Mielipiteet

Tulevaisuuden työelämä ja alustatalous

Päivän teemaksi voisi kutsua yleistä keskustelua tulevaisuuden työelämästä, robotisaatiosta ja alustataloudesta. Nämä eivät sinänsä ole asioina uusia, mutta teknologia näiden asioiden tiimoilta kehittyy nopeammin kuin ennen. Näistä asioista kirjoitan hieman ajatuksiani alustataloudesta, koska se huolestuttaa minua.

Alustatalous tarkoittaa sitä, että internetin välityksellä joku on valmis tarjoamaan jotakin työtehtävää jollakin hinnalla, ja sitten internetin kautta työntekijät käyvät keskenään huutokauppaa kuka sen on luotettavimmin ja halvimmin valmis tekemään. Työn tarjonta ja kysyntä kohtaavat toisensa paremmin, mutta ilman sääntelyä ne kohtaavat työntekijöiden työehtojen kustannuksella. Käytännössä freelancerit ovat eläneet tätä aikaa jo pitkään, ja alustatalouden uhkat ja mahdollisuudet ovat jo sinänsä tiedossa. Nyt kuitenkin netissä toimivan alustan kautta saatava työ voi olla kestoltaan hyvinkin epävarmalla pohjalla, eivätkä kaikki siellä olevat töiden tarjoajat välttämättä katso itseään edes työnantajiksi. Tällöin syntyy ongelma, jos ei ole ketään kenen kanssa keskustella työehdoista.

Suomessa työelämää ovat kautta aikojen säädelleet lait ja työehtosopimukset. Näitä ovat kuitenkin murentaneet markkinoiden ja rajojen avautuminen Euroopan ja maailman tasolla. Ratkaisu näihin on ylikansallisten sopimusten tekeminen, joita jo nytkin on olemassa. Esimerkiksi työelämän maailmanlaajuisista minimipelisäännöistä sovitaan ILO:ssa, ja hieman paikallisemmin EU:ssa. Koska yrityksetkin ovat monikansallisia, on luonnollisesti syntynyt tarve keskustella yrityksen laajuisista sopimuksista ja työelämän minimipelisäännöistä. Mutta kenen kanssa neuvotellaan työehdoista, jos töitä tarjoava osapuoli ei tunnustaudu työnantajaksi, ja jos ainoa toimistokin sijaitsee pöytälaatikossa paratiisisaarilla?

Tulevaisuuden työelämä on juuri sellainen, minkälaisen me siitä itse teemme. Näin on ollut ennenkin, eikä ole mitään syytä, että tämä periaate muuksi muuttuu vaikka teknologia kehittyisikin suurin harppauksin. Alustatalouden haasteissa on kyse viimekädessä vain lainsäädännön puutteista. Jos emme halua työssä käyvää köyhälistöä, tulee alustataloutta koskevia lakeja säätää EU:n ja Suomen tasolla, jotta palkalla voi tulevaisuudessakin tulla täällä länsimaissa toimeen. Minimipalkkalaki ei ole ratkaisu, koska se ei ole kehittyvissä talouksissa mikään tae sille, että palkka on elämiseen riittävällä tasolla.

Kaikki työ ei mene alustoille, ellemme sitten äänestä itse sellaisia poliitikkoja, jotka antavat ne sinne mennä ilman sääntelyä. Tässäkin, kuten kaikessa muussakin asiassa, on viimekädessä kyse rahasta, ja elinkeinoelämän maalaamasta ehdottomasta tulevaisuuden kuvasta, jonka me palkansaajat itse voimme maalata paljon kauniimmaksi ja sinisemmäksi.

Rajoittamaton alustatalous palvelee vain pientä rahaeliittiä, sekä niitä harvoja, joille luoja on suonut sellaiset työnantajan kannalta edulliset supertyöntekijän geenit, jotka antavat hyvän muistin, pienen ravintotarpeen, olemattoman unentarpeen, sairastumattomuuden ja lapsettomuuden. Sellaista Suomea minä en halua, eikä tämä tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaikka niin annetaankin ymmärtää. Työehtosopimuksille on tulevaisuudessakin paikkansa, ja varsinkin kolmikannalle, myös ylikansallisissa elimissä ja -yrityksissä.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 43 Demokraatti
UUSI DEMOKRAATTI - Poliittinen aikakauslehti
SÄIDEN ARMOILLA - Politiikan tuulet nostavat SDP:tä
MACRON JUPITER - Ranskan Kennedy
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat