tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Tulosilmoituksia useilta yrityksiltä: Finnair ja SSAB nousukiidossa – Fortumin, Telian ja Nordean liikevoitot pienenivät

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER
Finnairin toisen kvartaalin tulos oli hyvässä nousukiidossa.

Monet yritykset ovat tehneet aamun kuluessa tulosilmoituksia.

Finnair tiedotti tehneensä kaikkien aikojen parhaan toisen kvartaalin tuloksensa lentojen kasvaneen kysynnän vuoksi. Toimitusjohtaja Pekka Vauramon mukaan matkustajakäyttöaste nousi ja matkalippujen hinnat pitivät hyvin pintansa.

Samoin odotettu rahdin kasvu toteutui. Matkustaja- ja rahtiliikenteen kysyntänäkymiin Finnairin päämarkkina-alueilla liittyy edelleen epävarmuutta.

Finnairin vertailukelpoinen liiketulos kasvoi 37,5 miljoonaan euroon huhti-kesäkuussa, kun tulos vuotta aiemmin oli 3,2 miljoonaa. Liikevaihto kasvoi 11,2 prosenttia vuoden takaisesta ja oli 633,4 miljoonaa euroa.

Alhainen vesivoimantuotanto puolestaan heikensi Fortumin liikevoittoa. Yhtiön vertailukelpoinen liikevoitto pieneni 109 miljoonaan huhti-kesäkuussa, kun tulos vuotta aiemmin oli 122 miljoonaa.

Yhtiön liikevaihto kasvoi yli kaksikymmentä prosenttia. Lisäki yhtiö kertoi, että uudet liiketoiminnat ja tutkimus nielivät varoja.

SSAB paransi – SRV:n liikevoitto puolestaan pieneni

Teräsyhtiö SSAB paransi tulostaan roimasti vuodentakaiseen verrattuna. Yhtiön tavoitteiden mukainen kasvu johtui tiedotteen mukaan pääosin korkeammista myyntihinnoista Euroopan ja Pohjois-Amerikan divisioonissa.

Myös korkeampi kapasiteetin käyttöaste ja toimitusten kasvu SSAB Special Steels -divisioonassa paransivat tulosta.

Yhtiön liikevoitto huhti-kesäkuussa oli euroissa 126 miljoonaa, kun vuotta aikaisemmin liikevoitto oli 62 miljoonaa. Myös liikevaihto kasvoi vuoden takaisesta noin 1,5 miljardista eurosta noin 1,8 miljardiin euroon.

Rakennusyhtiö SRV:n liikevoitto ilman kertaeriä puolestaan pieneni 2,8 miljoonaan euroon huhti-kesäkuussa, kun tulos vuotta aiemmin oli 4,1 miljoonaa. Yhtiön liikevaihto kuitenkin kasvoi.

Yhtiön mukaan tulokseen vaikuttivat muun muassa rakennushankkeiden kustannusten nousu.

SRV:n Venäjän sisar- ja osakkuusyhtiöt vaihtoivat ruplan toimintavaluutakseen viime vuonna, ja se on altistanut SRV:n aiempaa enemmän ruplan kurssivaihtelulle, yhtiö tiedottaa.

Telian liikevaihto pieneni runsaat kuusi prosenttia.

Teleoperaattori Telian liikevoitto ilman kertaeriä pieneni 387 miljoonaan euroon huhti-kesäkuussa, kun tulos vuotta aiemmin oli 465 miljoonaa.

Yhtiön liikevaihto pieneni runsaat kuusi prosenttia.

Ruotsissa yhtiö sanoo kamppailevansa esimerkiksi lupa-asioiden kanssa kotitalouksien valokuitumarkkinoilla.

Yhtiö uskoo, että Suomen markkinoilla toimiva Telia Finland saavuttaa parhaan kasvunsa tulevina vuosina. Telia osti miesten jääkiekkoliigan televisiointioikeudet Sanomaltaja Nelonen Medialta keväällä.

Nordean liikevoitto pieneni, tulos kuitenkin yli miljardin.

Finanssikonserni Nordean liikevoitto ilman kertaeriä pieneni 1 010 miljoonaan huhti-kesäkuussa, kun tulos vuotta aiemmin oli 1 072 miljoonaa. Yhtiö teki siis tuloksen pienenemisestä huolimatta yli miljardin voittoa.

Yhtiö kertoo osavuosikatsauksessaan, että yksinkertaistamishanke ja muutosohjelma etenivät neljänneksen aikana vauhdikkaasti, mikä kasvatti kuluja. Konsernijohtaja Casper von Koskull kertoo tiedotteessa, että luottojen laatu oli vakaa ja Nordea odottaa luottotappioiden pysyvän tulevina neljänneksinä pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.

Von Koskull kertoo, että yhtiö seuraa tarkasti erityisesti Ruotsin, Norjan ja Tanskan kiinteistömarkkinoita, missä hintataso on yhtiön mukaan joillakin alueilla kestämätön.

 

 

Miesten ja naisten palkkaero nyt: 3€/h

Miesten ja naisten välinen ero yksityisen sektorin tuntipalkoissa kaventui viime vuonna tasan kolmeen euroon, kertoo Tilastokeskus.

Yksityisen sektorin tuntipalkkaiset miehet tienasivat viime vuonna keskimäärin noin 16,5 euroa ja naiset 13,5 euroa tunnissa. Naisten tekemistä työtunneista maksettiin siis keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miesten tekemistä.
Toissa vuonna ero naisten ja miesten keskimääräisessä tuntiansiossa oli noin 3,20 euroa.

Yksityisen sektorin tuntipalkka-alojen tilastossa korkeimmalle ylsivät ahtaustyöntekijät, selvästi yli 20 euron keskituntipalkalla.

Palkkatilaston loppupäässä olivat muun muassa toimistosiivoojat 11 euron palkalla. Suhteellisesti toimistosiivoojien ansiot ovat kuitenkin nousseet selvästi, lähes 18 prosenttia 2010-luvun alkupuolen tilanteeseen verrattuna.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Maksajien kantokyky ei ole loputon” – PTT: Palkkapussi kevenee entisestään kasvavien asumismenojen vuoksi

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumismenot haukkaavat lähivuosina kasvavan osan suomalaisten tuloista, selviää Pellervon taloustutkimuksen (PTT) selvityksestä. Tutkimuslaitoksen mukaan asumismenot kasvavat vuosittain 2,5 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan. Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia.

Eniten asumismenot lisääntyvät kerrostaloissa omistusasunnoissa, joissa menoja kasvattavat hoitokulut ja korjauskustannukset. Omakotitalossa asuvien tiliä rasittavat sähkön ja öljyn nousevat hinnat.

PTT:n mukaan omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys johtuu pääosin matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maassa.

Selvityksen mukaan asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Kun tänä vuonna suomalaisen tuloista menee asumiseen keskimäärin 27 prosenttia, vie yksiö Helsingissä keskituloisen palkasta jo 37 prosenttia.

Liittojen mukaan etenkin kiinteistöveron kasvattamista tulisi hillitä.

Kiinteistöliitto ja Omakotitaloliitto ilmaisevat huolensa siitä, että asumismenot kasvavat vauhdikkaammin kuin ansiotulot.

– Kasvavat asumismenot vain lisäävät tarvetta asumistuille, joita jo nyt maksetaan vuosittain lähes 2 miljardia euroa, sanoo Omakotitaloliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen tiedotteessa.

Kiinteistöliiton mukaan vaarana on, että kasvavat asumiskustannukset kasaavat esteitä esimerkiksi työn perässä muuttaville.

Liittojen mukaan etenkin kiinteistöveron kasvattamista tulisi hillitä. Jaettu huoli on, että sote- ja maakuntauudistus voisi monilla paikkakunnilla aiheuttaa painetta nostaa kiinteistöveroa edelleen, kuten PTT ennustaa mallissaan.

– On selvää, ettei kiinteistöveron maksajien kantokyky ole loputon. Kaikkia talouspolitiikan uudistuksia ei millään voida rahoittaa kiinteistöveroa kiristämällä, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero tiedotteessa.

Tilastokeskus: Avointen työpaikkojen määrä kasvanut 20 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut parillakymmenellä prosentilla, selviää Tilastokeskuksen tiedoista. Huhti-kesäkuussa avoimia työpaikkoja oli 36 800, kun niitä oli vuotta aiemmin 30 600.

Työnantajien arvion mukaan yli puolet avoinna olevista työpaikoista on vaikeasti täytettäviä. Etenkin rakennusalalla ja kaupan alalla on paljon työpaikkoja, joihin on työnantajien arvion mukaan hankala löytää työntekijöitä.

Avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt pääasiassa Etelä-Suomessa.

Finnairin lisäeläkekohussa ristiriita – Lintilä korostaa valtion kannan olleen selkeä – Heliövaaran asema yhä auki

Kuva: Lehtikuva

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) myöntää, että Finnairinlisäeläkekohua koskevissa kommenteissa on ristiriita, mutta ei kommentoi asiaa sen enempää.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava virkamiesjohtaja Eero Heliövaara sanoi eilen Ylelle, että häneltä on jäänyt saamatta tieto siitä, mitä valtionyhtiöiden palkitsemisohjeiden linjaus lisäeläkkeiden välttämisestä tarkoittaa. Lintilä puolestaan kertoi STT:lle viime viikolla, että hänen käymässään puhelinkeskustelussa Heliövaara ja Finnairin palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Itävuori myönsivät selkeästi tienneensä, että valtion tahtotila on kielteinen lisäeläkkeitä ajattelen.

Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän työvaliokuntien sekä puolueen ministeriryhmän yhteiskokoukseen Espooseen saapunut Lintilä korostaa, että valtion kanta lisäeläkkeistä on viestitty selkeästi periaatepäätöksessä.
Hän kertoo tapaavansa vielä osapuolia asian tiimoilta.

Onko asialla seuraamuksia Heliövaaran kannalta?
– Katsotaan, Lintilä vastaa.

Heta Hassinen, STT

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomen talous kasvoi huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia

Kuva: Thinkstock

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote nousi huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.

Kausitasoitetun bruttokansantuotteen ennakoidaan laskeneen 0,5 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Työllisten määrän ennakoidaan kasvaneen 0,9 prosenttia vuoden 2016 toisesta neljänneksestä.