TUL: “Höntsäillen liikkuvatkin huomioon” – Huippu-urheilu ei saa jyrätä

Kuva: Kari Hulkko
verkkoon-liikunta

TUL:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) on huolissaan liikunnan ja urheilun järjestöratkaisujen vaikutuksesta koko kansan liikunnan asemaan. Paateron mukaan liikuntakulttuurista ei saa tulla huippu-urheiluvetoista.

Hän muistuttaa, että liikunta lisää hyvinvointia, ja siksi se tarvitsee vahvaa edunvalvontaa. Työväen urheiluliitto TUL on kunto- ja harrasteliikunnan puolestapuhuja, mutta Paateron mielestä tälle liikunnan järjestökentälle tarvitaan monia toimijoita.

– Liikuntapolitiikassa on huomioitava kaikenikäiset, eri tavoin – omaehtoisesti tai ohjatusti, tavoitteellisesti tai höntsäillen – liikkuvat ihmiset. Liikuntatoimijoiden on tarjottava kaikille kansalaisille yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa liikuntaa.

Huippu-urheilu ei saa johtaa koko liikuntapolitiikkaa.

Valo perustettiin vuonna 2012 liikunnan ja urheilun edunvalvontaa tekeväksi kattojärjestöksi. Aiemmin Olympiakomitea oli SLU:n jäsenjärjestö. Paatero pelkää yhdistymisen kaventavan keskustelua liikkumisen eri puolista, kun kaikki toiminta sisällytetään huippu-urheiluorganisaation alle.

– On vaarana, että päätöksiä tehdään kapeammasta näkökulmasta, kun tiedetään huippu-urheilussa mukana olevien vahva tahto saada menestystä.

Kansallista olympiakomiteaa tarvitaan Paateron mukaan vastaamaan kilpa- ja huippu-urheilusta sekä lajien valmennusten ja kilpailujen järjestelyjen koordinoinnista. Huippu-urheilu ei kuitenkaan saa johtaa maamme koko liikuntapolitiikkaa.

Paatero puhui aiheesta viikonloppuna TUL:n Kymenlaakson piirin juhlassa Kausalassa.

Keskustaedustaja lyttää Li Anderssonin Wahlroos-kommentin: “Ilkeitä analogioita Neuvostoliittoon”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä roimii vasemmistoliiton puheenjohtajaa Li Anderssonia siitä, että tämä olisi halukas ottaa maatalouden tuotantotuen pois “esimerkiksi Björn Wahlroosilta”.

Vasemmistoliitto on tehnyt oman maatalousohjelman, jossa tukia esitetään siirrettäväksi aktiiviviljelijöille. Anderssonia haastateltiin aiheesta Maaseudun Tulevaisuudessa.

Kärnä on samaa mieltä siinä, että näennäisviljely on Suomessakin vakava ongelma. Kärnä sanoo blogikirjoituksessaan, ettei ole mitään järkeä tukea taloudellisesti toimintaa, joka ei tähtää millään tasolla elintarvikkeiden tuottamiseen.

Mutta tuen vieminen Wahlroosilta? Ei näin, tuumaa Kärnä, jonka mukaan Anderssonin “leikkuupuimuri lähtee tässäkin asiassa täysin käsistä”.

— Anderssonin ehdotus ei ole pelkästään populistinen, vaan siitä tulee ilkeitä analogioita Neuvostoliittoon, jossa varakkaat talonpojat, kulakit, joutuivat Stalinin vainojen uhreiksi. Wahlroos ei nimittäin ole, varakkuudestaan huolimatta, näennäisviljelijä, vaan hänen tilansa tuottaaelintarvikkeita kulutukseen.

Kärnä myöntää, että Wahlroos selviäisi ilman maataloustukiakin, mutta hän kysyy, olisiko Wahlroosilla mielenkiintoa sijoittaa satojatuhansia euroja omaa rahaansa vuosittain tilansa ylläpitoon muita viljelijöitä heikommilla ehdoilla.

— Sopii epäillä. Anderssonin toivoisi myös pohtivan, miten hän vastaisi tällöin niille ihmisille, jotka jäisivät työttömiksi Wahlroosin tilan lopettamispäätöksen myötä?

Kärnä sanoo, ettei voi ymmärtää, kuinka suomalainen puoluejohtaja voi vaikeana aikana suoltaa vakavissaan ehdotuksia, joiden ainoina vaikutuksina olisivat kymmenettuhannet menetetyt työpaikat ja kansallisen kilpailukyvyn rapautuminen.

— Andersson näyttää olevan valmis tähän, mikäli vain samalla saa korottaa itsensä moraalisäteilyn korkealle jakkaralle. Näyttää myös pahasti siltä, että vasemmisto on päättänyt tosissaan ryhtyä kilvoittelemaan vihreiden kanssa poliittisen vesimelonin tittelistä. Molemmat puolueet kun ovat nykyisellään päältä vihreitä, mutta sisältä syvänpunaisia ja valitettavan usein ylikypsiä.

HBL: Thorsin pesti päättyi, eikä jatkoa ole luvassa Venäjän vuoksi

Kuva: Lehtikuva

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjiltä puuttuu tällä hetkellä vähemmistövaltuutettu, koska Venäjä ei halunnut, että Astrid Thorsin pestiä jatkettiin. Asiasta uutisoi sanomalehti Huvustadsbladet.

Thors valittiin virkaan kolme vuotta sitten, ja hänen viimeinen työpäivänsä Haagissa oli 19. elokuuta. Thorsin edeltäjät ovat olleet virassa kuudesta kahdeksaan vuotta, ja ajatuksena oli, että myös Thorsin toimikautta olisi jatkettu vuoteen 2019.

HBL:n mukaan Venäjää eivät miellyttäneet Thorsin lausunnot, joissa hän oli huolissaan tataarien ja Krimin tilanteesta. Lehden mukaan vähemmistövaltuutetun virkaan pyrki neljä hakijaa, mutta Venäjän kannan tultua ilmi Thors jätti hakematta.

Thors ei halunnut kommentoida asiaa lehdelle. Hän silti sanoi, että tilanne Etyjissä on nyt erilainen kuin aiemmin ja päätöksissä voi olla vaikeaa saavuttaa yksimielisyys.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sosialidemokraatti on vahvoilla YK:n pääsihteerikilvassa

Kuva: Lehtikuva

Portugalin entinen pääministeri Antonio Guterres on edelleen johdossa YK:n pääsihteerikilvassa, uutistoimisto AFP:n YK-diplomaattilähteet kertovat.

YK:n turvallisuusneuvostossa käytiin kolmas salainen, suuntaa antava äänestys maanantaina. Guterres on kerännyt eniten ääniä kaikilla äänestyskierroksilla.

Lähteiden mukaan Guterres on vahvoilla YK:n nykyisen pääsihteeri Ban Ki-moonin seuraajaehdokkaaksi.

Toiseksi kolmannessa äänestyksessä tuli Slovakian ulkoministeri Miroslav Lajcak. Kolmannen sijan jakoivat Unescon johtaja, Bulgarian Irina Bokova ja Serbian entinen ulkoministeri Vuk Jeremic.

Tällä hetkellä mukana kilvassa on vielä kymmenen ehdokasta. Turvallisuusneuvosto kokoaa ehdokaslistan, jonka perusteella YK:n yleiskokous valitsee sopivimmaksi katsomansa ehdokkaan YK:n seuraavaksi pääsihteeriksi.

YK:n uusi pääsihteeri aloittaa tehtävässä ensi vuoden alussa.

“Saisitte hävetä, Sipilän hallitus”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Eduskunnan kyselytunti

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö arvostelee hallitusta ja pääministeri Juha Sipilää (kesk.) jyrkin sanoin, eikä aivan ensimmäistä kertaa. Tällä kertaa Niinistö kirjoittaa Facebookissa, kuinka tänään on selvinnyt tarkemmin, kuka maksaa kilpailukykysopimuksen kustannukset ja kuinka paljon.

— Maksajaksi joutuvat julkisen sektorin pienipalkkaiset naiset. Ylen juuri uutisoiman JHL:n laskelman mukaan esimerkiksi lähihoitaja menettää (veronkevennysten jälkeenkin) ensi vuonna yhteensä 600 euroa vuodessa!

— Ja kyllä, myös Sipilää neuvoneet kätilöt joutuvat maksamaan hänen ideastaan vieläkin enemmän. Opettajat, hoitajat ja poliisit ja muut julkisen sektorin työntekijät maksavat sopimuksen lomarahan leikkauksilla.

Eikä tämäkään vielä riitä, muistuttaa Niinistö edelleen huutomerkein varustetuissa lauseissaan.

— Jos on päivähoitoikäisiä lapsia, joutuu hallituksen suunnitelman mukaan keskituloinen perhe maksamaan kahden lapsen päivähoidosta noin 1 400 euroa vuodessa lisää!

Niinistö pitää mahdollisia veronkevennyksiä ansiotuloveroon sumutuksena.

— Paljon mainostettu 200 euron vuotuinen veronkevennys jättää silti lähihoitajan 600 euroa miinukselle vuodessa käteen jäävässä palkassa!

— Veronkevennys kohdistuu vieläpä painotetusti suurituloisille, yksityisen sektorin isopalkkaisten työntekijöiden ostovoima nousee eniten sekä prosenteissa että euroina!

Voittajia ovat vihreiden pomon mukaan suurituloiset yksityisten yritysten työntekijät.

— Saisitte hävetä, Sipilän hallitus. Tällaiset ihmisiä eriarvoistavat päätökset eivät nosta Suomea taantumasta parempaan huomiseen.

Ministeriö perääntymässä suunnitelmista sallia taksitoimintaa liikenneluvatta

Kuva: Kari Hulkko
taksikuva

Taksiliikennettä vapautetaan maltillisemmin kuin alun perin kaavailtiin. Liikenne- ja viestintäministeriö on pakittamassa suunnitelmistaan sallia pienimuotoinen taksitoiminta ilman liikennelupaa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan taksin ajaminen vaatii vastakin liikenneluvan ja ajoluvan.

Ministeriössä kaavailtiin mallia, jossa liikennelupaa ei olisi tarvittu, kunhan maksetut korvaukset olisivat jääneet alle 10 000 euron. Lausuntokierroksella uudistuksen epäiltiin kuitenkin lisäävän harmaata taloutta ja heikentävän taksiliikenteen turvallisuutta, minkä takia siitä ollaan luopumassa.

Liikennekaaren ideana on yhdistellä eri liikennemuotoja siten, että samalla matkalipulla voisi käyttää esimerkiksi taksia ja junaa. Julkiselle sektorille uskotaan syntyvän säästöjä, kun kunnat ja Kela pääsisivät tehokkaammin kilpailuttamaan liikennemuotoja.

– Liikennekaari on digitalisaatio-hanke, ja se edellyttää, että eri liikennemuodot ovat tasavertaisessa asemassa, Berner sanoo.

Kokonaisuus on Bernerin mukaan tarkoitus saada eduskuntaan syyskuussa. Henkilökuljetuksista haetaan 10 prosentin säästöjä, jotka tulisivat voimaan jo ensi vuoden alusta.

– Hallitus on yhteisesti sitoutunut näihin säästöihin, Berner sanoo.

Hän on valmis edistämään liikennekaarta myös kokonaan ilman taksiuudistusta, jos hallituksessa ei synny yhteisymmärrystä taksien määräsääntelyn vapauttamisesta. Hän uskoo, että Taksiliitto suhtautuu myönteisesti liikennekaareen, jos lupamenettelystä pidetään kiinni.

Ministeriö pyrkii edelleen löyhentämään taksien asemapaikkavelvoitetta ja muuttamaan taksien hinnoittelun markkinalähtöiseksi. Määräsääntelystä pitäisi Bernerin mukaan luopua kokonaan.

– Voimme hyväksyä sellaisen ajatuksen, että takseilla on pääsääntöinen asemapaikka. Pääsääntöinen päivystysaika olisi ilmoitettava erikseen.

Taksien hintasääntelystä oltaisiin luopumassa siten, että Liikenteen turvallisuusvirastolle Trafille jätettäisiin oikeus puuttua hinnoitteluun. Tällä hetkellä valtioneuvosto vahvistaa taksimatkan hinnan vuosittain.

AVAINSANAT