x

Tukkateatterin Anarkistiprinsessassa on pientä surua ison hassuuden pohjalla

Kuva: Niina Uusitalo

 

Olipa kerran kuningas ja kuningatar. Kuningatar (Jessica Koskiranta) oli lähtöisin porvaristosta. Hänen makkaratehtailija-isänsä oli ostanut hänelle kuningattaren tittelin ja aseman. Kuningas (Kalle Kause) tuli työväenluokasta. Prinsessa (Minna-Reetta Kuusinen) tympääntyi sääntöihin, joita lakeija (Anni Kangas) luki lakikirjasta. Nuoren naisen mitta tuli täyteen kun linnaan työnnettiin naapurimaan nukkemainen prinssi Dorian (Antti Merto). Normit painoivat ja pakkoavio uhkasi, joten jotakin oli tehtävä. Normaali prinsessa ryhtyi AnarkistiPrinsessaksi (AP) ja pakeni vapauteen.

 Tukkateatteri, Tampere

Tristan Selin: Anarkistiprinsessa

Ohjaus Tristan Selin – Lavastus: Marko Itkonen – Puvustus Mikko Snellman – Valosuunnittelu Lauri Hietala – Alkuperäismusiikki Jonte Norman – Maskeeraus ja kampaukset Nina Lehto – Alkuperäismusiikki Jonte Norman – Rooleissa Anni Kangas/Katri Hyötyläinen, Kalle Kause, Jessica Koskiranta, Minna-Reetta Kuusinen, Antti Merto, Niko Ranta 

Tukkateatterin pieni, pirteän hyväntuulinen näytelmä ei tee pilaa pelkästään perinteisestä sadusta. Myös klassiset myytit joutuvat hauskanpidon kohteiksi. Samoin käy Suomen kulttuurin pyhille kuville. Akseli Gallen-Kallela ilmestyy ja katoaa taitavan näyttelijän yhdellä kämmenen käännöllä. Raskaammat karnevalistiset käänteet etenevät virkistävästi vaikuttavan kaavan mukaan. Ensemble näyttää ensin, miten hassu jokin asia, vaikkapa normikokoelma, on. Toiseksi se paljastaa, miten hassua tämän asian hassuksi paljastaminen, esimerkiksi anarkismi, voi olla. Kolmannen asteen hassuudelle hymyillään, kun hassua asiaa paljastavan poliittisen hassuuden taiteellinen käsittely, siis näytelmä, pohtii omaa hassuuttaan.

Hassuttelun monikierteisyydestä huolimatta ”Anarkistiprinsessa” ei ole pelleilynäytelmä. Hassuttelun pohjalla pilkahtaa joskus pieni, taitavasti asetettu surun pilkahdus. Jotakin kaunista häivähtää. Samalla satu tarjoaa silloin tällöin katsojilleen maamme nykyiseen talouteen ja politiikkaan johtavien assosiaatioketjujen päitä. Jotakin kammottavaa kuumottaa.

Amatsonien ankara anarkia

Tukkateatterin näyttelijöiden työtä voi sanoa sanan monessa myönteisessä merkityksessä kevyeksi. Tunteita jyystetä, vaan niitä väläytellään. Sadun tyylitelty ja lujaan voimankäyttöön perustuva lajityyppi ei vaadi kovin vivahteikasta näyttelemistä, mutta vivahteita vilahtelee silti. Merto paljastaa pienillä eleillä, että debiiliksi tyylitelty prinssi Dorian on etevä etymologi ja henkevä hegemoniateoreetikko. Hän kasvaa PasifistiPrinssiksi (PP) joka kelpaa AP:n ystäväksi.

AP kohtaa pakomatkallaan monia vaikeuksia ja vaikutelmia. Esityksen tyyli on ehkä tyylikkäimmillään ja voimankäyttö voimakkaimmillaan, kun hän käy butsien leirissä. Suurbutsi (Koskiranta) riemastuttaa Mikko Snellmanin suunnittelemassa puvussa kaikenikäisiä.  Apubutsina, lakeijana ja lihanleikkaajana hääräävä Anni Kangas muistuttaa järjestyneen yhteiskunnan väkivaltaisesta perustasta vahvalla kokovartlohuumorilla.

Butsit ovat satumetsän amatsoneja. AP luulee, että he ovat vapauden vaalijoita, mutta pettyy pian. Apubutsi lukee metsässä yhtä tyhmää normikokoelmaa kuin lakeija linnassa. Päähenkilön kohtaamat vaikeudet herättävät katsojan odottamaan, että vapauden kaihon vauhdittamassa matkassa tapahtuu käänne, tai ainakin rytmihäiriö.

Normitalkoiden nolo nohevuus

Anarkistiprinsessassa näytellään kevyesti myös siinä mielessä, että repivään satiirissa rypemiseen ei syyllistytä, vaikka aihe on poliittinen. Myös opettavaisuus anarkismin hyödyistä tai haitoista sivuutetaan. Politiikkaan johtavien assosiaatioketjujen päitä vilautellaan hyväntuulisesti. Tarttuminen tai tarttumatta jättäminen jää katsojan vastuulle.

Ketjun yksi pää heilui, kun apubutsi ja lakeija lukivat hengästyttävän tyhmiä sääntöjä lakikirjoistaan. Ketjun alkupää on surullisesti hassu ja silti hyväntuulinen. Loppupää on nohevasti tyhmä ja siksi pahantahtoinen. Normitalkoisiin väkeä kutsuvat poliitikot ja talousmiehet lukevat kurkkudirektiivejä ja muita, usein itse keksimiään kauheuksia samalla tavalla kuin lakeija hovin lakikirjaa. Normitalkoissa vain ei ole kyse ihmisen vaan pahanteon vapauttamisesta. Normeja on monenlaisia. Pahanteolta (esimerkiksi työnantajan mielivallalta) suojelevien normien on hyvä olla kirjallisesti muotoiltuja, jotta ne olisivat osapuolille kiistatta selviä. Sellaiset normit on talkoilla tuhottava. Normien purkamista eivät vaadi anarkistit, vaan asiantuntijajournalistit, elinkeinoelämän valtuutetut ja poliitikot. Heidän talkoissaan puretaan pahan tekemistä vähentäviä normeja. Ja kun pahan tekemistä lisätään, niin samalla normeja lisätään. Sama normeja purkava lakeijajoukko kertoo, että ”pakkolait astuvat voimaan”. Ne astuvat talkoolaisten mukaan voimaan noin vain, pakon itsensä sanelemina, ilman että eduskunta niitä säätäisi.

Anarkistiprinsessan askelissa ei tapahtunut butsien leirin jälkeen odottamaani rytmihäiriötä. Mutta loppu oli kyllä muuten toisenlainen kuin sadulta tavallisesti odotetaan. Näytelmä ei tyrkyttänyt rakenteellisia analogioita politiikkaan tai talouteen. Langanpäät ja tunnelmat panivat kysymään, istummeko jo lihanleikkaajien kanssa viimeisellä rannalla, vai onko hauskanpito metsässä vielä jonkin aikaa sallittua.

Pertti Julkunen

AVAINSANAT

Asuntolainojen lisäsääntely nostaisi asuntolainan marginaalia – mutta hidastaako se työvoiman liikkumista?

Asuntolainojen korot uhkaavat nousta.

Finanssivalvonta arvioi, että suunniteltu riskipainoalarajan korottaminen nostaisi asuntolainojen marginaaleja noin 0,1 prosenttiyksiköllä. Finanssivalvonta kertoi tänään valmistelevansa 15 prosentin riskipainoalarajan asettamista pankkien asuntolainasalkuille. Riskipainolla kerrotaan, paljonko pankilla on oltava omaa pääomaa, jotta se voi antaa lainaa.

Finanssivalvonnan tavoitteena on, että uusi raja tulisi voimaan ensi vuoden alusta. Päätös korvaa viime vuonna tehdyn päätöksen 10 prosentin alarajan valmistelusta.

Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn sanoo, että riskipainojen korotus vahvistaa rahoitusjärjestelmän kykyä kestää asuntolainoihin liittyviä riskejä.

– Olennaista on puuttua järjestelmäriskeihin ja haavoittuvuuksiin riittävän aikaisin, jotta talouden epätasapainot eivät ehdi liiaksi kasautumaan, Rehn sanoo.

Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti marraskuussa Suomea kotitalouksien velkaantumisesta. Myös Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat viime vuosina toistuvasti kiinnittäneet huomiota kotitalouksien velkaantumiseen ja sen kasvuun.

 

– On parempi ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja ylikuumenemista, joilla on ikävät seuraukset koko kansantalouden ja työllisyyden kannalta kuin seisoa tumput suorina, johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn (kesk.) perusteli valmisteilla olevaa päätöstä.

Liikepankki ei usko ylivelkaantumiseen

Muutosta on valmisteltu viranomaistyönä ja se tulikin yllätyksenä pankeille. Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller on asiasta Yle Uutisten mukaan vähän hämillään.

– Ajoitus on mielenkiintoinen, Miller toteaa lyhyest Ylelle.

Hän muistuttaa, että suomalaisten velkataakka ei ole millään lailla poikkeuksellisen suuri muihin maihin verrattuna. Lisäksi taakse on jäämässä kymmenen vuotta matalasuhdannetta ja nousu on juuri alkamassa.

– Rajan nosto voi vähentää myönnettävien lainojen määrää ja nostaa marginaaleja. Siten se voi heijastua työn perässä muuttamiseen, mutta kaikkia vaikutuksia on vaikea arvioida näin äkkiseltään, Miller kertoo.

 

 

”Sangen erikoinen lähestyminen pormestariehdokkaalta” – Vapaavuori kyseenalaisti sunnuntailisät, PAM tyrmistyi

Kuva: Lehtikuva
Kokoomuksen pormestariehdokas Helsingissä on Jan Vapaavuori. Hän on toiminut viimeiset kaksi vuotta Euroopan investointipankin varapääjohtajana. Vapaavuori jäi virkavapaalle tehtävästä vaalikampanjansa ajaksi.

Helsingin pormestaripelin myötä parrasvaloihin palannut kokoomuksen Jan Vapaavuori pitää työntekijöille kuuluvia sunnuntailisiä ”ongelmallisena” Helsingin elinvoimaisuuden kannalta.

Kaupunki on melkein kiinni joka seitsemäs päivä, Vapaavuori harmitteli Alma Median pormestaritentissä maanantaina. Useampien kahviloiden ja ravintoloiden avoinna olo toisi elämää pääkaupungin hiljaisiin sunnuntaihin.

Nykyistä tilanetta on monien turistien, varsinkin aasialaisten, Vapaavuoren mukaan vaikea ymmärtää. Baarit, kahvilat, ravintolat ja turistinähtävyydet ovat heidän kotimaissaan joka päivä auki, hän muistutti.

Iltalehdelle Vapaavuori tarkensi, että pitäisi ainakin selvittää, kuinka isosta asiasta on kysymys.

Avaus ei yllätä sitä tarkkailijaa, joka muistaa, että oikeistolaisen ajattelun kivijalkaan on taottu työn hinnan halpuuttaminen. Myös SOS-hallituksen strategia on leikata työvoimakustannuksia – käytännössä työntekijöiden palkkaa.

Palvelualoilla työskentelevillä on keskimäärin vaatimaton palkkataso. Sunnuntailisät ja ylityökorvaukset ovat alalla oleellinen osa kokonaispalkkaa.

Lisät ovat se oljenkorsi, jonka avulla käteen tuleva ansio, edes vaivoin, kipuaa tasolle, jolla henkilö selviää laskuista seuraavaan kuukauteen. Jos sunnuntaikorvaukset viedään tai esimerkiksi puolitetaan, se murentaisi pohjan monen arjelta ja tulevaisuudelta.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo kommentoi Vapaavuoren lausuntoa Demokraatille. Se yllätti hänet.

– Jos sunnuntailisät ovat Helsingin vetovoiman suurin este, niin kyllä ihmettelen suunnattomasti, hän sanoo.

Helsingillä riittää vetovoimatekijöitä, hän tähdentää. Sillä on kaikki mahdollisuudet nousta Pohjolan pääkaupunkien ykköseksi.

Helsinki on sopivan kokoinen. Sillä on tarjota sekä urbaani kokonaisuus että luonto löytyy suoraan vierestä ja sisältä.

Myös majoitus- ja hotellikapasiteettia on hyvin.

– Uskoa Helsinkiin on paljon. Seudun sisällä on vireillä 20 isoa hotellihanketta. On ravintoloita laidasta laitaan, katuruokaa löytyy, on kahviloita, Ylitalo luettelee.

”Jos sunnuntailisät ovat Helsingin vetovoiman suurin este, niin ihmettelen suunnattomasti.”

Kysymys on Ylitalon mielestä siitä, miten näitä tekijöitä hyödynnetään Helsingissä. Siitä että asioita laitetaan yhteen ja tehdään yhteistyötä. Se toisi lisää matkailijoita.

Hän ei allekirjoita sitä, että sunnuntailisät rahakysymyksenä estäisivät kahviloiden ja ravintoloiden auki pitämistä.

– Yritykset laskevat kokonaisvuosikustannuksen. Ei siellä eritellä erikseen, onko se just high season -aikaan siellä auki sunnuntaina vai ei.

– En sano suoraan, onko tuo lähes tulkoon lapsellinen lähestyminen, mutta oikeasti halutaan yhteen pieneen kokonaisuuteen kiinnittää huomiota ja unohtaa kaikki muu, mitä täällä pitäisi tehdä ja hyödyntää.

Ylitalo määrittelee Vapaavuoren lausunnon sangen erikoiseksi lähestymiseksi pormestariehdokkaalta.

– En olisi voinut kuvitellakaan, että hän tuollaisen nostaa sieltä esiin.

– Hänhän ottaa sen poliitikkona ja hän näköjään sitten on joidenkin kanssa samassa rintamassa, eli isossa kuvassa työnantajien kanssa.

”Hänhän ottaa sen poliitikkona ja on näköjään joidenkin kanssa samassa rintamassa, eli isossa kuvassa työnantajien kanssa.”

Ylitalo muistuttaa, että Helsingissä on työvoimapulaa hotelli- ja ravintolapuolella.

Peruspalkat sektorilla ovat pieniä. Helsingissä PAMilaisen keskipalkka on noin 2 200 euroa kuukaudessa. Siinä on lisät mukana.

–  Miten kuvitellaan, että työvoimaa saataisiin tänne, jos vielä sunnuntailisistä lähdettäisiin leikkaamaan, hän kysyy.

Helsingin seudulla useat yrittäjät ovat Ylitalon mukaan päinvastoin todenneet, että täällä pitäisi nostaa palkkoja, jotta saadaan kaivattua työvoimaa.

– Tämä on pormestarikandidaatilta ihan vastakkainen reaktio siihen, mitä yrittäjät puhuvat täällä, hän oudoksuu.

Sunnuntaityön korvauksen ja muiden lisien (ilta ja lauantai) osuus pamilaisen palkassa on merkittävä, se liikkuu 10-30 prosentin välillä.

Oikeuden pitkä käsi: Pelätylle terroristille elinkautinen

Kuva: Lehtikuva

Ranskassa terroristi Carlos on tuomittu elinkautiseen vankeuteen pariisilaiseen kauppaan tehdystä iskusta syyskuussa 1974. Iskussa kuoli 2 ja haavoittui yli 30 ihmistä.

Carlos- ja Shakaali-nimillä tunnettu venezuelalaissyntyinen Ilich Ramirez Sanchez, 67, oli 1970- ja 1980-lukujen kuuluisimpia ja etsityimpiä terroristeja.

Hänet saatiin lopulta kiinni Sudanin pääkaupungissa Khartumissa 1994.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ministeri Mattila Sailaksen sote-jyrähdyksestä: ”Se on hänen ajatus” – hallituksella ei selvää käsitystä pykälien valmistumisajasta

Kuva: Roope Permanto

Soten valinnanvapautta koskevan lakiluonnoksen lausuntokierros päättyy tänään. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi tänään Yle uutisille, että pykälien pitää olla ensi viikolla valmiita.

Lakia siis runnotaan kasaan valtavalla kiireellä. Lausuntoihin perehtymiseen ei näyttäisi juuri aikaan jäävän.

Sotea valmistelevan hallituksen reformiministerityöryhmän jäsen, sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei vaikuta aivan yhtä toiveikkaalta aikataulun suhteen.

– En osaa vielä sanoa, on liian aikaista sanoa, tavoite on tietysti. Se on niin monta kertaa jo ”valmistunut” tämä sote, että parempi kun ei sano mitään aikataulua, Risikko sanoo.

Iso kysymys on nyt myös, suostuuko kokoomus niin kutsutun valinnanvapauden porrastamiseen tai pikemminkin porrastuksen aikataulujen siirtämiseen. Sipilä on pohdiskellut, että siihen saattaa olla tulossa muutoksia, missä vaiheessa valinnanvapauden osat otetaan käyttöön.

”Riippuu aivan siitä, kuinka sitä porrastetaan.”

Ministeri Paula Risikko pyörittelee kysymystä aikatauluista ja porrastuksesta suuntaan ja toiseen.

– Se riippuu aivan siitä, kuinka sitä porrastetaan. Ei ole vielä siitä keskusteltu, mutta riippuu aivan siitä, että kuinka porrastetaan. Jos meidän pitää odottaa joitain asioita, että ei pääse kenttä käyntiin, totta kai otetaan se huomioon.

– Siinähän on alun perinkin ollut 2 vuoden siirtymä, miten valinnanvapaus lisääntyy sen aikana. Me olemme alun perinkin tienneet sen, että esimerkiksi sote-keskusten palveluarsenaali, siis se mitä sieltä tarjotaan, tulee hiljaksensa kehkeytymään, hän jatkaa.

Voidaanko siirtymäaikoja rukata, vai ovatko ne kiveen hakatut?

– Ei ole vielä puhuttu siitä mitään, ei ole vielä arvioitu sitä, että voiko. Miksi niitä sitten siirrettäisiin, jos ei ole tarvetta, mutta pitää katsoa.

”Siitä lähdetään, mitä pääministeri on todennut.”

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo toteaa Sipilän linjaamasta aikataulusta, että siitä lähdetään, mitä pääministeri on todennut.

– Meillä oli hyvä palaveri hallituspuolueiden kesken ja todettiin yhdessä, että työ jatkuu. Tavoitteet on siinä, että valinnanvapauslaki, joka on vielä luonnosvaiheessa, saataisiin lausuntokierroksen jälkeen nopeasti maaliin.

Orpo muotoilee, että hänelle ja kokoomukselle on tärkeää se, että valinnanvapaus toteutuu.

– Se, että miten se sitten toteutuu, se ei ole ollenkaan niin tärkeää kuin se, että valinnanvapaus toteutuu. Tässä nyt reformiministeriryhmällä on avaimet käsissään, että he hakevat siihen toimivan mallin ja pitävät huolta myöskin veronmaksajien varoista, hän jatkaa.

Tarkentavaan kysymykseen siitä, voidaanko valinnanvapauslain jälkeisiä siirtymäaikoja rukata Orpo ei kuitenkaan ota kantaa.

– Totean vaan, että tavoite siitä, että valinnanvapaus tulee pääsäännöksi perustasolla, on oleellista toteutua. Muuten minä jätän tämän reformiryhmän harkittavaksi. Minusta lopputulos on tärkein, keinot eivät ole niin oleellista kuin lopputulema, hän toistaa.

Oppositiossa on kerrottu, että siellä olisi valmiutta rukata tulevalla hallituskaudella sotea, jos se ei edisty opposition hyvänä pitämällä tavalla.

– Jos tavoitteeksi otettaisiin kuitenkin, että tehdään niin hyvä malli, että sitä ei tarvitse minkäänvärisen hallituksen muutella, Orpo sanoo.

”Palaute pitää ottaa vastaan sellaisena kuin se tulee.”

Valinnanvapauslainsäädänän luonnoksen lausuntokierros on tarjonnut tukun kriittisiä palautteita.

– Palaute pitää ottaa vastaan sellaisena kuin se tulee, se on ihan päivänselvä asia, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) sanoo.

Valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri Raimo Sailas jyrähti Demokraatille, että sotea pitäisi lykätä 1–2 vuotta.

– Se on hänen ajatus ja tietysti se myös pitää ottaa huomioon, oikeastaan enemmän kuitenkin se, mitä sidosryhmät lausuvat. Totta kai julkinen keskustelu täytyy kuunnella, täytyyhän asioilla olla myös laaja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys, Mattila sanoo.

Keskustelua aiheesta

Kritiikki leviää: ”Sote-uudistus uhkaa pahentaa eriarvoisuutta” 

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Tuula Haatainen.

Tänään julkisuuteen tulleessa Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön SOSTEn tekemän Sosiaalibarometrin kyselyssä sosiaali- ja terveysjohtajat eivät usko sote-uudistuksen vähentävän ihmisten eriarvoisuutta.

– Kyselyn tulokset vahvistavat asiantuntijoiden sanomaa siitä, että hallituksen esityksellä ei voida saavuttaa uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita, toteaa SDP:n kansanedustaja, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen.

– Uudistuksen tavoitteina olivat terveyserojen kaventaminen, hoitoon pääsyn parantaminen ja palveluiden integraation vahvistaminen. Hallituksen mallissa palvelutuotanto kuitenkin hajoaa yksityisiin yhtiöihin, ja samalla uudistukselle asetetut tavoitteet valuvat hukkaan. Sosten kyselyn mukaan lähes puolet (47 %) kuntien sote-johtajista katsoo, että eriarvoisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ei vähene. Viesti on vakava ja se tulisikin nyt hallituksessa ottaa tosissaan.

– Sosiaalipuoli on esityksessä jätetty paitsioon. Suurin riski uudistuksessa onkin, että eniten palveluita tarvitsevat jäävät eniten tarvitsemistaan palveluista ulkopuolelle. Näihin ongelmiin tulee hallituksen vastata ennen esityksen tuomista eduskuntaan, Haatainen korostaa.

– Hallituksen esittämä lainsäädäntö ei myöskään anna vastauksia siihen, miten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset turvataan.  Nykyisellään järjestöt ovat merkittävä osa järjestelmää. Esimerkiksi potilas-, lastensuojelu- ja vanhuspalvelujärjestöt ovat toimineet hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa ja tarjonneet esimerkiksi vertaistukea tarjoten vapaaehtoistyöllään merkittävän lisän julkisiin palveluihin. Järjestöjen tulisi saada nyt varmuus siitä, mitä hallitus niiden asemaan suunnittelee.