Huippusuosittu somettaja Soikku, Sonja Hämäläinen, myöntää, että on syventynyt vasta viime aikoina osaamisen käsitteeseen.

– Olen alalla, joka on syntynyt kymmenen viime vuoden sisällä. En tiennyt aikoinaan, että siitä voi tulla minulle työ tulevaisuudessa, Soikku huomauttaa.

Rohkea hyppy some-maailmaan on kannattanut: hänellä on Instagramissa yli 200 000 seuraajaa ja lähes saman verran myös Youtubessa. Soikku nostaa esille positiivisella otteella asioita, jotka askarruttavat nuoria – työelämää unohtamatta.

– Jos sitä maailmaa ei seuraa, ei pärjää. Haluan ymmärtää ja tuoda asioita esille viihdyttävällä tavalla. Kyllä minä opin ja oivallan jatkuvasti, vaikka en oppimista koko ajan mieti, Soikku pohtii.

Osaamista – tai sen puutetta – pidetään jo Suomen kohtalonkysymyksenä. Soikku toivoo, että tulevaisuuden kuvaa avattaisiin enemmän ja positiivisen kautta.

– Minun sukupolveni on kasvanut maailmaan, joka muuttuu koko ajan. Me emme ole välttämättä samalla uralla koko loppuelämämme.

Hän itse epäilee, ettei varmastikaan ole tubettaja kymmenen vuoden päästä. Ei voi edes tietää, onko Youtubea silloin olemassakaan.

– Ei minulla ole mitään pelkoja tulevaisuuden suhteen. Odotan sitä turvallisin mielin.

Opiskelua Soikku pitää tärkeänä jo verkostumisenkin takia. Hän opiskelee tällä hetkellä elokuvatuotantoa Metropolia-ammattikorkeakoulussa, alalla, joka häntä on aina kiinnostanut mediapuolen lisäksi. Hänellä on myös merkonomin paperit, kun opettaja sanoi aikoinaan “ettei media-alalta löydy töitä”.

– Siitä oli se hyöty, että tiedän nyt, mitä en halua tehdä, hän naurahtaa.

Vaikka heittäytyjä onkin, meni kaksi vuotta, ennen kuin Soikku uskalsi hakeutua elokuva-alalle töihin. Päässä kummitteli yhä vielä epäilys, löytyykö alalta kuitenkaan se leipäpuu.

– Mutta olen huomannut, että intohimo yleensä kantaa paljon pitemmälle kuin se, että menee hyväpalkkaiseen työhön, josta ei nauti.

Samaan hän kannustaa seuraajiaan, niin nuoria kuin vanhempiakin: tekemään sitä, mistä tykkää. Yksi oivallus on hänelle ollut sekin, että mokaamisesta oppii ja sitten pitää vain siirtyä seuraavaan juttuun.

Jonkinlainen perustulo kaikille kansalaisille saa Soikulta peukutusta. Hän uskoo, että se antaisi vapautta ja aikaa luoda uutta yksilön omista lähtökohdista.

– Näen sen mahdollisuutena enemmän kuin uhkana.

Soikku kertoi näkemyksistään korkeastikoulutettujen työmarkkinajärjestön Akavan tilaisuudessa, jossa haettiin näkökulmia osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder latoi surullisia lukuja, millaiset erot työllisyysasteessa ovat koulutuksen perusteella. Korkeakoulutetuilla se on 86 prosenttia, mutta vailla ammattitutkintoa olevilla vain 40 prosenttia.

– Pahoin pelkään, että kymmenen vuoden päästä se voi olla 20 prosenttia. Miten tämä on mahdollista maksuttoman koulutuksen maassa, Fjäder ihmetteli.

Hän peräänkuulutti yksilön vastuuta omasta oppimisestaan, mutta toimia myös yhteiskunnalta: on luotava lainsäädäntö, rakenne ja rahoitus jatkuvaan oppimiseen koko ajan muuttuvassa työelämän maailmassa.