Tuho on täällä tänään

Kuva: Niko Tiainen
teemestari 1 verkkoon
Teemestarit (Sanna Majanlahti ja Reidar Palmgren) uskovat tradition maailmaa parantavaan voimaan.
Kulttuuriosuuskunta Kaje, Tampere
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
Dramatisointi ja sovitus Sanna Majanlahti – Ohjaus Jerry Mikkelinen –\!pMusiikki Tomi Pelli –\!pPuvut Maiju Veijalainen – Visuaalinen suunnittelu Paula Aikavuori – Valot Antti Kauppi – Näyttelijät Sanna Majanlahti, Emilia Pokkinen, Reidar Palmgren, Marko Keskitalo

Kanisterista vatiin tiputettava vesi esittää tunturissa kuohuvaa lähdettä. Kaksi pientä tikaspuuta ja niiden päälle laitettu lauta esittävät itse tunturia sekä isoa joukkoa muita asioita. Köyhä teatteri työllistää ja palkitsee mielikuvitusta.

”Teemestarin kirja” perustuu Emmi Itärannan samannimiseen romaaniin. Sanna Majanlahden siitä dramatisoima näytelmä antaa mielikuvitukselle ruumiillisesti aistittavia lähtökohtia. Tulevaisuuteen lentävä mielikuvitus paljastaa nykyisen tilanteemme, jonka vakavuudesta näytelmä ammentaa voimia ja ongelmia.

Rikas maailma runtelee

Tapahtumapaikkana on kylä Skandinavian Unionissa. Juomakelpoinen vesi on loppunut maailmasta lähes kokonaan. Armeija vainoaa vesisääntelyn rikkojia. Vanha teemestari Kaitio (Reidar Palmgren) käyttää salaa lähdevettä teeseremonioissaan. Hänen tyttärensä, nuori teemestari Noria (Majanlahti) haluaa tehdä samoin. Komentaja Taro (Marko Keskitalo) epäilee mestareita rikoksesta. Noria tutkii ystävänsä Sanjan (Emilia Pokkinen) kanssa entismaailman ajoilta periytyvää kaatopaikkaa. Vanha cd-romppu kertoo, että Skandinavian menetetyillä alueilla on makeaa vettä. Noria päättää paljastaa salatun resurssin. Se on rikos, jolla hän vaarantaa henkensä.

Jerry Mikkelisen henkilöohjaus tuntuu välillä liiankin tasaisesti vakavalta. En kaivannut hauskuutusta, vaan rytmistä epävakautta. Tasatahtisuuden takia näyttelijät eivät selvinneet vakavuudestaan aina luontevasti.

Itärannan romaanissa harkittu lapsellisuus korostaa aiheen järkyttävyyttä. Lapsekkuuden, järkyttävyyden ja päättäväisen vakavuuden yhdistelmä ansaitsee kiitoksen myös Mikkelisen ohjaustyössä. Se päästää meidät hetkeksi irti poliittisesta puhemaailmasta, jossa ihmisläheinen lässytys yhdistyy abstraktiin lörpöttelyyn ja viime aikoina myös avoimeen uhkailuun. Meissä lietsotaan ”kriisitietoisuutta”, jos pieni määrä ihmisiä muuttaa maahamme, tai jos ympäristöä tuhoava talouskasvu hidastuu hieman. Nämä huolet peittävät totaalisen katastrofin, jonka jo olemme aiheuttaneet pääoman hyväksi ponnistelemalla ja uhrautumalla.

Köyhä teatteri ajattelee

Jos teatteri on köyhä, niin se pysyttäytyy teatterin tekemisessä, rikkaampi voi sortua spektaakkeliin. Teemestarin spektaakkelissa vesiputoukset pauhaisivat, värit välkkyisivät, armeijat marssisivat ja kriisitietoiset huippunäyttelijät lähestyisivät meitä ihmisläheisesti. Mitä ajattelisimme katsomossa? Onpa upeaa! Onpa hyviä asioita! Ja miten ihmisläheisesti ja havainnollisesti ne esitetäänkään!

Upeudessa, hyvissä asioissa ja havainnollisuudessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta on ikävää, että saamme ne valmiina. Emme mahdu ajattelemaan emmekä tuntemaan, kun spektaakkeli ajattelee ja tuntee puolestamme.

Köyhässä teatterissa yksi ja sama esitys voi yllyttää katsojaa sekä iloiseen että surulliseen mielikuvitustyöhön. Parhaassa tapauksessa se yllyttää käyttämään mielikuvitusta myös teatterin ulkopuolella vellovassa yhteiskuntaelämässä, jossa tulevaisuuteen suuntaudutaan tyhjien poliittisten hokemien varassa.

”Teemestarin kirjassa” jo esityksen tuotannollinen tausta luo iloa. On iloinen asia, että Itäranta on kirjoittanut kirjansa. On iloinen asia, että rohkea teos menestyy. On iloinen asia, että kirjailija antoi kantaesitysoikeudet köyhälle teatterille. On iloinen asia, että ryhmä teatterin ammattilaisia käytti voimiaan rahaa antamattomaan teokseen, vaikka sivutuloja lupaavia töitä lienee yhä tarjolla.

Kunnia yrittämiselle!

Teemestari tarjoaa mielikuvituksen materiaaliksi viuhkallisen ristiriitoja. Ne virittyvät esimerkiksi sukupuolien ja sukupolvien, sekä traditionaalisuuden ja rationaalisuuden ynnä demokratian ja diktatuurin välille.

Katsoja ei luullakseni voi olla valitsematta puolta eikä asettumatta Norian puolelle, mutta se, kenen puolella ja mitä vastaan hän Norian puolelle asettuessaan on, ei ole itsestään selvää.

Näytelmän juoni neuvoo valitsemaan ensin rationaalisuuden asemesta tradition, sitten vanhan asemesta nuoren ja miehen asemesta naisen. Valintojen ongelmat alkavat avautua kohtauksessa, jossa komentaja Taro ja teemestari Kaitio istuvat sivuttain yleisöön muodollisen kohteliaassa teeseremoniassa ja Noria katsoo suoraan yleisöön. Majanlahden katse pyytää miettimään, mitä maailmalle on tapahtumassa, mikä ristiriita hallitsee ja mitä on tehtävä.

Se ristiriita, jonka Noria ratkaisee, jännittyy kunniallisuuden ja kunniattomuuden välille. Noria ja Sanja näyttävät ruumiidensa kielillä, että on häpeällistä olla yrittämättä. Jos talouskasvu jatkuu, niin elämä tuhoutuu. Taloudelle ei voi tehdä mitään, jos resurssit ja niiden käyttö eivät ole julkisia, eli ihmisille avoimia. Julkisessa suunnitelmataloudessa voidaan epäonnistua hirvittävillä tavoilla, mutta siellä voidaan joka tapauksessa yrittää estää tuhoja. Varmaan tuhoon vievän kasvukoneen rattaana eläminen on häpeässä elämistä. Nuori Noria näyttää, että jossakin joku voi yhä haaveilla kunniallisesta elämästä.

Teemestarin kirjan esitykset Teatteri Siperiassa Tampereella helmikuussa ke 24.2., pe 26.2., la 27.2 ja huhtikuussa ke 13.4., to 14.4. ja pe 15.4. (viittomakielelle tulkatut esitykset) sekä la 16.4., ti 19.4., ke 20.4., la 23.4.

Pertti Julkunen

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

”Jos kansalaiset ovat olleet Postin jakeluhäiriöistä käärmeissään jo nyt…” – työntekijäliitto varoittaa katastrofista

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
pau-posti

Työntekijäliitto Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU näkee hallituksen postilakiesityksessä lukuisia ongelmia.

Se on huolestunut erityisesti siitä, että kirjeiden kulkunopeus on hidastumassa merkittävästi – lähes puoleen nykyisestä.

PAU:n mukaan käytännössä postinjakelu harvenee 2–3 kertaan viikossa. Kirje voi viipyä matkalla jopa viikon.

PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen huomauttaa, että lakiesitys vaikuttaa myös sanomalehtien jakeluun.

– Vaikka yleispalvelulähetysten eli postimerkillisten kirjeiden osuus kaikista postilähetyksistä on pieni, kirjeen riittävä kulkunopeus on taannut esimerkiksi sanomalehden kulkemisen päiväpostin jakelun viitenä päivänä viikossa.

Haja-asutusalueen sanomalehtien lisäksi jakeluverkon romuttaminen hidastaa myös aikakauslehtien, vastausta vaativien viranomaiskirjeiden, sairaalakirjeiden, laskujen ja yhdistysten kokouspostin jakelua.

– Jos kansalaiset ovat olleet Postin jakeluhäiriöistä käärmeissään jo nyt, niin voi vain kuvitella, millainen meteli syntyy, jos jakelua heikennetään entisestään, Nieminen varoittaa.

Jostain syystä Posti ei kelpaa nykyhallitukselle postioperaattoriksi. Outoa logiikkaa.

Hän pelkää, että yleispalvelun heikentäminen hävittäisi tuhansia työpaikkoja ja lisäisi osa-aikatyötä postialalla. Se heijastuisi myös media-alaan, painoalaan ja logistiikkaan.

Hallitus on vakuuttanut maaseudun sanomalehtijakelun toimivan myös tulevaisuudessa. PAU muistuttaa, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuisi viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa.

– Lakiteksti ei anna samaa lopputulosta. Totuus on, että kirjeen kulkunopeuden hidastaminen mahdollistaa läpi maan jakelupäivien harventamisen kahteen kertaan viikossa.

Nieminen huomauttaa, että sanomalehti on markkinaehtoinen tuote.

– Jos Posti nostaa sanomalehden jakelun hinnan niin korkeaksi, että sanomalehti ei osta jakelua Postilta, niin tällöin sitä ei Postin jaa.

Lakiesityksessä Postille säädetään velvoite kilpailuttaa jakelu niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa eli haja-asutusalueella.

– Suomen Posti on lähes 400 vuotta vanha laitos ja sillä on kiistatta paras kokemus postin jakamisesta. Jostain syystä Posti ei kelpaa nykyhallitukselle postioperaattoriksi, vaan Postin pitäisi ulkoistaa postinjakelu ja harjoittaa muuta liiketoimintaa. Outoa logiikkaa, ihmettelee Nieminen.

Hänen mielestään jo nyt on ollut nähtävissä kehitys, jossa jakelu on siirtynyt yritykselle, joka työllistää vain niin sanottuja itsensätyöllistäjiä. He ovat usein pakkoyrittäjiä, joilla on työntekijän velvollisuudet työnantajaa kohtaan, mutta työnantaja kohtelee heitä kuin yrittäjiä.

– Halutaanko postinjakelusta ammatti, jota leimaa tulojen epävarmuus, ja jolla on lähes mahdoton elättää itsensä ja perheensä, Nieminen kysyy.

”Uskomattoman hienot” — Yle: Linnan kättelyilta mittautti huippuluvut

Kuva: Lehtikuva

Linnan juhlat -lähetys keräsi ennätysyleisön itsenäisyyspäivänä, Yle kertoo. Lähetyksen keskikatsojamäärä oli 2,6 miljoonaa, ja enimmillään sitä seurasi yli 2,7 miljoonaa katsojaa. Luvut selviävät Finnpanelin tv-mittaritutkimuksesta.
Lisäksi Yle Areenassa suoraa Linnan juhlien lähetystä käynnistettiin yli 250 000 kertaa.

– Ovathan nämä luvut uskomattoman hienot ja kertovat paitsi pitkästä perinteestä tv-katselussa, mutta myös hyvin tuotetuista ohjelmista, sanoo Ylen itsenäisyyspäivän ohjelmiston päätuottaja Marko Krapu.

Myös Kohti Linnan juhlia- sekä Linnan jatkot -nimiset lähetykset kiinnostivat kansalaisia. Enimmillään ennakkolähetyksellä oli 1,8 miljoonaa katsojaa ja jatkoilla 1,3 miljoonaa katsojaa.

AVAINSANAT

Pekka Ervasti yhtyy tutkija Railon ehdotukseen Ylen tilanteen perkaamiseksi: ”Tämä voisi olla hyvä keino kiihkottomasti selvittää”

Kuva: Lehtikuva

Palkittu toimittaja, entinen yleläinen Pekka Ervasti yhtyy tutkija Erkka Railon ehdotukseen Ylen tulehtuneen tilanteen selvittämiseksi.

Railo on ehdottanut, että luotettava ulkopuolinen taho tekisi selvityksen Ylen tilanteesta.

Ervasti kirjoittaa asiasta Maaseudun Tulevaisuudessa.

”Tämä voisi olla hyvä keino kiihkottomasti selvittää, saako yleisö verorahoillaan niin luotettavaa, riippumatonta ja kriittistä journalismia kuin sille on uskoteltu.”

Toinsena vaihtoehtona Ervasti pitää jonkinlaisen välittäjän valitsemista.

”Tällainen ulkopuolinen, yleistä luottamusta nauttiva henkilö tai organisaatio voisi selvityksen jälkeen tehdä omat ehdotuksena Yleisradion journalismin uskottavuuden pelastamiseksi.”

Ervastin mukaan ongelmaksi jää kuitenkin se, kuka tai mikä taho tällaisen prosessin käynnistäisi.

”Yleisradion sisällä tai sitä valvovissa elimissä ei siihen näytä olevan innostusta.”

AVAINSANAT

Stubb yllätti — kutsui Sipilää entiseksi pääministeriksi

Kuva: Lehtikuva

Entinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) yllätti Twitter-seuraajansa itsenäisyyspäivänä jakamalla kuvan, jossa hän esiintyy tuttujen päättäjien seurassa.

Asia, joka useimpia kuvassa olevia yhdistää, on se, että he ovat kaikki olleet pääministereinä. Englanninkielinen saateteksti ”former prime ministers” viittaa juuri tähän.

Heistä Stubbin lisäksi kuvassa ovat Esko Aho, Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Paavo Lipponen ja Jyrki Katainen.

Sen sijaan kuvassa keskellä oleva, kohun keskelläkin viime ajat elänyt Juha Sipilä ei sen sijaan ainakaan vielä ole entinen pääministeri, kuten Stubbin tekstistä voisi olettaa. Teksti lienee lapsus, koska Stubbin Facebook-tilillä Sipilän asema nykyisenä pääministerinä on huomioitu.

Elossa olevista entisistä pääministereistä kuvasta puuttuvat kokonaan Mauno Koivisto ja Anneli Jäätteenmäki.

Soinin sairausloma jatkuu — myös lentokielto voimassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Ulkoministeri Timo Soinin sairausloma ja siihen liittyvä lentokielto jatkuvat 11.12. asti. Aiemmin Soinin kerrottiin olevan sairauslomalla 5.12. asti.

Ministeriön mukaan Soini suorittaa virkatehtäviään sairausloman aikana kuitenkin osittain ja vastaanottaa perjantaina Ranskan ulkoministeri Jean-Marc Ayrault’n, joka vierailee Suomessa.

AVAINSANAT