Trumpin kampanjassa käytetty teknologia tulossa Suomeen – Tutkija: ”Facebookin poliittisiin mainoksiin saa suhtautua epäillen”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Suomen tulevissa presidentinvaaleissa nähdään uuteen teknologiaan perustuvia, entistä kohdennetumpia poliittisia mainoksia, sanoo verkkojulkisuuden tutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta.

Kohdennettu markkinointi on keksintönä vanha, uutta on sosiaalisen median tarjoama aiempaa tarkempi data, jota hyödynnettiin suuren kohun saattelemana esimerkiksi Donald Trumpin voittoon päättyneissä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

Kun markkinointia on perinteisesti kohdennettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan, voi esimerkiksi Facebook-tykkäyksiä analysoimalla tuoda mukaan seksuaalisen suuntautumisen ja arvokonservatiivisuuden kaltaisia persoonallisuuteen liittyviä piirteitä.

Myös sitä minkä tyyppistä poliittista johtajaa ihmiset toivovat voidaan Laaksosen mukaan tarkastella tykkäysten perusteella haarukoitujen persoonallisuustyyppien avulla.

Viesti voidaan kohdentaa somessa vaikka 20 ihmisen suuruiselle porukalle.

– Facebook-datan avulla voidaan tavoittaa esimerkiksi alle 30-vuotiaat, vuoden sisällä naimisiin menneet naiset, jotka ovat töissä pankkialalla. Viesti voidaan kohdentaa somessa vaikka 20 ihmisen suuruiselle porukalle, Laaksonen sanoo.

Myönteisten mahdollisuuksien ohella tarkka kohdentaminen avaa ovet likaiselle kampanjoinnille. Yhdysvaltain presidentinvaalien some-markkinointi liitettiin Cambridge Analytics -nimiseen yhtiöön, jonka avulla muun muassa Donald Trumpin kampanjan sanottiin lähettäneen epäilyttäviä mainoksia valikoiduille yleisöille.

Clintonia mustamaalanneita törkeitä mainoksia oli kohdennettu Trumpin kampanjassa muun muassa mustille äänestäjille. Osa mainoksista levisi screen shotteina julkisuuteen. Sosiaalisen median hyvä puoli on, että ihmiset toimivat myös vahtikoirina.

Uudenlaisen, tarkasti kohdennetun somemarkkinoinnin on väitetty jopa ratkaisseen vaalit Trumpin hyväksi. Laaksosen mukaan ajatus on sukua dystopiakuvitelmille.

– Hirveän helposti halutaan kirjoittaa tarinoita siitä mitenkä kaikki on teknologialle mahdollista. Väitteet siitä, että tämä olisi ratkaissut Yhdysvaltain presidentinvaalit on vähän paisuttelua. Näiden teknologiatarinoiden taakse peittoon jää myös helposti isompia yhteiskunnallisia ongelmia ja huono-osaisuutta, jotka vaikuttavat äänestyspäätöksiin.

Pitkälle vietyyn markkinoinnin kohdentamiseen olisi hänen mukaansa kuitenkin hyvä varautua myös Suomessa jo tammikuun presidentinvaaleissa.

Facebookin poliittisiin mainoksiin saa suhtautua epäillen.

– Kohdennettuun markkinointiin liittyvää uutta on tulossa myös meille. Se tulee olemaan pikkaisen kesympää kuin Yhdysvalloissa, koska eurooppalainen tietosuoja ja yksityisyyden suoja on Yhdysvaltoja tiukempi.

Osa Facebook-rajapinnan tiedoista on Laaksosen mukaan saatavilla vain Yhdysvalloissa, jossa datan perusteella voi eri tietokantoja yhdistelemällä tehdä etnisyysjakoja ja republikaanien ja demokraattien kannatukseen liityviä erotteluja. Jo Obaman ensimmäisessä presidenttikampanjassa oli Laaksosen mukaan käytössä puhelisovelluksia, joiden avulla saattoi päätellä missä naapuruston talossa todennäköisesti asuu demokraattien äänestäjä.

– Meillä on enemmän liikkuvia äänestäjiä. Markkinoinnissa on myös lainsäädännön vuoksi pakko olla vähän perinteisempi, mutta Facebookin poliittisiin mainoksiin saa silti suhtautua epäillen.

Tarkemman kohdentamisen käyttö on presidentinvaaleissa Laaksosen mukaan helpompaa kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa, joissa ehdokkaita on runsaasti enemmän ja he vastaavat pitkälti omista kampanjoistaan.

Olisin ihmeissäni, jos yksikään vaaliorganisaatio ei sitä yrittäisi käyttää.

– Facebook-dataa voidaan yhdistää esimerkiksi taloustutkimuksen kannatuskyselyistä saatavaan demografiaan, josta käy ilmi mitä puoluetta minkäkin ikäiset ihmiset yleisimmin kannattavat. Esimerkiksi kokoomus voisi sen perusteella kohdentaa ympäristöaiheista mainontaa tavallisimmin vihreitä äänestäville nuorille naisille.

Yhdysvalloissa Trumpin kampanjasta tuttu kyseenalainen kampanjointi on Laaksosen mukaan Suomea helpompaa muun muassa siksi, että mediakenttä on siellä pirstoutuneempi.

– Samaa kehitystä on Suomessakin nähtävissä. Meillä on valtamedian vastaisuutta, joka saattaa johtaa siihen, että isoja medioita ryhdytään boikotoimaan tai niiden juttuja pidetään lähtökohtaisesti epäilyttävinä.

Kesällä julkaistun Reutersin raportin mukaan yllättävän iso osuus lukee Suomessakin uutiset vain Facebookista, jolloin medioiden etusivuillaan luoma uutisten tärkeysjärjestys suodattuu pois. Myös valemediat voivat muodostua osalle ensisijaisiksi uutislähteiksi.

Automatiikka ei vielä vastaa ihmisluentaa. Sävyjä jää löytymättä.

– Voisi toivoa, että ihmiset ymmärtävät, että kaikki eivät näe jatkossa näe samaa poliittista mainontaa ja ymmärtäisivät olla sen suhteen vähän varuillaan.

Laaksosen mukaan Suomessa toimii jo yrityksiä, jotka osaavat hyödyntää verkkokäyttäytymisdataa ja kohdennettua markkinointia tehokkaasti. Suomessa on myös firmoja, jota tekevät automaattista tekstintunnistusta.

– Olisin ihmeissäni, jos yksikään vaaliorganisaatio ei sitä yrittäisi käyttää. Tekstintunnistuksen ja analysoinnin avulla saadaan selville mitä ehdokkaasta puhutaan ja mikä sentimentti puheeseen liittyy.

– Meillä on jo yritysten palautteen analysoinnissa käytössä sentimenttimittareita, joilla on päästy 80 prosentin tarkkuuteen sen suhteen onko puhe myönteistä vai kielteistä. Se alkaa olla jo isojen massojen kohdalla oikean suuntaista.

Laaksonen myöntää, että politiikka on hitusen perusmarkkinointia monimutkaisempaa.

– Presidenttiehdokas on monitahoisempi asia kuin pesukone. Automatiikka ei vielä vastaa ihmisluentaa. Sävyjä jää löytymättä.

Ruotsin pitäisi kasvattaa puolutusmenojaan – selvitysmies: Liki 17 miljardia euroa lisää 2030 mennessä

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MICHAELA LINGE / FÖRVARSMAKTEN
Kaksi Ruotsin ja Suomen aluksista harjoituksen ensimmäisenä päivänä Ruotsin ja Suomen merivoimien yhteisessä Swefinex-2016 -harjoituksessa Gotlannin merialueilla toukokuussa 2016.

Ruotsin pitäisi kasvattaa puolustusmenojaan vuoteen 2030 yhteensä 168 miljardilla kruunulla (lähes 17 miljardilla eurolla), suosittelee puolustuksen tarpeita tutkinut selvitysmies.

Selvitysmies Ingemar Wahlberg arvioi, että jos puolustusmenot pysyvät nyt kaavaillulla tasollaan, tulee maan puolustuskyky heikentymään.

Nyt vuodelle 2020 on varattu noin 53 miljardia kruunua. Wahlberg esittää tämän päälle kolmivaiheista kehitysohjelmaa, jonka loppulaskuksi tulisi 168 miljardia. Loppusummaan ei ole laskettu mukaan henkilöstökuluja.

Lisäksi puolustusmäärärahojen jakoa pitäisi Wahlbergin mukaan painottaa uudelleen, jotta suorituskyvyn heikentymistä saataisiin hidastettua. Maavoimien puolella uusimista kaipaavat muun muassa panssarivaunut ja kuljetuskalusto, samoin kuin viestintä- ja johtamisjärjestelmät. Merivoimilla on useita aluksia, joiden tekninen ja operatiivinen elinaika on lähivuosina loppumassa. Myös ilmavoimien suorituskykyä on tarvetta parantaa.

Määrärahat pienenivät kylmän sodan jälkeen

Ruotsin puolustusmenot suhteessa bkt:hen ovat laskeneet tasaisesti kylmän sodan päättymisen ajoista lähtien, todetaan selvitysmiehen raportissa. 1990-luvun alussa taso oli 2,5 prosentin luokkaa, mutta tästä luvusta tultiin alas seuraavina vuosikymmeninä. 2010-luvulla lasku hidastui, ja nykyään luku on ollut 1 prosentin luokkaa. Nyt ehdotettu lisäys veisi määrärahat takaisin 2000-luvun alun tasolle.

Ruotsissa julkaistiin joulukuussa puolustusselonteko, jonka linjattiin, että Ruotsin pitäisi kyetä puolustamaan itseään itsenäisesti kolmen kuukauden ajan.

– Lähtökohta on, että puolustusvoimien tulee kyetä kohtamaan suorituskykyisen vastustajan toimeenpanema aseellinen hyökkäys, Wahlberg sanoi.

Hän ei ottanut kantaa siihen, riittävätkö nyt ehdotetut muutokset takaamaan tämän.

– Se riippuu siitä, miltä hyökkäys näyttää. En osaa sanoa, onko kysymys kolmesta kuukaudesta vai viikosta, hän sanoi.
Suorituskyky paranisi kuitenkin tuntuvasti, jos ehdotetut toimet toteutuvat, hän sanoi.

Keskustelua aiheesta

Sosiaalipalvelualan lakko laajenemassa suuriin hoivayrityksiin

Suurissa hoiva-alan yrityksissä järjestetään ensi kuussa kolme lakkoa, jos yksityisen sosiaalipalvelualan neuvotteluissa ei synny neuvottelutulosta. Lakkovaroituksen jättivät tiistaina Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, TSN, Jyty-Pardia-STHL ja Talentia.

Talentia ilmoitti, että lakon uhka laajenee satoihin toimipisteisiin yksityisellä sosiaalipalvelualalla.

Työntekijäliittojen mukaan lakkovaroitusta laajennettiin, koska työnantaja ei ole ollut valmis neuvottelemaan työehtojen kohtuullisesta parantamisesta. Työnantajapuolen Hyvinvointialan liitto on toista mieltä: sen mukaan työnantaja tuli vastaan monessa asiassa.

Hyvinvointialan liitto niin ikään tyrmää väitteet, joiden mukaan työnantaja olisi painottanut työsuhteen ehtojen heikennyksiä.

– Pyrimme koeajan keston päivittämiseen nykylain tasolle, sanoi liiton työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri.

JHL korosti, että alan suuret toimijat ovat antaneet julkisuuteen tietoja erinomaisista liiketuloksista, jopa kymmenien miljoonien oikaistusta liikevoitosta vuodessa. Samaan aikaan yritykset JHL:n mukaan sanovat, että niillä ei ole varaa maksaa yleisen tason mukaista palkkaa.

– Hoivayritykset maksavat perusteettomasti heikompia palkkoja kuin esimerkiksi sosiaalialan työpaikat julkisella puolella, vertaavat JHL:n sopimustoimitsijat Veikko Lehtonen ja Kalle Honkanen.

JHL hakee parannusta myös nollasopimusten ja osa-aikatyön ongelmiin.

Päiväkotilakko luvassa ensin

Ensimmäinen yksityistä sosiaalipalvelualaa koskeva lakkovaroitus jätettiin perjantaina: yksityisissä päiväkodeissa järjestetään kahden päivän työnseisaus 7. maaliskuuta alkaen, jos sopua ei saavuteta sitä ennen.

Ensimmäinen suuria hoivayrityksiä koskeva lakko alkaisi 12. maaliskuuta.

Vajaat kaksi vuorokautta kestäviä lakkoja järjestettäisiin yhteensä kolme siten, että kukin lakko kohdistuisi kerrallaan kahteen tai useampaan sosiaalialan yritykseen ja yritysryhmään.

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut osapuolet sovitteluun keskiviikkona.

Keskustelua aiheesta

Ristiriita kummastuttaa: Alkoholilakia höllennetään, päihdepalveluja heikennetään – ”Tilanne on jo nyt katastrofaalinen”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Uusi alkoholilaki astuu voimaan kokonaisuudessaan maaliskuussa. Osa muutoksista on jo kuitenkin käytännössä. Muun muassa kaupat saivat vuodenvaihteen jälkeen myydä alkoholijuomia, joiden enimmäisvahvuus on 5,5 prosenttia.

Ravintoloiden anniskeluaikoja koskevat muutokset tulevat voimaan vasta maaliskuun alussa.

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä varoittaa alkoholipoliittisista uudistuksista, joista ei aiemminkaan ole koitunut hyvää.

– Uudistuksia on seurannut alkoholin kulutuksen kasvu. Tämä on lisännyt erityisesti kroonisia terveyshaittoja, kuten alkoholiriippuvuutta. Ei ole syytä epäillä, etteikö niin tapahtuisi nytkin, ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) muistuttaa.

Hänen mukaansa alkoholiriippuvuus on neurobiologinen sairaus, joka hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Perinnöllinen alttius vaikuttaa merkittävästi alkoholiriippuvuuden kehittymiseen.

– Eikä sairastuminen vaadi välttämättä pitkäaikaista tai runsasta alkoholin käyttöä.

Ryhmä jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen päihdepalveluiden tilasta. Se vaatii niitä lakien edellytämäle tasolle.

– Tilanne on useissa kunnissa jo nyt katastrofaalinen, eikä palveluja ole saatavilla tasapuolisesti. Tästä huolimatta päihdepalvelujen laatua jatkuvasti heikennetään ja niiden määrää vähennetään, Mäkisalo-Ropponen ihmettelee.

Keskustelua aiheesta

”Ei tiedusteluviranomaisia kiinnosta kotirouvien ja talonmiesten salaiset suhteet” – eduskunta keskusteli tiedustelulaista ja supon valvonnasta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sisäministeri Kai Mykkänen (vas.), oikeusministeri Antti Häkkänen ja puolustusministeri Jussi Niinistö eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 20. helmikuuta 2018. Istunnossa käytiin lähetekeskustelu tiedustelulakipaketista.

SDP:n eduskuntaryhmä piti tiedustelulaista eduskunnassa käytävässä keskustelussa esillä kysymystä suojelupoliisin parlamentaarisesta valvonnasta. SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Mika Kari kiinnitti huomiota supon luonteen muuttumiseen poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi.

– Yli 10 vuotta kestänyt keskustelu supon parlamentaarisesta valvonnasta on saatava päätökseen. Valvojilla pitää olla omat valvojansa. Valvojien toimintavaltuuksien ja resurssien pitää myös olla riittäviä, Kari sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vaati eduskuntaa ratkaisemaan parlamentaarista valvontaa koskeva kysymyksen ennen kuin tiedustelulain suhteen voidaan edetä.

”Ilman supon valvontaa ei tule uusia tiedusteluoikeuksia.”

– Ilman supon valvontaa ei tule uusia tiedusteluoikeuksia. Tässä yhteydessä on ratkaistava kysymys koko supon parlamentaarisesta valvonnasta, Lindtman totesi.

Lakiesityksessä laajennettuja tiedusteluoikeuksia valvottaisiin sekä oikeudellisesti, perustettavan tiedusteluvaltuutetun toimiston avulla, että parlamentaarisesti eduskuntaan perustettavan tiedusteluvalvontavaliokunnan kautta. SDP:n mukaan on kuitenkin epäselvää koskisiko parlamentaarinen valvonta vain supon laajennettuja oikeuksia vai viranomaisen koko toimintaa.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kysyi sisäministeri Kai Mykkäseltä (kok.) ja oikeusministeri Antti Häkkäseltä (kok.) supon parlamentaarisesta valvonnasta.

Mykkänen tyytyi toteamaan, että tiedusteluvaliokunnan täsmällinen tehtävä tarkentuu eduskuntakäsittelyssä. Häkkäsen mukaan supon valvontaa koskevan kysymyksen ratkaisee varmasti eduskunta mikäli SDP:n huoli osoittautuu todelliseksi.

”Valvonta on ollut hyvin köykäistä.”

Kysymys supon valvonnasta sai ymmärrystä myös hallituspuolueiden riveissä. Kokoomuksen Pertti Salolainen piti oppositiosta esiin nostettua huolta perusteltuna. Salolaisen mukaan supoa valvoo eduskunnassa nyt puolenkymmentä valiokuntaa.

– Valvonta on ollut hyvin köykäistä. Nyt valvonta siirtyy tiedusteluvalvontavaliokunnalle, joka pystyy paneutumaan siihen syvällisesti mutta myös salaisesti. Millä tavalla taataan jatkossa se, että tähän saakka tietoa saaneille valiokunnille tulee jatkossakin tietoa ja millä salaisuusasteella, Salolainen kysyi.

Myös sinisten Kimmo Kivelä kehotti ottamaan tosissaan huolen supon asemasta. Kivelä myös torppasi julkisuudessa esillä olleita puheita, joiden mukaan tiedustelulaki mahdollistaisi kansalaisten massavalvonnan.

– Ei tiedusteluviranomaisia missään olosuhteissa kiinnosta kotirouvien ja talonmiesten salaiset suhteet, Kivelä totesi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistutti, että päinvastaisista puheista huolimatta myös tavallisten kansalaisten viestejä voisi joutua uuden lain myötä tiedustelun piiriin.

AVAINSANAT

Leijonat kampesi 5–2-voiton Etelä-Koreasta – kohtaa huomenna puolivälierässä Kanadan

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Leijonat voitti Etelä-Korean lukemin 5-2 Pyeongchangin olympialaisten ensimmäisessä pudotuspeliottelussaan.

Näin Suomen jääkiekkomaajoukkue etenee puolivälieriin, jossa se kohtaa jo huomenna keskiviikkona Kanadan.

Leijonien tehopelaaja oli Eeli Tolvanen, joka saalisti kolme syöttöpistettä.

Etelä-Korea laittoi Suomen varsin ahtaalle, ja kolmanteen erään lähdettiinkin leijonien johtaessa ottelua vain yhdellä maalilla. Etelä-Korea nimittäin kavensi toisen erän lopussa tilanteen 3-2 kahdella nopealla maalilla.

Kolmannen erän seitsemännellä minuutilla Juuso Hietanen kuitenkin teki Suomen tilanteen helpommaksi, lyömällä Suomen 4–2 johtoon.

Sakari Manninen vielä viimeisteli ottelun loppulukemiksi 5–2 viimeisellä peliminuutilla. Manninen siirsi kiekon Etelä-Korean tyhjään maaliin vastustajajoukkueen pelaajan mailan lavan kautta.

Suomen ensimmäisen ja kolmannen maalin viimeisteli Petri Kontiola, toisesta maalista vastasi puolestaan nuori puolustajalupaus Miro Heiskanen.

Juttua on päivitetty klo 16:27.