Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

TUL: ”Höntsäillen liikkuvatkin huomioon” – Huippu-urheilu ei saa jyrätä

Kuva: Kari Hulkko

TUL:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) on huolissaan liikunnan ja urheilun järjestöratkaisujen vaikutuksesta koko kansan liikunnan asemaan. Paateron mukaan liikuntakulttuurista ei saa tulla huippu-urheiluvetoista.

Hän muistuttaa, että liikunta lisää hyvinvointia, ja siksi se tarvitsee vahvaa edunvalvontaa. Työväen urheiluliitto TUL on kunto- ja harrasteliikunnan puolestapuhuja, mutta Paateron mielestä tälle liikunnan järjestökentälle tarvitaan monia toimijoita.

– Liikuntapolitiikassa on huomioitava kaikenikäiset, eri tavoin – omaehtoisesti tai ohjatusti, tavoitteellisesti tai höntsäillen – liikkuvat ihmiset. Liikuntatoimijoiden on tarjottava kaikille kansalaisille yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa liikuntaa.

Huippu-urheilu ei saa johtaa koko liikuntapolitiikkaa.

Valo perustettiin vuonna 2012 liikunnan ja urheilun edunvalvontaa tekeväksi kattojärjestöksi. Aiemmin Olympiakomitea oli SLU:n jäsenjärjestö. Paatero pelkää yhdistymisen kaventavan keskustelua liikkumisen eri puolista, kun kaikki toiminta sisällytetään huippu-urheiluorganisaation alle.

– On vaarana, että päätöksiä tehdään kapeammasta näkökulmasta, kun tiedetään huippu-urheilussa mukana olevien vahva tahto saada menestystä.

Kansallista olympiakomiteaa tarvitaan Paateron mukaan vastaamaan kilpa- ja huippu-urheilusta sekä lajien valmennusten ja kilpailujen järjestelyjen koordinoinnista. Huippu-urheilu ei kuitenkaan saa johtaa maamme koko liikuntapolitiikkaa.

Paatero puhui aiheesta viikonloppuna TUL:n Kymenlaakson piirin juhlassa Kausalassa.

G7-maat valmiita koventamaan Venäjä-pakotteita – myös Yhdysvallat mukana

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Tunisian presidentti Caid Essebsi (keskellä), Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sekä Saksan liittokansleri Angela Merkel keskustelivat G7-maiden kokouksessa.

Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmä on valmis koventamaan Venäjän-vastaisia pakotteita, jos Venäjän toimet Ukrainan suhteen antavat siihen aihetta.

Länsimaat asettivat Venäjälle pakotteita sen jälkeen kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä.

– Korostamme Venäjän vastuuta (Ukrainan) konfliktista sekä roolia, joka maalla on rauhan ja vakauden palauttamisessa — muistutamme, että pakotteiden kesto on yhteydessä siihen, että Venäjä täysin panee täytäntöön Minskin sopimusten velvoitteet ja kunnioittaa Ukrainan suvereniteettia, maat sanoivat lausunnossaan kaksipäiväisen kokouksen päätteeksi.

G7-ryhmään kuuluvat Yhdysvallat, Britannia, Kanada, Ranska, Saksa, Italia ja Japani. Aiemmin G8:na tunnettuun ryhmään kuului myös Venäjä, mutta muut maat sulkivat Venäjän pois tapaamisistaan Krimin valtaamisen takia.

G7-maat ovat valmiita myös lisäämään painetta Pohjois-Koreaa vastaan, jos maa ei luovu ohjusohjelmistaan. G7-maiden mukaan Pohjois-Korea uhkaa enenevässä määrin kansainvälistä rauhaa ja vakautta.

Oikeusministeriö päättää oikeuskanslerin sijaistamisesta ensi kuussa – ”Virasto säilyy ratkaisukykyisenä”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeuskanslerin sijaistamisjärjestelyistä aiotaan päättää kesäkuussa, kertoo oikeusministeriön kansliapäällikkö Asko Välimaa.

Aiempi oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa. Seuraajaksi nimitetty Tuomas Pöysti (kuvassa) aloittaa oikeuskanslerina vasta ensi vuoden alussa, koska hän valmistelee tämän vuoden ajan sote-uudistusta.

Kansliapäällikkö Välimaa vakuuttaa, että Oikeuskanslerinvirasto säilytetään ratkaisukykyisenä myös sijaistusjärjestelyjen ajan ja että laissa säädetyt tehtävät hoidetaan.

– Oikeuskanslerin tai apulaisoikeuskanslerin sijaisjärjestelyitä on tehty aikaisemminkin, eikä tämä ole ainoa kerta, viestittää Välimaa sähköpostitse STT:lle.

Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta.

Merkel G7-kokouksesta: ”Ilmastokeskustelut ovat hyvin vaikeat”

Kuva: LEHTIKUVA / MICHAEL KAPPELER
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump G7-maiden kokouksessa Sisiliassa.

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoo, että G7-maiden ilmastokeskustelut ovat olleet hyvin vaikeat.

Merkelin mukaan G7-ryhmän maiden johtajilla ei ole edelleenkään käsitystä siitä, mitä Yhdysvallat aikoo Pariisin ilmastosopimuksen suhteen.

Kuusi muuta G7-maata ovat valmiit vahvistamaan sitoutumisensa Pariisin ilmastosopimukseen. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump tviittasi tänään, että aikoo päättää kannastaan sopimukseen ensi viikolla.

Sisilian Taorminaan kokoontuneiden talousjättien on määrä julkaista kokouksensa päätösasiakirja myöhemmin tänään kaksipäiväisen huippukokouksen päätteeksi.

Trump on suhtautunut varauksellisesti kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Ennen valintaansa presidentiksi Trump luonnehti ilmastonmuutosta huijaukseksi, jonka takana on Kiina.

 

Vuonna 2015 solmitulla Pariisin ilmastosopimuksella pyritään rajoittamaan maailman hiilidioksidipäästöjä.

Yhdysvallat on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin hiilidioksidipäästöjen lähde.

Juttua on täydennetty klo 16:26.

British Airwaysilla massiivisia ongelmia – tietoliikenne takkuilee, lentoja on peruttu

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
British Airwayssin lentokone Airbus A380 lasketuu sumun läpi Lontoon Heathrown lentokentälle joulukuussa 2016.

Lentoyhtiö British Airways on joutunut perumaan lukuisia lentoja tietoliikenneongelmien takia.

Yhtiön mukaan ongelmat vaikuttavat yhtiön tietojärjestelmiin maailmanlaajuisesti. Myös British Airwaysin nettisivut ovat olleet nurin.

Kaikki lennot on toistaiseksi peruttu Lontoon Heathrown ja Gatwickin kentiltä. British Airways on kehottanut matkustajia tarkistamaan lentonsa tilanteen ennen kentälle tulemista.

BBC:n mukaan Heathrown ja Gatwickin kentät ovat ruuhkautuneet pahoin. Matkustajat ovat myös joutuneet odottamaan pitkiä aikoja saapuvissa lentokoneissa ennen kuin koneet on pystytty tyhjentämään.

Ongelmat aiheuttavat myöhästymisiä myös yhtiön lentoihin muualla maailmassa.

Kaikkonen: Alkoholilain sorvaaminen jatkuu hallituspuolueissa tiistaina

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Hallituspuolueet aikovat ratkoa kiistaa alkoholilain muuttamisesta seuraavan kerran tiistaina.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo STT:lle, että jatkoaskelia tarkastelevat tuolloin hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

Kaikkonen ei osannut lauantaina arvioida, tuleeko keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen neuvotteluissa valmista jo tiistain aikana.

Alkoholilain uudistuksen jälkeen ruokakaupoissa saisi muun muassa myydä aiempaa vahvempia alkoholijuomia sekä niin sanottuja limuviinoja, mikä on aiheuttanut vastustusta päähallituspuolue keskustan sisällä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että ratkaisu alkoholilakikiistassa pitää löytää ensi viikolla.

– Kyllä tämä pitää ensi viikolla ratkaista. Se on selvä asia, linjasi Sipilä.

Sipilä ei suoraan vastannut Ylen ohjelmassa kysymykseen, voitaisiinko kiistelyä herättänyt alkoholilakiehdotus vetää kokonaan pois. Sipilän mukaan ehdotuksessa on sekä ongelmia että hyviä asioita.

– Hallituksen esitys on ollut lausunnoilla, ja lausunnoilta on tullut kovaakin palautetta, sanoi Sipilä Ylellä.

Kovalla palautteella Sipilä viittasi kritiikkiä saaneeseen linjaukseen, jonka mukaan ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajoja nostettaisiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

Muutoksen myötä ruokakaupoissa voisi myydä vahvempia nelos- eli A-oluita sekä niin sanottuja limuviinoja.

Juttua on täydennetty klo 15:59.