Trumpin ”toinen käsi” kiistää olevansa rasisti: ”Nyt kysymys on siitä, kuinka amerikkalaisia ei kusetettaisi”

Kuva: Lehtikuva

Yhdeksi Valkoisen talon merkittävimmistä toimijoista nousseen Steve Bannonin ja presidentti Donald Trumpin yhteinen taival alkoi virallisesti syksyllä, kun Bannon lähti mukaan Trumpin vaalikampanjaan.

Vaalivoittonsa jälkeen Trump valitsi Bannonin neuvonantajakseen. Valinta löi monet ällikällä ja herätti voimakasta kritiikkiä.

– Bannon on kunnollinen kaveri, Trump perusteli tuolloin päätöstään. Hän sanoi, ettei olisi koskaan palkannut Bannonia, jos tämä olisi rasisti ja äärioikeistolainen.

Viime viikonloppuna presidentti kohautti jälleen nostamalla Bannonin kansallisesta turvallisuudesta vastaavan neuvoston NSC:n vakituiseksi jäseneksi. Trumpin päätöksen myötä Bannonilla on nyt paikka Yhdysvaltain arkaluontoisempien tiedustelutietojen parissa.

Vuonna 1953 syntynyt Bannon on parhaiten tunnettu konservatiivisen Breitbart News -sivuston johtajana. Sivuston on sanottu levittävän kansallismielisiä poliittisia näkemyksiä sekä salaliittoteorioita. Sen sisältöä on myös kuvattu juutalaisvastaiseksi, rasistiseksi ja seksistiseksi.

Bannon on itse kiistänyt, että olisi esimerkiksi rasisti tai juutalaisvastainen.

– Olen nationalisti. Olen talousnationalisti, Bannon sanoi marraskuussa antamassaan haastattelussa.

– Globalistit suolistivat amerikkalaisen työväenluokan ja loivat keskiluokan Aasiaan. Nyt kysymys on siitä, kuinka amerikkalaisia ei kusetettaisi, hän jatkoi.

Trump näkee hänet enemmänkin vertaisenaan kuin työntekijänään.

Bannonilla ei ole kokemusta ulkomaanpolitiikasta. Yhdysvaltain sisäpolitiikassa hän on sen sijaan ollut mukana taustatoimijana jo pidemmän aikaa. Bloombergin mukaan Bannon oli esimerkiksi kuiskimassa Alaskan entisen kuvernöörin Sarah Palinin korvaan silloin, kun tämän poliittinen ura oli nousussa.

Bannon on palvellut useita vuosia myös Yhdysvaltain laivastossa, työskennellyt Goldman Sachs investointipankissa ja toiminut muun muassa elokuvaohjaajana.

Vuosien saatossa hän on kerännyt itselleen miljoonaomaisuuden.

Bannon on usein kritisoinut voimakkaasti myös republikaaneja. Silti hän on Politico-verkkolehden tietojen mukaan päässyt tiiviisti mukaan Trumpin lähipiiriin.

– Trump näkee hänet enemmänkin vertaisenaan kuin työntekijänään, kuvaili Trumpin ja Bannonin välistä suhdetta molempia lähellä oleva lähde.

Bannon Trumpin toisen neuvonantajan Stephen Millerin kanssa myös suunnitteli Politicon tietojen mukaan pitkälti, mitä Trumpin ensimmäinen viikko presidenttinä pitää sisällään.

– He olivat vastuussa ”toimintasuunnitelman” luomisesta Trumpin ensimmäiselle viikolle Valkoisessa talossa. He kehittivät asetuksia ja muistioita ja päättivät milloin Trump allekirjoittaa mitäkin, kertoi prosessia lähellä ollut lähde.

Politicon tietojen mukaan Bannonilla oli myös suuri rooli Trumpin kabinettia koskevissa valinnoissa.

Bannonin vaikutusvalta Yhdysvaltain asioissa ei ole jäänyt huomaamatta myöskään yhdysvaltalaisilta. Viikonloppuna, kun useilla lentokentillä protestoitiin väliaikaisia maahantulokieltoja vastaan, nousi Twitterissä suosituksi hastag #StopPresidentBannon.

STT–MINNA PULLI

Keskustelu aseenkanto-oikeudesta leimahti jälleen Yhdysvalloissa – Tutkija: ”Seuraava joukkoampuminen tulee ennen lakien muuttumista”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvalloissa Floridan kouluampuminen on jälleen johtanut kiihkeään keskusteluun aselaeista ja aseenkanto-oikeudesta. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola muistuttaa, että Yhdysvallat on tässä suhteessa aina vähän agitoidummassa tilassa kuin Suomi. Aaltola kuitenkin näkee, että tilanne on nyt erilainen.

– Tässä on nyt muuttunut se, että republikaanit ovat vallan kahvassa ja heidän on suhtauduttava tähän keskusteluun entistä vakavammin, Aaltola sanoo.

Hänen mielestään ilmassa voisi olla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mahdollisuuksia jonkinlaisille tiukennuksille aselaeissa.

– Obaman aikana se oli mahdotonta, koska republikaanit olivat hyvin fundamentalistisia asian suhteen.

Aaltolan mukaan tilanteesta tekee erilaisen nyt ainakin se, että uhrit sekä koulun opettajat ja opiskelijat tulivat julkisuuteen ja saivat äänensä kuuluviin.

– Floridassa on jo kyllästytty näihin ampumisiin ja terroritekoihin, joita siellä on ollut viime aikoina aika paljon. Tietyllä lailla yhdysvaltalaiset alkavat väsyä. Mutta jollain tavalla Sandy Hookin ampumisen jälkeen vallalla ollut apatia, ettei näille voida mitään, on voitettu.

Järjestö on hyvin tärkeä lobbausryhmä.

Kansallisen kivääriyhdistyksen NRA:n johto ehti jo tuomita tiukasti rajoitukset aselakeihin. Aaltola muistuttaa, että järjestö on hyvin tärkeä lobbausryhmä.

– Se tukee osavaltio- ja liittovaltiotasolla ehdokkaita, jotka sitoutuvat aseenkanto-oikeuden ehdottomuuteen ja tulkitsevat perustuslain kohdan samalla tavalla kuin NRA. Se on ollut vuosia keskeinen tekijä ja organisaattori taustalla.

Hän sanoo, että ihan viime aikoina järjestönkin sisältä on vilauteltu tiettyjä rajoituksia.

– Selkeästi amerikkalaisten enemmistö alkaa olla heitä vastaan. NRA:n parhaat päivät saattavat olla ohitse, ja amerikkalaiset ovat tiedostamassa, että aseitten lisääminen ja niiden antaminen opettajille ei ole järkevin mahdollinen tapa hoitaa asia.

Aseiden antaminen opettajille sai alkunsa presidentti Donald Trumpin ehdotuksesta, jota Yhdysvaltain opettajat ja opettajajärjestöt nousivat saman tien kiihkeästi vastustamaan.

– Kouluampumisissa on usein taustalla motiiveja, joita on vaikea pelotteella torjua. Se ei välttämättä estä mielenterveyshäiriöistä ihmistä toteuttamasta tekoaan, vaan siihen tulee jopa lisää glamouria, muistuttaa Aaltola ja jatkaa, että jos aseita olisi, niitä pitäisi myös osata käyttää.

– Ja tällaiset tilanteet ovat usein varsin sekavia. En usko, että tällä linjalla on mitään voitettavaa.

Aaltola myöntää, että tällainen keskustelu kuulostaa suomalaiselle täysin älyttömältä.

– Amerikkalaisessa keskustelussa on usein ajateltu, että jos rikollisilla on aseita, niin perustuslaki takaa aseenkanto-oikeuden myös muille, mitä kautta tulee pelotetta. Siinä on tällainen oma logiikkansa, jota Yhdysvalloissa käytetään ja joka ei ehkä suomalaisille avaudu.

Pitäisi miettiä lakeja, jotka olisivat laajempia ja ratkaisisivat ongelman.

Aaltola toteaa, että erityisesti ampumistapausten erityispiirteistä nousee lainsäädännöllisiä hankkeita. Yksittäistapauksista nouseva lainsäädäntötyö ei ole hänen mielestään kovinkaan strategista.

– Pitäisi miettiä lakeja, jotka olisivat laajempia ja ratkaisisivat ongelman.

Aseenkanto-oikeuden muuttuminen ei Aaltolan mukaan ole tällä hetkellä esillä.

– Se vaatisi demokraattien hyvin laajan voiton ensi marraskuun välivaaleissa, minkä jälkeen se saattaisi olla mahdollista.

Aaltolan mukaan keskustelu tukeekin demokraatteja ennen vaaleja ja republikaanien piireissä asiasta tunnetaan painetta.

Trump saattaa taktikoida.

Aaltola pohtii, että Trumpin ilmaisema tuki joillekin tiukennuksille oli taktista.

– Trump on edelleen hyvin epäsuosittu presidentti. Jollain lailla ihmisten reaktiot tällaisiin massamurhiin pitää ottaa huomioon. Näyttäisi, että hän välttäisi olemasta pelkkä vastarannan kiiski, joka ärsyttäisi amerikkalaisia lisää, Aaltola pohtii.

Aaltola muistuttaa, että Trumpin ehdottamat kiristykset olivat aika symbolisia, mutta sinällään tärkeitä.

– Pitkään aikaan fundamentalistisen linjan ottaneet republikaanit eivät ole tällaisia väläyttäneet. Tämä voisi olla sellaista, joka voisi tyydyttää keskivertoamerikkalaista.

– Kyse voi olla taktiikasta, kun Trump tietää, että hän voi tukea nimellisesti lainsäädäntöprojekteja, jotka eivät hänen arvionsa mukaan etene.

Pessimistisesti Aaltola ennustaakin, että aselakien tiukennukset eivät kovin nopeasti etene.

– Seuraava joukkoampuminen nähdään ennen aselakien muutoksia. Erityisesti edustajainhuoneessa on vaikea saada tiukennuksia aikaansaavaa enemmistöä kokoon. Toivotaan, että joku järki saadaan ja aseita ei anneta sellaisten käsiin, joilla riskit väkivallantekoihin ovat suuret.

Toimittaja: Mikko Kuusisalo

YK:n turvallisuusneuvosto ei löytänyt sopua tulitauosta – Syyrian Itä-Ghoutan pommituksissa yli 400 siviiliuhria

Kuva: / AFP PHOTO / TIMOTHY A. CLARY - LEHTIKUVA / AFP
Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzia turvallisuusneuvoston istunnossa 22. helmikuuta.

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, jolla vaadittaisiin 30 päivän tulitaukoa Syyriaan humanitaarisen avun viemiseksi Itä-Ghoutaan ja haavoittuneiden saamiseksi pois alueelta.

Syyrian hallitusta tukevan Venäjän edustaja Vasili Nebenzia esitti tänään muutoksia päätöslauselmaluonnokseen, josta on neuvoteltu lähes kahden viikon ajan.

Viiden viime päivän aikana Itä-Ghoutan pommituksissa on kuollut yli 400 siviiliä. Syyrian hallinnon joukot aloittivat kapinallisten hallussa olevan alueen tulituksen sunnuntaina.

Keskustelua aiheesta

Yhä useampi EU-kansalainen jättää Britannian – saldo silti 244 000 plussalla

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

EU-kansalaisia lähtee Britanniasta yhä enemmän, ja myös maahanmuutto muista EU-maista on vähentynyt. Tieto selviää Britannian tilastokeskuksen ONS:n maahanmuuttoraportista.

Raportissa tarkastellaan maahan- ja maastamuuttolukuja syyskuun 2016 ja syyskuun 2017 välillä. Nettomaahanmuutto on Britanniassa silti edelleen plussalla: 12 kuukauden aikana Britanniaan muutti 244 000 ihmistä enemmän kuin maasta lähti.

Yhä suurempi osa tulijoista kuitenkin saapuu nyt EU:n ulkopuolelta.

Erityisesti töitä etsimään tulevien EU-kansalaisten määrä Britanniassa on vähentynyt tarkastellun vuoden aikana.
ONS:n asiantuntija arvioi, että brexit on yksi tekijä ihmisten päätöksenteossa, mutta syyt muuttaa ovat usein monimutkaisia.

Keskustelua aiheesta

Venäjän oppositiojohtaja pidätettiin jälleen – Navalnyi: Viranomaiset odottivat, kun astuin ulos hammaslääkäristä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Venäjällä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kertoo Twitterissä joutuneensa pidätetyksi. Navalnyi kirjoittaa viranomaisten odottaneen häntä, kun hän astui ulos hammaslääkäristä.

Tuoreemmassa tviitissä Navalnyi lisäsi, että hänet päästetään pian vapaaksi.

Tammikuussa Navalnyi otettiin lyhyeksi ajaksi kiinni Moskovassa järjestetyn mielenosoituksen yhteydessä.

Viime vuonna hän pyrki sinnikkäästi presidenttiehdokkaaksi, mutta viranomaiset hylkäsivät hänen ehdokkuutensa vedoten aiempaan rikostuomioon. Navalnyin mukaan tuomiolla on poliittiset motiivit.

Sosiaalisen median jättiläinen Facebook kaatui hetkeksi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Sosiaalisen median jättiläisen Facebookin verkkosivut kaatuivat hetkeksi torstai-iltapäivällä. Myös Facebookin omistama Instagramin päivittämisessä on ilmennyt ongelmia.

Kun Facebookin verkkosivuja yritti ladata, ruudulle ilmeistyi pahoitteluteksti, jossa kerrottiin jonkin menneen pieleen. Tällä hetkellä Facebookin sivut näyttäisivät jälleen toimivan. Myös Instagram päivittyy jälleen. Myös Faebookin mobiilisovellus sekä mobiiliviestipalvelu ”messenger” lakkasi hetkeksi toimimasta.

Ongelma korjaantui kuitenkin muutamassa minuutissa.

Facebookilla on noin 2 miljardia aktiivista käyttäjää. Downdetectro.com-verkkosivuston mukaan ongelmia ilmeni ympäri maailmaa.

Myös Twitterissä käyttäjät kertovat Facebookin kaatuneen ympäri maailman.