Eduskunnan kyselytunnilla kaikki jakoivat yhteisen huolen siitä, miten käy ilmastonmuutoksen torjunnan, jos Yhdysvallat irtautuu sopimuksesta.

SDP:n kansanedustaja Riitta Myller (kuvassa) huomautti, että Yhdysvaltojen irtiotto sopimuksesta vaikuttaisi massiivisesti maailman hiilidioksidipäästöihin. Hän kysyi, miten EU:n pitäisi reagoida, jos näin käy.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pitäisi sopimuksesta vetäytymistä erittäin ikävänä ja valitettavana.

Hän tosin pitäisi erikoisena, jos Yhdysvallat tekisi irtioton, koska silloin se asettautuisi aika erikoiseen sarjaan maailman maiden joukossa.

Sipilä jakoi Myllerin ajatuksen. Hän muistutti, että USA:n irtautuminen ei kaada Pariisin sopimusta.

SDP:n kansanedustaja Susanna Huovinen huomautti, että Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin kaudella ehtinyt tehdä jo aiemmin ilmaston kannalta vastuuttomia päätöksiä. Muun muassa hän lopetti taloudellisen tuen seksuaaliterveyden edistämistyötä tehneiltä järjestöiltä.

– Tämä ei ole vähäpätöinen asia. On arvioitu, että jopa 40 prosenttia maailman raskauksista on suunnittelemattomia. Niiden ehkäiseminen vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 6-kertaisesti enemmän kuin Yhdysvaltain vuosittaiset päästöt.

Huovinen kysyi, voisiko Suomi toimia EU:n sisällä näissä ilmastotoimissa asioiden vauhdittajana. Sipilän mukaan Suomi oli Pariisin sopimusneuvotteluissa keskeisessä roolissa.

– Jatkamme samalla linjalla. Yhdysvaltain hallinto on leikannut myös YK:lta merkittävästi varoja. Se tarkoittaa sitä, että EU:n täytyy ottaa suurempi vastuu niistä kysymyksistä, joista USA on leikannut.

Vihreiden Ville Niinistö huomautti, että maailmantalous on jo siirtymässä puhtaisiin ratkaisuihin. Suurin häviäjä hänen mielestään olisi Yhdysvallat itse, jos se laistaa ilmastotyöstä.

– Sipilä totesi, että jos Yhdysvallat vetäytyy YK:n rahoituksesta, EU-maiden pitäisi ottaa isompi rooli. Hallitus on juuri leikannut näitä rahoja. Oletteko valmiit muuttamaan suuntaa?

Sipilä ei vastannut suoraan.

– Puhtaiden ratkaisujen työllistävästä vaikutuksesta meidän pitäisi saada myös USA vakuuttuneeksi. Bergenin kokouksessa eräs pääministeri keskusteli presidentti Trumpin kanssa. Hän oli vastannut, että tämä on paras perustelu ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle.

Suomi otti äskettäin Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden. Ohjelmassa ilmastonmuutoksen torjunta on keskeisessä asemassa. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) tunnustautui jopa optimistiksi.

– Tämä on meidän puheenjohtajuuskaudellamme vastuullamme. Fairbanksissa meni vielä hyvin. Ulkoministeri Rex Tillerson salli, että Pariisin ilmastonsopimus mainitaan tekstissä. Jos vaikka presidentti Trump ymmärtäisi, että tämä on hyvä diili tehdä ympäristöyhteistyötä myös arktisella alueella.

Hän uskoi, että tämä saattaisi vaikuttaa myös tulevaan ilmastosopimus-päätökseen.

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne antoi kiitosta Soinille tämän toimista ensimmäisessä Arktisen neuvoston kokouksessa. Rinne kysyi, onko Suomella konkreettisia ohjelmia muuttuvassa tilanteessa, joilla vastattaisiin Arktisen neuvoston kautta ilmastonmuutokseen aiempaa laajemmin.

– Vaikka tämä tuntui täsmäkysymykseltä, emme olleet tätä sopineet, Soini naurahti ja esitteli viisi sivua konkreettisia toimia.