ensi vuonna Hollannin parlamenttivaaleissa ja Ranskan presidentinvaaleissa.

Hollannissa Geert Wildersin johtama vapauspuolue vetää muun muassa äärimmäisen tiukkaa maahanmuuttajavastaista politiikkaa. Ranskassa Trumpin voitto voi parantaa merkittävästi Ranskan äärioikeistolaisen kansallisen rintaman johtajan Marine Le Penin mahdollisuuksia presidentivaaleissa. Nationalismilla ratsastava Le Pen on jo nimennyt itsensä Madame Frexitiksi.

Politiikassa toimivien pitää nykyisessä tilanteessa terästäytyä ja miettiä, miksi heidän viestinsä ei mene läpi. Ja miettiä miksi tosiasioita vääristelevä viesti vetoaa äänestäjiin.

Demokraatti

Pääkirjoitus

Demokraatti

”Sote on vihdoin maalissa”, huokaistiin hallituksessa joulun alla. Höpö höpö.

”Sote on vihdoin maalissa”, huokaistiin hallituksessa joulun alla, kun se ilmoitti soten valmistumisesta. Höpö höpö. Soten tavoitteet ja niihin pääseminen ovat edelleen pahasti levällään.

Ainoa sulle-mulle-tulos on keskustan maakuntamalli ja kokoomuksen valinnanvapaus. Kyse on länsimaisittain poikkeuksellisen laajasta koko sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmää koskevasta muutoksesta, jossa asiakkaalle, ihmiselle, on varattu koelaboratorion hiiren rooli. Tulevat palvelut, niiden hinnat ja myös maakuntien rooli ja niiden selviytymismahdollisuudet ovat iso kysymysmerkki.

Jos sote-uudistus menee pahasti pieleen, on todellinen kauhuskenaario Yhdysvaltojen bisnesvetoinen ja kalliiksi osoittautunut malli.

Kiire riivaa sotehanketta. Valmistelutyössä monessa soteryhmässä mukana ollut sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sanoo tavoitteiden unohtuneen (Demokraatti 5.1.). Hän arvioi julkisen sektorin joutuvan kohtuuttomaan kilpailutilanteeseen, kun maakuntien pitäisi vain kahdessa vuodessa rakentaa uudet julkset sote-palvelut, joilla vastata jo markkinoilla toimivien kaupallisten toimijoiden haasteeseen. Hiilamo pitää vaikeassa kilpailutilanteessa mahdollisena jopa maakunnallisten yhtiöiden konkursseja.

Sote-uudistuksen merkittävä tavoite on saada kolmen miljardin säästöt sote-palveluista. Säästöjen tarpeesta ei ole erimielisyyttä, mutta nyt käytettävät keinot voivat olla myrkkyä. Yksityisten toimijoiden roolin vahvistuminen ja siihen liittyvä valinnanvapaus voivat pahimmillaan rampauttaa julkisen järjestelmän. Jos sote-uudistus menee pahasti pieleen, on todellinen kauhuskenaario Yhdysvaltojen bisnesvetoinen ja kalliiksi osoittautunut malli. Tavallisella ihmisellä ei ole siellä varaa kattavaan terveydenhoitoon, ellei hänellä ole kallista yksityistä terveysvakuutusta.

Tämä on pelottava vaihtoehto Suomessa, jossa palveluiden tarve kasvaa väestön ikärakenteen takia.

Hyvin ei mene Ruotsissakaan, jonka sote-palveluiden valinnanvapausmallista on Suomeen otettu osia. Ruotsalaiset ovat pettyneet hyvinvointipalveluiden markkinavetoiseen toimintaan. Ruotsalaisen tutkimuslaitos TNS Sifon selvityksen mukaan kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta haluaa suitsia markkinoiden toimintaa.

Sote-uudistuksen säästötavoitteen keppi on se, että hallitus leikkaa vähitellen maakunnille tulevaa rahoitusta. Jos uudistus ei toimi toivotulla tavalla eli säästöjä ei saada toiminnan tehostumisesta, on edessä palvelutason leikkaaminen.

Tämä on pelottava vaihtoehto Suomessa, jossa palveluiden tarve kasvaa väestön ikärakenteen takia. Esimerkiksi suurten ikäluokkien muistisairauksien arvioidaan kasvavan merkittävästi 10–15 vuoden kuluessa. Tämä tarkoittaa merkittävää laitospaikkatarpeen kasvua.

Sotessa taas haetaan säästöjä laitoshoidon vähentämisestä. Edessä on vaikea yhtälö, jos sote-palveluiden rahoitus ja laatu pettävät samaan aikaan, kun palveluiden tarve kasvaa.

Demokraatti

Pääkirjoitus

Demokraatti

Soini puhuu vuodeosaston vallankaappauksesta, mutta nuorten ja vuodeosaston suita ei pidä tukkia

Itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuonna on paikallaan puhua sen kaikkein pyhimmästä, demokratiasta eli kansanvallasta. Yksi kansanvallan toteuttamiskeino on kansalaisaloite. Vuonna 2012 käyttöön tullut suoran demokratian muoto täydentää edustuksellista järjestelmäämme.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini nosti blogissaan tikunnokkaan ne muutamat aloitteet, joita ovat käynnistäneet entiset kansanedustajat. Soini puhuu vuodeosaston vallankaappauksesta. Kaappareita ovat Paavo Väyrynen (euroaloite), Kimmo Kiljunen (taitettu indeksi) sekä Iiro Viinanen ja Esko Seppänen (eutanasia-aloite). Soinia riepoo myös se, miten media rummuttaa aloitteita. Aikamoista, sananvapaudelle turpaan itsenäisyyden juhlavuoden kynnyksellä.

Vuodeosaston demokraattisia oikeuksia halveeraavalle Soinille voi muistuttaa hänen omasta blogitekstistään.

Eduskunnassa tai europarlamentissa istuvien ei ole korrektia tarttua kansalaisaloitteeseen. Väyrynen voisi käyttää muita kanavia. Mutta mikseivät eläkkeellä olevat kansanedustajat tai mepit voisi olla aktiivisia?

Uransa jälkeen he ovat osa tavallista kansaa ja voivat näyttää esimerkkiä eri vaikutuskanavien käytöstä. Vuodeosaston demokraattisia oikeuksia halveeraavalle Soinille voi muistuttaa hänen omasta blogitekstistään maaliskuulta 2013.

”Pidän kansalaisaloitetta tärkeänä. En niitä allekirjoita niin kauan kun olen kansanedustaja”.

Turun yliopiston selvityksen mukaan kansalaisaloitejärjestelmän hyödyt ovat kiistattomat. Kolmannes äänioikeutetuista on laittanut nimensä vähintään yhteen aloitteeseen. Noin 80 prosenttia äänioikeutetuista uskoo systeemin parantavan demokratiaa, kansalaisaloitteen allekirjoittaneista vielä suurempi osa. Kansalaisaloite on nuorten ja koulutettujen kaupunkilaisten suosiossa, mutta se tavoittaa myös poliittisen osallistumisen marginaalissa olevia ryhmiä kuten työttömiä ja sairaita.

Onko valtiovarainministeripuolue viemässä nuorilta ja työttömiltä rahojen lisäksi myös äänen?

Kansalaisaloitteiden suosio kasvaa, vaikka noin kymmenestä loppuun saakka käsitellystä aloitteesta on hyväksytty vain yksi. Aloitteet ovat myös synnyttäneet uutta demokraattista vuoropuhelua ja lisänneet kansalaisten käsitystä eduskunnassa käsiteltävistä asioista. Maassa, jossa murehditaan poliittisen osallistumisen vähenemistä, kansalaisaloitetta pitäisi vaalia kuin kukkaa kämmenellä. Aloitteet etenevät eduskunnan käsiteltäväksi saadessaan puolen vuoden kuluessa 50 000 allekirjoitusta. Kokoomuksen ryhmänjohtaja Kalle Jokinen nostaisi allekirjoitusten määrää vähintään 100 000:een.

Onko valtiovarainministeripuolue viemässä nuorilta ja työttömiltä rahojen lisäksi myös äänen? SDP:n ja keskustan ryhmäpuheenjohtajat ovat maltillisempia. Heidän mukaansa kansalaisjärjestelmän toimivuutta pitää selvittää. Turun yliopiston tutkijat vaativat järjestelmän kehittämistä. Kyse olisi siitä, miten lisätään aloitteiden läpinäkyvyyttä, vuorovaikutteisuutta ja aloitteentekijöiden tukemista. Tämä selvitys hallituksen on syytä tehdä.

Demokraatti

Pääkirjoitus

Demokraatti

Onko puheenjohtajan haastaminen poliittinen isänmurha? Tästä päivästä katsottuna tällainen suhtautuminen tuntuu armottoman vanhanaikaiselta

Puolueen istuvan puheenjohtajan haastaminen oli Suomessa pitkään lähes isänmurhaan verrattavissa oleva teko. Tästä päivästä katsottuna tällainen suhtautuminen tuntuu armottoman vanhanaikaiselta. Puheenjohtajan haastaminen ja terve puheenjohtajakilpa on osa toimivaa demokratiaa ja jäsenistön kuulemista. Haastaja ja siitä seuraava vaali helpottaa uuden puheenjohtajan työtä.

Hampaankolotkin toivottavasti tyhjenevät, kun puoluekokousedustajat pääsevät sanomaan sanansa ja päästelemään paineita. Demokratian hintana voi olla repivä jälkipyykki. Näin tapahtui SDP:ssä, kun Antti Rinne reilut kaksi vuotta sitten voitti puheenjohtajavaalissa Jutta Urpilaisen.

Myös kokoomuksessa Petteri Orpon nousu puheenjohtajaksi aiheutti kipuilua. Kannatuslukujaan nostanut SDP ei tässä tilanteessa kaipaa uutta, sisäisesti repivää jälkipyykkiä. Antti Rinne ja Timo Harakka ovat korostaneet, että vaalikampanjaa tehdään rakentavassa ja hyvässä hengessä, ystävien kesken. Tämä on hyvä. Toivottavasti kampanja ei kuitenkaan jää liian taskulämpöiseksi, sillä SDP kaipaa räväkkää keskustelua puolueen linjasta ja tulevaisuudesta.

Lahden puoluekokoukseen on aikaa enää reilu kuukausi. Edessä on tiivis ja kiinnostava kampanjakuukausi.

Tähän puheenjohtajakampanja tarjoaa hyvän mahdollisuuden. Samalla toivottavasti löytyy uusia näkökulmia puolueen ohjelmatyölle. Lahdessa päätetään muun muassa puolueen uudesta periaateohjelmasta. Tärkeää on, että nyt keskustelua syntyy, mutta on valitettavaa, että sen käynnistämiseen tarvitaan puolueen johtoa koskevia valintoja.

Antti Rinne sai haastajan niin sanotusti loppusuoralla. SDP:n Lahden puoluekokoukseen on aikaa enää reilu kuukausi. Edessä on tiivis ja kiinnostava kampanjakuukausi. Onneksi puheenjohtajaehdokkaat ovat profiloituneet politiikassa hieman eri tavalla. Mukaan olisi hyvä saada vielä lisää haastajia. Omaa osallistumistaan pohtii vielä Tytti Tuppurainen, joka toisi hyvän lisän puheenjohtajakisaan.

Puheenjohtajan lisäksi Lahden puoluekokouksessa valitaan SDP:lle myös uusi puoluesihteeri. Toivottavasti henkilövalinnat eivät varasta koko showta, sillä Lahdessa on SDP:llä käsittelyssä periaateohjelman lisäksi myös paljon muita isoja ja tärkeitä asioita.

JÄLKIKIRJOITUS:

Viimeistään nyt kannattaa aloittaa downshiftaaminen kohti joulua. Joulu on rauhoittumisen aikaa, jolloin keskitytään yhdessäoloon läheisten kanssa. Tämän viikon Demokraatti on tuhti lukupaketti jouluksi ja uudeksi vuodeksi. Teimme tuplanumeron, josta riittää lukemista pitkäksi aikaa. Seuraava lehti ilmestyy 5. tammikuuta. Demokraatti toivottaa kaikille lukijoilleen rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta.

Demokraatti

Pääkirjoitus

Demokraatti

Kun Demokraatin lehdet katosivat, kriisiorganisaatio Posti lainasi strategiansa neuvostopropagandan oppikirjoista

Kuluneen parin vuoden aikana runsas tuhat postinkantajaa on tavalla tai toisella jättänyt tehtävänsä Postin yt-rumban seurauksena. Jäljet näkyvät postin jakelussa.

Lehdet ja kirjeet saapuvat miten sattuu. Jopa parin kilometrin etäisyydellä Helsingin pääpostista sijaitsevassa Töölössä noudettiin löytötavaratoimistosta junassa olleita posteja.

Posti on paikkaillut jakajien vähentymisestä aiheutuneita ongelmia vuokratyövoimalla ja alihankkijoilla, joista osa kantaa postia ensikertalaisuuttaan kartta kädessä. Lehtien toimituksissa Postin rakennemuutos on lisännyt suivaantuneita lukijapuheluita. Joko lehti ei tule, tai sitten se tulee vaikka sitä ei ole tilattu.

Demokraatin toimituksessa ihmeteltiin viime viikolla Postin kadottamaa painosta, siis koko noin 10 000 lehden painosta, jonka sijainti oli jakelupäivän aamuun saakka Postille arvoitus. Kun lehdet lopulta löytyivät, strategiansa neuvostopropagandan oppikirjoista lainannut Postin viestintä väitti Postin tienneen koko ajan missä lehdet ovat. Ilmeisesti vika olikin asiakkaan korvien välissä.

Kaikelle tuntuu löytyvän selitys paitsi sille, miksi palvelu on aikaisempaan nähden ratkaisevasti huonontunut.

Nopea ja raju rakennemuutos irtisanomisineen vaarantaa Postin perustehtävän. Saman havainnon ovat tehneet lehtitalot ja postejaan kaipailevat kansalaiset. Postin johto yrittää selviytyä tilanteensa kiistämällä asioiden tilan. Kaikelle tuntuu löytyvän selitys paitsi sille, miksi palvelu on aikaisempaan nähden ratkaisevasti huonontunut.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) ja Suomen Yrittäjien ratkaisu Postin ongelmiin olisi kilpailun lisääminen. Ratkaisua voi pitää ideologisena, mikä ei tarkoita sitä, etteikö se voisi toimia. Vanhan ajan Postiin ja sen massiiviseen henkilökuntaan ei ole paluuta. Maailma on muuttunut ja koteihin jaettavien lähetysten määrä vähenee. Tilanne ei ole helppo. Mutta niin kauan kuin lehtiä ja kirjeitä jaetaan ihmisten postiluukuista, ne pitäisi saada perille ajoissa.

Tekeillä oleva postilain muutos antaisi mahdollisuuden myös ulkoistettuun jakeluun, jossa postinkantajat eivät olisi enää lainkaan Postin palkkalistoilla. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on varoitellut lakiuudistuksen heikentävän entisestään muun muassa lehtien jakelua haja-asutusalueille. Postin toimintaa valvovan viestintäviraston ja vastuuministeri Anne Bernerin tehtävänä on huolehtia, ettei näin käy.

JÄLKIKIRJOITUS:

Sokos-tavaratalot ilmoittivat viime viikolla luopuvansa turkiksista, mikä tarkoitti istumista kepulaisten turkisyrittäjien ruokkimaan kusiaispesään. Reaktio oli välitön ja raju. Helsinkiin äänestetyt maakuntien parlamentaarikot repivät turkispöksynsä ja S-ryhmä kiirehti perumaan Sokoksen linjauksen. Tästä innoittuneet kepulaiset vaativat samantien S-ryhmältä lisää rahaa turkisten markkinointiin ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila edellytti kaupparyhmältä nöyrää anteeksipyyntöä. Näin toimii organisoitunut eturyhmä.

Demokraatti

Pääkirjoitus

Demokraatti

Asiakasmaksut syöksevät köyhät ihmiset kurjuuteen — maksuja korotettiin tänä vuonna ällistyttävät 30 %

Suomen terveydenhuollon asiakasmaksut ovat kasvaneet huolestuttavaa tahtia viimeisen kahden vuoden aikana. Vuonna 2015 asiakasmaksuja korotettiin 9,4 prosenttia ja tänä vuonna ällistyttävät 30 prosenttia!

Onneksi osa kunnista tajusi tilanteen kohtuuttomuuden ja pidättäytyi maksujen korotuksista. Kuitenkin suurin osa kunnista eli noin 60 prosenttia korotti palvelumaksuja täysimääräisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen lainsäädännön uudistustyö aloitetaan alkuvuodesta 2017. Uudistus liittyy maakuntalakiin, joka vahvistaa kunkin maakunnan itsemääräämisoikeuden päättää asiakasmaksujen suuruudesta. Koska maakuntauudistuksen lähtökohtana on ollut veroasteen pitäminen ennallaan, kohdistuu paine jo nyt kovassa korotustahdissa oleviin asiakasmaksuihin.

Tuleva ”maakuntien Suomi” näyttäytyy varsinkin sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen näkökulmasta hyvin eriarvoisena. Voi hyvinkin olla, että väestöltään suuret maakunnat kuten Uusimaa pystyvät pitämään asiakasmaksut kohtuullisena, kun taas pienet maakunnat rokottavat asukkaitaan palvelujen käytöstä huomattavasti rankemmin. Maksurasitus kohdistuisi paljon palveluja käyttäville, jotka ovat usein pienituloisia, eläkeläisiä ja työttömiä.

Suomalaiset elävät terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta hyvin erilaisissa todellisuuksissa. Työterveyden etuoikeutetut asiakkaat eivät maksa perusterveydenhuollostaan asiakasmaksuja lainkaan. Toinen etuoikeutettu joukko on sairausvakuutuksen ottaneet henkilöt, jotka pääsevät yksityisiin sairaaloihin hoitamaan vaivansa pikavauhtia.

Pitkän tähtäimen maalina tulisi olla asiakasmaksujen poisto peruspalvelujen osalta.

Toinen todellisuus on pitkäaikaistyöttömän ja monisairaan ihmisen tilanne, jonka asiakasmaksuihin menee 2–3 kuukauden peruspäiväraha vuodessa. Eikä asiakasmaksujen maksukattoon kuulu edes hammashuolto tai lyhyt laitoshoito. Tällaisesta tilanteesta seuraa lähes automaattisesti laskujen perintäkierre, jolloin kustannukset kasvavat entisestään.

Näin kunta- ja maakuntavaalien lähestyessä SDP:n tulisi palata tavoitteellisen politiikan tielle. Pitkän tähtäimen maalina tulisi olla asiakasmaksujen poisto peruspalvelujen osalta. Kenenkään ei Suomessa pitäisi jättää sairauksia hoitamatta lääkärin asiakasmaksun vuoksi. Lisäksi maksujen perintä ja laskutus pitäisi ottaa pois yksityisiltä yrityksiltä, jotka rahastavat ihmisten ahdingolla.

Nykytilanteessa löytyy esimerkkejä, jossa maksamatta jäänyt 37 sentin lasku on kasvanut 22 euroon. Tänä vuonna asiakasmaksujen katto on 691 euroa. Ongelmana maksukatossa on kuitenkin se, että nykyinen järjestelmä edellyttää asiakkailta omaa aktiivisuutta maksujen seurannassa. Palvelun käyttäjän tulee siis itse pystyä osoittamaan maksukaton ylittyminen.

Maksukaton seuraaminen on kuitenkin tehty yllättävän monimutkaiseksi, eikä asiasta ainakaan tiedoteta tarpeeksi. Siksi monet ihmiset maksavat asiakasmaksuja maksukaton ylittymisen jälkeenkin. Tämän vuoksi asiakasmaksujen seuranta tulisi viipymättä automatisoida lääkekorvausten tavoin.

JÄLKIKIRJOITUS:

SDP:n ex-puoluesihteeri Mikael Jungner ilmoittautui Yle-Sipilä-väännössä päätoimittaja Atte Jääskeläisen vankkumattomaksi tukijaksi. Hän nosti Jääskeläisen Steve Jobsin kaltaiseksi neroksi, joka kärsii ainoastaan ”liiallisesta empatiasta”. Mistähän mielipidebingosta Jungner omat aivoituksensa oikein suoltaa?

Demokraatti
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta