Trumpin vastaiset protestit jatkuivat yhä USA:ssa – ”rauhaa ja rakkautta”

Kuva: AFP/Spencer Platt
Sadat anti-Donald Trump mielenosoittajat kokoontuivat viime yönä Washington Square Parkiin vastustamaan uutta presidenttiä.. 

Yhdysvalloissa tulevan presidentin Donald Trumpin vastaiset protestit ovat jatkuneet jo neljättä päivää. Tuhannet ihmiset ympäri Yhdysvaltoja lähtivät kaduille osoittamaan mieltään, kun Trump voitti presidentinvaalit kuluneella viikolla. Perjantaina paikallista aikaa noin 1 200 ihmistä kerääntyi Washington Squarelle New Yorkin Manhattanilla.

Protestoijat kantoivat muun muassa iskulauseilla varustettuja kylttejä, joissa luki muun muassa ”rauhaa ja rakkautta”. Protestoijat kertovat olevansa paikalla osoittaakseen tukea heille, jotka pelkäävät Trumpin politiikan heikentävän elinolojaan.

Protestin järjestäjien mukaan tiedossa on mahdollisesti suuri mielenosoitus myös lauantaina paikallista aikaa.

Lippukin paloi

Twitterissä leviää kuvia myös meneillään olevista protesteista muun muassa Atlantassa ja Miamissa. Esimerkiksi Atlantassa toimivan WSB-televisiokanavan toimittaja kertoo Twitterissä, että poliisin mukaan protestoijat ovat polttaneet Yhdysvaltojen lipun. Toimittajan mukaan sekä protestoijien että poliisien määrä paikalla on kasvamassa.

Lisäksi Los Angelesissa pienessä protestissa parisenkymmentä naista järjesti flash mob -tyyppisen protestin keskellä nelikaistaista ajotietä kaupungin eteläosassa. Liikenne pysähtyi hetkellisesti protestin takia. Naiset kantoivat muun muassa kylttejä, joissa luki ”Yhtenäisyys”.

Viranomaisten mukaan mielenosoitukset ovat pääosin pysyneet rauhallisina. Joidenkin väkivaltaisuuksien myötä on kärsitty lähinnä materiaalivahingoista.
Aiemmin esimerkiksi Portlandissa protesti muuttui osin väkivaltaiseksi, kun autoja rikottiin ja poliiseja heiteltiin esineillä. Poliisi vastasi käyttämällä kumiluoteja ja pippurisumutetta väkijoukon hajottamiseksi.

STT-AFP, New York 

 

Macronille sataa tukea vasemmalta ja oikealta – tavoitteena ”suuri löylytys” Le Penille

Kuva: Lehtikuva

Monet Ranskan huippupoliitikoista yli puoluerajojen ovat jo ilmaisseet suoran tai epäsuoran tukensa presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen voittajalle Emmanuel Macronille (kuvassa).

En Marche -liikettä edustava keskustalainen ja Eurooppa-myönteinen Macron käy ratkaisevan presidenttitaiston äärioikeiston Eurooppa-vastaista Marine Le Peniä vastaan.

Macronin äänisaalis oli ensimmäisellä kierroksella 23,86 prosenttia ja Le Penin 21,43 prosenttia.

Macronin taakse ovat asettuneet muun muassa toiselta kierrokselta pudonneet konservatiiviehdokas, ex-pääministeri Francois Fillon (19,9 prosenttia äänistä) ja sosialistien Benoit Hamon (6,4 prosenttia äänistä).

– Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin äänestää äärioikeistoa vastaan, Fillon sanoi. Hänen mukaansa Le Penin puolue kansallinen rintama on tunnettu ”ääriajattelustaan ja väkivallastaan”.

Hamon puolestaan pyysi kannattajiaan antamaan Le Penille ”suurimman mahdollisen löylytyksen” äänestämällä Macronia.

Hamonin mukaan pankkiirina toiminut, yritysmaailmamyönteinen Macron ”ei kuulu vasemmalle”. Hamon sanoi kuitenkin tekevänsä selvän eron ”poliittisen vastustajan ja tasavallan vihollisen” välille viitaten jälkimmäisellä Le Peniin.

Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin äänestää äärioikeistoa vastaan.

Tukensa Macronille ilmaisi niin ikään pääministeri Bernard Cazeneuve, joka kehotti ranskalaisia äänestämään Macronia lyödäkseen kansallisen rintaman ”hirvittävän taantumusohjelman ja ranskalaisten sisäisen jakautumisen”.

Ranskan väistyvä presidentti, sosialistien Francois Hollande aikoo myös pian julkisesti asettua Macronin taakse, hänen avustajansa kertovat. Hollande soitti jo Macronille onnittelupuhelun. Macron toimi Hollanden talousministerinä vuodesta 2014 vuoteen 2016.

Osa vasemmistopoliitikoista ei ole asettunut Macronin taa edes äärioikeistopuolueen ollessa toinen vaihtoehto.

Laitavasemmiston presidenttikisasta pudonnut ehdokas Jean-Luc Melenchonin mukaan on hänen kannattajistaan kiinni, ketä he asettuvat tukemaan toisella vaalikierroksella.

Uuden kapitalisminvastaisen pienpuolueen ehdokas, tehdastyöläinen Philippe Poutou totesi, että Le Penin kaltaisten äärioikeistolaisten lisäksi Ranskassa tulisi taistella juuri Macronin kaltaisia poliitikkoja vastaan.

Hän syytti äärioikeiston noususta leikkauksia ajanutta sosialistihallitusta, jossa myös Macron istui ennen kuin erosi ministerivirastaan perustettuaan oman keskustalaisen En Marche -liikkeensä.

Kysely: Le Penille selvä tappio toisella kierroksella

Kuva: AFP PHOTO / JOEL SAGET
He ovat Ranskan presidentinvaalien kaksintaistelupari. Emmanuelle Macronille povataan voittoa, Marine Le Penille tappiota.

Tuoreen mielipidekyselyn mukaan Emmanuel Macron voittaa Marine Le Penin selvästi Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella. Ipsos-tutkimuslaitoksen kyselyn mukaan riippumatonta keskustalaista Macronia kannattaa presidentiksi 62 prosenttia ranskalaisista.

Vaalien toinen, ratkaiseva kierros järjestetään kahden viikon kuluttua 7. toukokuuta.

Äärioikeiston Le Penin vaalimenestys johti kahakoihin Pariisissa – Le Pen ja Macron toiselle kierrokselle

Kuva: afp photo/thomas samson
Len Penin vastustajat kahakoivat Pariisissa.

Äärioikeiston Marine Le Penin vaalimenestys johti sunnuntai-iltana yhteenottoihin Pariisissa. Mediatietojen mukaan poliisi ampui kyynelkaasua hajottaakseen mielenosoittajajoukon, joka oli kerääntynyt vastustamaan Le Peniä.

Sunnuntai-iltana julkaistujen tulosennusteiden mukaan Le Pen oli odotetusti etenemässä presidentinvaalien toiselle kierrokselle, jossa hän saa vastaansa riippumattoman keskustalaisen Emmanuel Macronin.

Ipsos-tutkimuslaitoksen ennusteen mukaan Macron oli saamassa ensimmäisen kierroksen äänistä 23,7 prosenttia ja Le Pen 21,7. TNS Sofresin ennusteessa kummallekin kärkiehdokkaalle povattiin 23 prosentin kannatusta.

Molemmat kärkiehdokkaat tulevat Ranskan perinteisten valtapuolueiden ulkopuolelta. Vaalien ensikertalainen Macron hehkutti sivun kääntyneen Ranskan poliittisessa historiassa. Hän perusti edustamansa En Marche -liikkeen vasta viime vuonna.

– Ranskalaiset ovat ilmaisseet haluavansa muutosta, Macron sanoi.

Le Pen sanoi, että vaaleissa on kyse Ranskan eloonjäämisestä. Hän lupasi pelastaa ranskalaiset ”ylimielisiltä eliiteiltä”.

Fillon antoi tukensa Macronille

Ennusteiden perusteella mielipidekyselyt näyttivät tällä kertaa pitäneen kutinsa, eikä ehdokkaiden kannatusluvuissa nähty suuria yllätyksiä. Kärkinelikosta keskusta-oikeiston Francois Fillon ja laitavasemmiston Jean-Luc Melenchon olivat molemmat saamassa runsaan 19 prosentin kannatuksen. Virallisia tuloksia odotettiin maanantain puolella.

Ennusteiden julkaisun jälkeen Fillon myönsi tappionsa ja ilmoitti, että tukee toisella kierroksella Macronia.

– Ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin vastustaa (Le Penin) Kansallista rintamaa. Aion äänestää Emmanuel Macronia, Fillon sanoi.

Myös monet muut tunnetut poliitikot kiirehtivät antamaan tukensa Macronille. Mielipidekyselyjen mukaan Le Pen häviääkin toisella kierroksella. Jo ensimmäisellä kierroksella monet äänestäjät kertoivat antavansa äänensä muille ehdokkaille estääkseen Le Penin valtaannousun.

Nykyisen presidentin François Hollanden sosialistipuolueen ehdokas Benoît Hamon saa ennusteen mukaan vain 6,2 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että kun hänen ja Fillonin äänet lasketaan yhteen. Ranskan kaksi perinteistä suurta puoluetta ovat romahtaneet: yhteensä vain neljännes äänistä.

Toinen, ratkaiseva äänestyskierros järjestetään kahden viikon päästä 7. toukokuuta.
Ensimmäisen kierroksen äänestysvilkkauden ennustettiin nousevan noin 80 prosenttiin. Kaikkiaan äänioikeutettuja on liki 47 miljoonaa.

Le Penin voitto voisi horjuttaa EU:ta

Le Pen on kampanjoinut EU-vastaisuudella. Hän haluaa neuvotella uudelleen Ranskan jäsenyysehtoja ja on uhannut EU-erolla, jos parannuksia ei saada.

Ranskan presidenttivalinnalla on väliä koko Euroopalle, sillä maa on EU:n toiseksi suurin talous sekä merkittävä sotilaallinen ja diplomaattinen voima. EU:ta vastustavan ehdokkaan voitto saattaisi tietää vaikeita aikoja unionille, jonka niskassa ovat monimutkaiset brexit-neuvottelut.

STT-AFP, Pariisi

 

Juttua pn päivitetty mellakoiden osalta.

 

 

 

 

Ranskassa jännitys huipussaan – vaalihuoneistot sulkeutuvat klo 21 – äänestäjät hoitaneet oman tonttinsa ahkerasti

Kuva: AFP PHOTO/Charly Triballeau
Koira odotteli emäntäänsä tämän äänestäessä Deauvillessa.

Ranskassa äänestäjät ovat käyneet ahkerasti vaaliuurnilla presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Iltakuudelta Suomen aikaa noin 70 prosenttia äänioikeutetuista oli äänestänyt. Äänestysvilkkauden ennustetaan nousevan noin 80 prosenttiin.

Mediatietojen mukaan vaalit ovat saaneet myös ulkomailla asuvat ranskalaiset liikkeelle sankoin joukoin. Pitkistä jonoista on kerrottu Ranskan suurlähetystöissä muun muassa Lontoossa, Montrealissa ja Tel Avivissa.

Äänestyshuoneistot sulkeutuvat iltayhdeksältä Suomen aikaa, jolloin saadaan ensimmäiset ennusteet vaalituloksesta. Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta pääsee toiselle kierrokselle, joka järjestetään 7. toukokuuta.

Kisasta odotetaan tiukkaa, koska mielipidekyselyissä neljä kärkiehdokasta ovat olleet tasaväkisiä. Viimeisissä, perjantaina julkaistuissa kyselyissä johdossa oli En Marche -liikettään edustava Emmanuel Macron noin 24 prosentin kannatuksella. Toiseksi tulisi äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen noin 22 prosentilla.

Tasavaltalaisten Francois Fillonille ja laitavasemmiston Jean-Luc Melenchonille on kummallekin povattu noin 19 prosentin äänisaalista.

Kärkiehdokkaista Le Pen ja Melenchon ovat ratsastaneet sumeilematta EU-vastaisuudella. Poliittisen kentän äärilaitoja edustavat ehdokkaat haluavat neuvotella uudelleen Ranskan jäsenyysehtoja. Molemmat ovat uhanneet Ranskan EU-erolla, jos parannuksia ei saada.

Yllätykset voisivat heilauttaa EU:ta

Ranskan presidenttivalinnalla on väliä koko Euroopalle, sillä maa on EU:n toiseksi suurin talous sekä merkittävä sotilaallinen ja diplomaattinen voima. EU:ta vastustavan ehdokkaan voitto saattaisi tietää vaikeita aikoja unionille, jonka niskassa ovat monimutkaiset brexit-neuvottelut. Yllättävällä vaalituloksella on ennakoitu olevan vaikutuksia myös esimerkiksi osakemarkkinoihin.
Vaaliasetelmat ovat olleet aiempaan verrattuna poikkeukselliset. Perinteisesti kärkikahinoissa olleiden tasavaltalais- ja sosialistipuolueen ehdokkaille ei tällä kertaa ole ennakoitu suurta menestystä.

Tasavaltalaisten ehdokas Fillon mukana kärkinelikossa, mutta hänen kampanjansa on kompuroinut erinäisiin kohuihin. Sosialistien Benoit Hamon on sen sijaan kannatuskyselyissä pudonnut kirkkaimman kärjen ulkopuolelle, ja hänen ennustetaan saavan alle kymmenen prosenttia äänistä.

Tuloksia iltayhdeksän jälkeen

Koska ehdokkaiden kannatus on niin tasoissa, epävarmat äänestäjät voivat ratkaista kisan. Viimeisissä mielipidekyselyissä neljännes äänestäjistä sanoi, ettei vielä ollut varma ehdokkaastaan.
Kaikkiaan äänioikeutettuja on liki 47 miljoonaa.

Äänestyshuoneistot sulkeutuvat iltayhdeksältä Suomen aikaa, jolloin saadaan ensimmäiset ennusteet vaalituloksesta. Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta pääsee toiselle kierrokselle, joka järjestetään 7. toukokuuta.

Vaalien turvatoimet ovat poikkeuksellisen tiukat. Ranskassa on ollut voimassa poikkeustila jo lähes puolitoista vuotta terrori-iskujen takia. Tänään äänestämistä turvaa noin 50 000 poliisia ja 7 000 sotilasta.

Pariisin poliisiampumista tutkitaan

Ranskaa piinannut terrori-iskujen ketju alkoi tammikuussa 2015, kun satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen hyökättiin.

Saman vuoden marraskuussa 130 ihmistä sai surmansa terrori-iskuissa Pariisissa, minkä jälkeen poikkeustila otettiin käyttöön. Viime vuoden heinäkuussa Nizzan rekkaiskussa kuoli 86 ihmistä.
Vaaleja varjostaa myös Pariisissa torstaina tapahtunut poliisin ampuminen. Tutkinta Pariisin Champs-Elysees-kadulla tapahtuneesta iskusta jatkuu. Tutkinnassa on selvinnyt, että hyökkääjällä oli raskas rikostausta ja hän oli viettänyt lähes 14 vuotta vankilassa. Poliisi ampui hänet.

Ampujan ruumiin läheltä löytyi käsin kirjoitettu viesti, joka myötäili äärijärjestö Isisiä. Ääriryhmä on myös ottanut iskun nimiinsä. Tutkinnassa hyökkääjän radikalisoitumisesta ei kuitenkaan ole löytynyt merkkejä, kertoi Pariisin syyttäjä Francois Molins perjantaina Le Figaron mukaan.

Presidenttikisan kärjessä ehdokkaita niin oikealta kuin vasemmalta

Ranskan presidentin paikkaa tavoittelee yhteensä yksitoista ehdokasta, mutta käytännössä vain kärkinelikkoon kuuluvilla on mahdollisuus ponnistaa jatkoon. Ensimmäisellä kierroksella kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta etenee kahden viikon päästä järjestettävälle toiselle kierrokselle.

Marine Le Pen, 48

– oikeustieteellisen koulutuksen saanut Le Pen on ollut europarlamentaarikko vuodesta 2004.
– nousi Kansallisen rintaman johtoon 2011.
– kahdesti eronnut, kolme lasta.
– haluaa kansanäänestyksen Ranskan EU-jäsenyydestä ja karkottaa laittomasti maassa olevat. Puhunut Ranskan islamilaistumista sekä EU:n Venäjä-pakotteita vastaan.
– odotetaan saavan ensimmäisellä kierroksella joko eniten tai toiseksi eniten ääniä.

Emmanuel Macron, 39

– investointipankkiiri, joka nousi vuonna 2014 presidentti Francois Hollanden neuvonantajasta talousministeriksi ja ajoi muun muassa läpi kauppojen sunnuntaiaukiolon.
– erosi hallituksesta 2016 perustettuaan oman keskustalaisen En Marche (Liikkeelle) -liikkeen. Macron ei ole koskaan aiemmin ollut ehdolla vaaleissa.
– naimisissa 20 vuotta itseään vanhemman, entisen opettajansa Brigitte Trogneux’n kanssa.
– haluaa muun muassa siirtymistä hiilestä uusiutuvaan energiaan ja yritysverotuksen selkeää alentamista.
– on johtanut viimeisimpiä kannatuskyselyitä. Jos Le Pen ja Macron ovat vastakkain toisella kierroksella, Macronin odotetaan voittavan.

Francois Fillon, 63

– ex-pääministeri ja arvokonservatiivi peittosi yllättäen tasavaltalaiset-puolueen esivaalissa ex-presidentti Nicolas Sarkozyn ja ex-ulkoministeri Alain Juppen.
– kampanjaa ovat leimanneet epäilyt, joiden mukaan Fillon olisi maksanut puolisolleen ja lapsilleen perusteettomia avustajapalkkioita julkisista varoista.
– naimisissa walesilaisen Penelope Clarken kanssa, viisi lasta.
– haluaa karsia 500 000 julkisen sektorin virkaa ja lakkauttaa 35-tuntisen työviikon sekä luopua EU:n Venäjä-pakotteista.
– oli vielä vuoden alussa selvä kärkiehdokas, mutta kampanjaa ympäröineet kohut ovat pudottaneet kannatusta.

Jean-Luc Melenchon, 65

– opiskelija-aikojen trotskilaisaktivisti ja pitkän linjan vasemmistopoliitikko on ollut vuodesta 2009 saakka europarlamentaarikko, vastustaa nykyistä EU:ta.
– kampanjoi puolueisiin sitoutumattoman La France Insoumis (Alistumaton Ranska) -liikkeen ehdokkaana.
– syntynyt Marokossa, eronnut, yksi lapsi.
– haluaa muuttaa nykyisen presidenttivaltaisen järjestelmän, kasvattaa rajusti julkisia menoja, Ranskan pois Natosta ja 90 prosentin veron yli 400 000 euron vuosituloille.
– menestyi hyvin vaaliväittelyissä ja on kohentanut kannatustaan viime viikkoina.

Lähteinä myös: BBC, Guardian, New York Times
STT-AFP, Pariisi

Juttua on päivitetty kauttaaltaan. Viimeisimmäksi äänestysvilkkauden osalta. Myös kuva on vaihdettu tuoreempaan.

 

 

Pariisin ampujalla olikin raskas rikostausta takanaan, mutta ei radikalisoitumista – huomisten vaalien turvatoimet erittäin tiukat

Kuva: AFP PHOTO/ Bertrand Guay
Ranska valmistautuu tiukoin turvatoimin huomisiin presidentinvaaleihin.

Ranskassa valmistaudutaan huomisiin presidentinvaaleihin toissapäiväisen poliisiampumisen varjossa. Tutkinta Pariisin Champs-Elysees-kadulla tapahtuneesta iskusta jatkuu edelleen. Tutkinnassa on selvinnyt, että hyökkääjällä oli raskas rikostausta ja hän oli viettänyt lähes 14 vuotta vankilassa. Torstain iskussa kuoli yksi poliisi ja haavoittui kaksi. Poliisi ampui hyökkääjän.

Ampujan ruumiin läheltä löytyi käsin kirjoitettu viesti, joka myötäili äärijärjestö Isisiä. Ääriryhmä on myös ottanut iskun nimiinsä. Tutkinnassa hyökkääjän radikalisoitumisesta ei kuitenkaan ole löytynyt merkkejä, kertoi Pariisin syyttäjä Francois Molins perjantaina Le Figaron mukaan.

Hyökkääjä oli tuomittu jo vuonna 2005 kolmesta murhan yrityksestä, kun hän oli yrittänyt surmata poliiseja. Mies sai 20 vuotta vankeutta, mutta tuomiota lyhennettiin ja hän vapautui vankilasta vuonna 2013. Kolme kuukautta myöhemmin hän teki väkivaltaisen ryöstön. Mies istui vankilassa kaksi vuotta ja vapautui toissa vuonna.

Helmikuussa mies pidätettiin taas, tällä kertaa epäiltynä aikomuksesta hyökätä turvallisuusviranomaisia vastaan. Todisteiden puutteen vuoksi mies päästettiin seuraavana päivänä vapaaksi.

Poliisi ja sotilaat turvaavat vaaleja

Terrorismin varjo on häilynyt Ranskan yllä pitkään. Aiemmin tällä viikolla poliisi pidätti Etelä-Ranskan Marseillessa kaksi miestä, joiden epäillään suunnitelleen terrori-iskua. Ranskan sisäministeri Matthias Fekl sanoi tuolloin, että miehet olivat aikoneet tehdä iskun lähipäivinä.

Perjantaina pääministeri Bernard Cazeneuve vakuutti, että Ranska ei anna minkään estää vaalien toteutumista ja korosti mittavia turvatoimia. Äänestämistä turvaa noin 50 000 poliisia ja 7 000 sotilasta.

Turvallisuusjärjestelyt ovat kuitenkin olleet tiukat jo aiemminkin, sillä Ranskassa on ollut poikkeustila voimassa lähes puolitoista vuotta.

Maata piinannut terrori-iskujen ketju alkoi tammikuussa 2015, kun satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen hyökättiin. Saman vuoden marraskuussa 130 ihmistä sai surmansa terrori-iskuissa Pariisissa. Viime vuoden heinäkuussa Nizzan rekkaiskussa kuoli 86 ihmistä.

Luvassa tiukka kisa

Presidentinvaalien ensimmäisestä kierroksesta on ennakoitu hyvin tiukkaa, sillä kärkiehdokkaat ovat olleet kannatuskyselyissä melko tasaväkisiä. Lisäksi huomattava osa äänestäjistä on vielä epäröinyt kantaansa, joten huomisessa äänestyksessä voi käydä miten vain.

Tuoreimmissa kyselyissä johdossa on ollut En Marche -liikettään edustava Emmanuel Macron, joka olisi saamassa noin 24 prosenttia äänistä. Toiseksi tulisi äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen noin 22 prosentilla.

Tasavaltalaisten Francois Fillonille ja vasemmiston Jean-Luc Melenchonille on kummallekin povattu noin 19 prosentin äänisaalista.
Vaalin ensimmäisen kierroksen kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta pääsee toiselle kierrokselle, joka järjestetään 7. toukokuuta.

STT-AFP, Pariisi

Keskustelua aiheesta